Pienoismallit.net

Nieuport 28c1

Pitkästä aikaa sain mallin valmiiksi asti.

Mallisarja on Rodenin tuotantoa ja tein tämän suoraan laatikosta takilointia lukuunottamatta. Tästä kehkeytyi jälleen kerran sellainen testimalli mihin kokeilin itselle uutta takilointikekniikkaa, siirtokuvia ja säistystä tulevia 1/32 malleja silmällä pitäen.

Tässä mallissa tuntui olevan pelkkiä vastoinkäymisiä ja pieni turhautuminenkin iski välillä pintaan. Otetaan esimerkiksi Rodenin siirtokuvat. Osa niistä toimi oikein hyvin ja osa räjähti kappaleiksi ja osa jäi kiiltelemään. Argh! Sitten maalausmaskit (tamiya) ottivat maalia mukaansa useassa paikassa ja niitä joutui paikkailemaan. Ehkä oma moka jos maali ei ollut tarpeeksi kuiva tai muoviin oli jäänyt rasvaa tai jotain. Jossain vaiheessa maaliruiskuun meni joku roska joka sitten kun lähti sieltä niin purskautti läjän maalia mallin pintaan yms. kivaa.

Mutta tälläinen kokonaisuus siitä kuitenkin tuli. Ohjaamoon en panostanut juuri ollenkaan kun sieltä näkyy oikeastaan vain penkki. Maalisävyihin olisi voinut panostaa ehkä hieman enemmän, varsinkin tuohon kirkkaamman vihreään joka nyt on mielestäni ehkä liiankin pirteän värinen. Takiloinnin tein niin että tein vaijereiden kiinnityspisteet ensin johon porasin reijän. Sitten se siipiin kiinni ja siima siitä läpi. Sen jälkeen siima messinkiputkesta läpi ja toinen pää uudestaan messinkiputken läpi, jolloin muodostuu silmukka joka on kiinni kiinnityspisteen reijässä. Sama toiseen päähän ja jos siima jäi hieman löysälle niin sopivalla lämmöllä sai siiman kireälle. Oliko tarpeeksi sekavasti kerrottu? Mielestäni ihan mukava tapa takiloida. Ei tarvitse tehdä siipiin läpireikiä.

Yläsiiven yläpinnalle kokeilin MicroSculptin läpinäkyvää "kangas" siirtokuvaa maalauksen päälle. Näyttää toimivan kunhan saa hieman säädettyä toimintatapaa. Nyt kun laitoin Microsollia niin siirtokuva rypistyi mutta ei kuivuttuaan täysin palautunut sileäksi. Mutta niin kuin sanoin tästä kehkeytyi testimalli.

Koneesta sen että kyseinen yksilö numero 10 s/n 6164 lensi 94th Aero Squadron American Expedition Force laivueessa Lt. Douglas Campbellin ohjaamana vuonna 1918.

Nieuport 28 on ranskalainen kone joskin oikeastaan vain USA käytti sitä. Konetyyppi korvattiin myöhemmin Spad XIII koneilla.

Tällaista tällä kertaa.

Kommentit

Piristävä malli, paljon värejä ja vanhennukset maltilla tehty.Hieno takilointi,herääkin kysymys,miten se ja mistä tehty ? Laaduksta jälkeä hyvässä paketissa.
Sunbeam 18.5.2010 07:41 Vastaa lainauksella
On se kieltämättä komea! Oikein simmu lepää.

Juu tuo takilointihommeli olis kyllä kiva kuulla. Se kun on semmottii operaatio mikä ei mulle aukea ei sitten millään.
Vastoinkäymisistä huolimatta komea kangaspuu. Takilointi on kyllä tosi siististi tehty, maalaus onnistunut hienosti. Rakennusjälki hyvää, siirtokuvat istuvat nätisti ja malli muutenkin on henkii arvokkuutta ja aitoutta:)
Epäselvää takiloinnissa on lähnnä,kuinka sen olet lämmittänyt, millä ja miltä etäisyydeltä jne ? Se olisi mukavaa kuulla, tuo messinkiputki onkin aika ohutta putkea.
Kiitos kommenteista.

Takiloinnin teko on sepustettu tuossa mallin kuvauksessa. Itse lämmitin siiman kuumennetulla pienellä ruuvimeisselillä. Sen kun vie lähelle siimaa niin se kiristyy. Tottakai täytyy olla varovainen ettei meisselillä osu siihen siimaan, se sulaa poikki samantien. Tätäkin kannattaa harjoitella ensin että tietää miten paljon lämpöä siima vaatii kiristyäkseen. Messinkiputken kokonaishalkaisijaa en muista mutta sisähalkaisija on 0.3mm ja hankittu nettikaupasta ulkomailta; olisikohan ollut luckymodel tms.
Vaude mikä malli. Kasaus onnistunut, maalaus onnistunut, vanhennus onnistunut, takilointi onnistunut… kaikki on onnistunut. Koko malli on sellainen, että silmä lepää. Pojotin jo aamulla töissä ja nyt kerkesin vasta kirjoittaa. Annoin tuon vajaan (****½) ehkä hätäisestikkin, täydet olisi mielestäni kuuluneet. Muut ovat antaneet näköjään vielä vajaampia?? Mallista en löydä virheitä. Jos joku löytää, niin hän on varmaan suurentanut kuvan ja jollain luupilla kattelee.
Loistava ja kauniin siitä tekee väritys.
On se komean näköinen, ainoa asia joka minulla pistää silmään on ylä- ja alasiiven alapuolien erilainen värisävy. Laitoitko muuten kangasjäljitelmän päälle filtteriä tms? On meinaan huomattavasti paremman näköistä jälkeä kuin omissa viritelmissä kyseisellä tuotteella.
Kiitos taas kommenteista. Kyllä siellä on pari filtteriä laitettu siipien pintaan plus muut säistykset. Tarkoituksella jätin hieman eri väriseksi nuo siivet altapäin että olisi alapuolellakin hieman värivaihteluita.
Olen pari kertaa jo ehtinyt nättiä malliasi vilkaista, mutta vasta nyt ehdin kommentoida. Muut ovat mallin ansaitsemat kehut jo jaelleet, minun ikäväksi osakseni tulee kaivaa esiin muutama pikku huomautuskin. Takilointi on kyllä oivallinen ja vanttiruuvitkin ok - tässä mittakaavassa ne jo pitää ollakin! - mutta pikkuisen paksua tuo messinkiputkesi vanttiruuviksi ehkä kuitenkin on. Kun katsot valokuvista todellisia tukijänteitä ja vanttiruuveja, niin huomaat ettei niissä ole suurtakaan paksuuseroa. Juuri se tekeekin vanttiruuveista niin peijakkaan hankalat detaljoida. Kovin usein ne menevät liioitellun paksuiksi.

Kirkkaampi vihreä on totta tosiaan liian pirteä. Oikea sävy lienee ollut enemmän kellertävän ruskeaan ja/tai hieman harmahtavaan päin sävyttynyt vaalean vihreä. (Bob Pearsonin profiili)Pistää vähän harmillisestikin silmään muuten nätissä koneessa. Muut viisivärikaavion värit olet valinnut hyvin. Itse suosisin myös perinteistä punamustaa käsitystä Campbellin koneen moottoripellin kolmioiden väristä, mutta tämä on jo enempi tulkintaa kuin faktaa.

Vanhentaminen ja likaaminen on taidolla tehty, mutta se ei ole ehkä aivan oleellisimmissa paikoissa. Siipien yläpuolella ei ruskeaa öljytuhrua välttämättä paljon ollut (no joo on sitä minunkin malleissani siellä joskus liikaa, kun kansallisuustunnusten valkoinen on näyttänyt räikeältä.. ). Pahimmin pyörivämoottorisissa koneissa tuhriintui pohja, kun moottori syöksi risiiniöljyä ja pakokaasua moottoripellin takana olevaan syvennykseen ja pitkin runkoa.

Ovatko nuo siipitukien nauhat tuommoiset pönöttävät Rodenin sarjassa? Ne olisi kannattanut hioa tasaiseksi. Nauhat olivat pelkkiä siipitukeen liimattuja kangassuikaleita, jotka eivät olleet milliä enempää koholla tuen pinnasta. Ne olivat Nieuport 28:ssa ilemeisesti vielä pellavan värisetkin. Hopeaisiksi maalatuissa aiemmissa Nieuport-malleissa nämä nauhatkin maalattiin usein alumiinivärillä.

Puuefekti potkuriin olisi tehnyt terää.

Kaikesta joutavasta nipotuksestani huolimatta todella hieno malli! Rodenin siirtokuvien saaminen siedettävästi mallin pinnalle on Medal of Honorin arvoinen suoritus! Nieuport 28:aan nykyisin saatavissa aftermarket-arkkejakin sekä 1/48 että 1/32 mittakaavoissa, joten samaa kärsimysten tietä ei kaikkien tarvitse käydä… ;-)

Mikko
Kiitos Mikko taas erinomaisista kommenteista ja parannusehdotuksista. Koitan ottaa opiksi pikkuhiljaa kun näitä siimahässäköitä väkertelen. Pikkuhiljaa alkaa kertyä myös enemmän referenssimateriaalia eri koneista. Windsockin julkaisuja lähinnä.

Tuo messinkiputki on hieman paksua ja koitan jostakin löytää sopivaa materiaalia että saisi tehtyä hieman ohuempia ja muutenkin koitan kehittää tuota takilointia niin että se olisi kiva tehdä ja näyttäisi mahdollisimman aidolta.

Nuo siipitukien nauhat on jo hiottu oikein urakalla, mutta silti pääsin vissiin n. puoleen väliin :) eli Roden on tehnyt ne todella ulkoneviksi.

Mutta tästä on taas kiva lähteä eteenpäin.
Komia on kone :). Ansaitusti viikon malli!