Zis-44 Canteen

Jälleen kerran on prosessi edennyt. Vaikeuksia, mutta myös vähän jotain aikaansaannosta. Sain sisätiloja litkutettua ja siveltyä jonkin verran, nyt ei näytä niin tasaiselta. Hieman olis siinä vielä hommaa, mm seinien kanssa. Tuossapa sitten maalailin iskulauseet auton kylkiin ja toki oikeassa kyljessä teksti yltää oveen asti. Mutta en ymmärrä mikä ajatuskatkos tuli siinä kohtaa, kun asensin toisen takaovista kylkeen ja maalasin tekstin. Tekstiä maalatessa huomasin unohtaneeni vetää oviin lakkapinnan. Niinpä tietysti… Noh sitten tottakai lakkasin ovet erikseen, jolloin huomasin yhdestä ovesta puuttuvan(jälleen) saranan. Mikä otus niit…

Taas nytkähti hieman eteenpäin operaatio. Sain nimittäin kanttiinin koppiin asennettua rekvisiitan paikoilleen… Samalla vaihdoin toisen hyllykön tilalle pöytätason ja pienen seinähyllyn, jotka sopiikin paremmin sisustaan. Pakko tuo oli tehdä, sillä valmiina olevalla rekvisiittamäärällä en olis saanut hyllyjä täyteen. Ohessa värkkäsin vielä toistakymmentä mukia ja kolme suurta leipää, sekä leipäveitsen. Jos vielä jotain haarukoita ja sen sellaista saisi aikaan. Sit voi alkaa näyttää hyvältä. Tiedän että tarkimmat varmasti huomaavat sisäkuvissa näkyvät ejektorinjäljet, mutta eivätpä nuo tuolta tule ulospäin näkymään kun malli on valmis…

Äsken sain pienen tauon jälkeen inspiksen tehdä jotain… Noo, eikun maaliruisku käteen, väriä purkkiin ja maalaamaan sisätilat. Kaikki sujuikin ihan kohtalaisesti, lukuunottamatta yhtä irronnutta ovensaranaa, irronnutta konepellinlukkoa ja täysin(anteeksi kielikuva) paskaksi mennyttä kopin astinlautaa. Mikähän nyt on, kun ei suju? Lopuksi ruiskun puhdistamisen jälkeen huomasin, että ovien sisäpuoli jäi maalaamatta. Sain sentään koko laitteeseen vedettyä hiontamaalin ja löysin kaikki pintaviat, joita saa sit alkaa korjailemaan. Siinä sit ohessa tuli pari kittipalloa leviteltyä sinne sun tänne. Samalla mietin hieman tuota ulkovärityksen…

Aloinpa tuossa eilen taas istuskella pöydän ja mallin ääressä… ja sain jopa aikaiseksi ajovalojen telineen valoineen, auton perään astinlaudan, sisustuksen asennuksen, lapion ja lapiotelineen. Tänään yritin taas saada jotain aikaan, huonoin tuloksin. =P Eli kun tähän ikään mennessä ei ole oppinut, että kannattais syynätä mallista saumat ja muut huolella läpi ennen detaljien kiinnittämistä!(jätetään tästä se voimasana pois, kun saattaa olla nuorempiakin lukijoita) Tuossa sit aloin rapsutella yhtä saumaa(kuvissa lapion vieressä) veitsellä, niin sain kaapista irti kaksi saranaa, sekä astinlaudan pellit aivan soirolle. Kynttilänä kakun…

Ja täytyyhän sitten olla kanttiinissa olla ruokatavaraa, astioita, sun muuta sälää. Etsin netistä valmiita sarjoja, mutta työttömän kirstun pohjalla ei pyöri kuin se palaneen puupennin puolikas, joten Verlindenin ja muiden valmiit astiastot jäivät verkkokauppojen hyllyille. Uskollisesti luotin omaan kyhäämistaitooni ja aloitinkin nakertamaan silppua. Lautasten toteutusta mietinkin hetken ja kokeilinkin erilaisia vaihtoehtoja. Ohuen ohut messinkilevy oli liian kovaa ja murtuikin valmistustesteissä heti. Turvauduin siis vanhaan kunnon Turkulaiseen sinappipakkaukseen. Samasta tavarasta syntyi kattila ja paistinpannu. Lautasille päädyin tekemään…

Tässä vaiheessa aloitin takaosaston rakentamisen ja mietinkin, että vois olla ihan jees, jos ovet olisivat avoimena. No eikun veitsi kätöseen ja leikkelemään ovia seinälevyistä irti. Nehän lähtivät kauniisti irti pienen vaivannäön jälkeen. Jälleen koitti aika miettiä, et mitä laitan kaapin sisään, sillä sehän näyttää kahden olemattoman penkin ja avoimien ovien kanssa entistä tyhjemmältä. Siitä se ajatus sitten lähti, eli päätin rakentaa kanttiinin. Sitä en tiedä, onko neukkulassa ollut sodan loppuvaiheessa mitään myytäväksi asti kanttiiniin, saati tovereilla rahaa ostaa mitään. Mutta kuten sanoin, lähdetiedon puutteessa, teen kuvitteellisen…

Rakennus eteni miten eteni ja ohjeetkin olivat tyyliin: "Ota tuo tai tuo osa ja laita se tähän tai tuohon. Sitten voit ottaa mahdollisesti tuon tai tuon toisen samantapaisen osan ja laittaa sen likimain näille kohdille, mutta jätä mahdollisesti tilaa ehkäpä tähän lähelle tulevalle jollekin jutulle." Eli tuosta voi sitten kuvitella, millainen oli laittaa keulan osia kasaan, ilman mitään sovituskohtaa ja selkeää sijotuspaikkaa. Myönnän, konepellit menikin hieman pyrstölleen liimausvaiheessa… Päätin sitten kokeilla peltisepäntaitojani ja niistin mallista etulokarit ja astinlaudat huitsin nevadaan. Vielä en osaa sanoa, oliko tuo virhe…