Ford Capri II

AMT:n Cafe Racer -sarjasta rakennettu, levikkeet ja kylkiputket jätin käyttämättä. Antennia (hyönteisneula) ja pakoputkia lukuunottamatta mentiin niillä osilla mitä sarja tarjoaa, eli ei mitään detaljeja konehuoneessa tai muuallakaan. Alusta ja sisusta sudittu tylsästi mustiksi, ovipaneleihin vähän hopealla maalailin koristelistoja. Renkaatkin muoviset, kahdesta puoliskosta liimatut ja sen kyllä huomaa. Sai hioa lähestulkoon slikseiksi että sai edes vähän kynnystä häviämään.
Loppukasaus oli melko lailla yhtä jatkuvaa kiroilua ja punnertamista. Sisuskaukalo ei meinannut taipua paikoilleen millään (tullu jossain vaiheessa joku äly ja väläys ja pitäny vuolla ne ohjaintapit pois), tulipelti ja sisälokarit sai jotenkuten istumaan keskenään, jonka jälkeen ne piti vielä saada soveltumaan loppuun koriin. Eikä se ihan onnistunutkaan. No siitä kun selvisin joten kuten, niin maskin ja etuhiekkapellin liimattuani huomasin, ettei konepelti mahdu leveydestään paikoilleen. Toisinsanoen, maski on liian kapea. No, sen kanssa taas nujusin vähän aikaa ja katsoin helpommaks hioa konepeltiä etuosastaan kapeammaksi. Ei se ihan istu vieläkään, eikä tuo konepeiton muoto muutenkaan ihan mukaile noiden etusiipien muotoa.
Siinä painiessa sitten lasikompleksi irtosi liimauksistaan. Ja irti se on vieläkin. Irti se todennäköisesti jääkin, ellen keksi jotain nerokasta systeemiä sen kiinnipysymiseen. Helppohan se ois, jos ois sivuikkunat avonaiset, mutta kun on umpinainen, niin ei saa puristimiakaan mitenkään. Olokoot.
Foilaus onnistui ihan kivasti, omasta mielestäni. Kopan yleisilmeeseen olen suht tyytyväinen, vaikka muutama ikävä roska jäikin lakan alle. Ei ne kohoumina näy vimmatun hiomisen ja kiillottamisen jälkeen, mutta jotain karvoja siellä kuitenkin on.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.