Tässä koneessa harjoittelin kaksivärinaamiomaalausta sekä vanhennusta tosissaan. Keräämäni kuvamateriaalin mukaan Pohjois-Afrikassa olleet koneet olivat todella hiekkaisen näköisiä ja kuluneita. Maalipinnan rikkomisessa kokeilin maskeja (Mr Masking Neo), hiomista (3800-12000). Maalipinnan elävöittämisessä kokeilin pohjassa kolmea erisävyistä maalikerrosta ja hiomista. Yläpinnalle ja siirtokuviin tein laikkuja erivärisillä akryyleillä. Vanhennukseen käytin MIGin filttreitä (p400,401,402) pigmenttejä P232, sekä Tamiyan sand, light sand, mud (item 87079), lyijykynää, erittain paljon ohnennettuja tuubiakryylivärejä (sense, lefranc&bourgeos…
Spitfire IXc
Tunisia kevät 1943

Tässä kuvassa värien sävyt ovat aika lähellä sitä. mitä ne ovat itse koneessa (minun monitorissa ainakin). Pakokaasuvanojen tekeminen pensselillä on haastavaa. Tähän asti olen käytänyt ruiskua vain isoille pinnoille, en yksityiskohtiin. Seraavassa projektissa voisi kokeilla ruiskua myös yksityiskohtiin.
Viime reissulta ostin molemmat Spitit ja Ken antoi mukaan vielä Model Airplane Internationalin syyskuun numeron, jossa IXc on arvosteltu. Artikkeli antoi osviittaa siitä, mitä on odotettavissa. Tämä on ensimmäinen ns. pienen tuotantosarjan kone, jonka teen. Mukana on ohjaamoon sekä Eduardin etsi-osat, että useita resiiniosia (Aires). Muoviosat on tehnyt tsekkiläinen Sword ja siirtokuvat tulevat Italiasta (Cartograph).
Kuten MAI:n artikkelista ymmärsin, tähän pitää suhtautua eri tavalla kuin esim. Tamiyan tai vaikka Eduardin malleihin. Osissa ei ole mm. kohdistustappeja ja osien yhteensopivuutta on syytä kokeilla kunnolla. Muovi on pehmeän oloista ja valujen paksuudet vaihtelevat. Pintajälki on kuitenkin hyvää.
Seuraavat haasteet ovat artikkelin mukaan odotettavissa:
-siipien kärkipalojen istuvuus
-takasiipien paksuus ja kiinnitys. Itselläni oli paljon hiottavaa.
-siipitykkien luukut ovat suoria. Tein viilalla lovituksia luukkuihin, jotta ne taipuisivat helpommin siiven muotoon. Vinkin sain lehdestä.
-sivuvakaajan poikkileikkauksen muoto kannattaa katsoa yhdessä peräsimen kanssa: leventää keskivaiheilta ja kaventaa ylhäältä
-koneen runkoa kannattaa leventää edestä alhaalta keskeltä (rungon ja siiven liitoskohdasta) n. 1.5mm, sillä muutoin siiven alakappale ei istu kunnolla.
- omia kokemuksia: Penkin taakse tulevaa panssari kannatta sovittaa ja kokeilla myös siten, että lovi on pilotista vasemmalla. Itselläni tuntui paneeli kanttaavan, jos lovi on oikealla.
-Istuinvyöt ovat liian uutta mallia ajattelemaani versioon (Tunisia -43 kevät, EN315, ZX 6 Ltn Stanislaw Skalaski). Sain apua Kari Partaselta johon Timosen Jari minut tutustutti. Iso Kiitos molemmille :0)
Lähteinä käytän pääasiassa:
spitfiresite.com,
America Spitfire Camouflage and Markings 1 and 2 (Ventura Publications; Classic Warbird Series3 ja 4),
Supermarine Spitfire Owners Manual (Haynes H4462)
merkinnät
Tutustu myös näihin
- 7.2.2021 • JussiTee 'Ukonvasaramodels'Messerschmitt BF-109 g-6 MT-453 SuomiKolmen vuoden tauon jälkeen eka malli…
- 30.7.2009 • Heikki HyttinenMe-109 G-6 1:32 Hasegawa