Pispalan haulitorni 1/220
Pispalan haulitorni sijoitettuna espoolaiseen maastoon.
Pienoismalli tulee osaksi suurempaa kokonaisuutta, joka esittää Pispalan haulitehtaan ympäristöä aina Näsijärveltä Pyhäjärvelle 1930-luvun alussa. Dioraaman suuren koon vuoksi mittakaavaksi valikoitui 1/220.Maisema-alustan pohjapinta-ala on 3,8 m x 1,6 m.Haulitorni toimii pienoismallissa eräänlaisena majakkana tai maamerkkinä ja auttaa pienoismallin katsojaa paikantamaan kohteet nykyisessä maastossa ja havaitsemaan muuttuneen ympäristön.
No johan.. Aina näistä antaa enempi pojoja kuin valmismalleista. Ja varsinkin, kun tulee aitoon maisemaan… Kiva.
Tarkemmin kun katoin, niin pojot nousi.
Sievän pikku haulitornin olet taitellut :)
Enpä olisi uskonut että se torni on jo noin vanha. Melko korkea noinkin pienessä mittakaavassa, 25cm?
Täytyypä tulla ihastelemaan dioraamaasi, kunhan saat sen valmiiksi.
Jouni Koski kirjoitti:
Pienoismallin valtavan työmäärän,aikataulullisten,taloudellisten yms. seikkojen tähden yksittäisten mallien detaljitasoa on hiukan vähennetty.Malliin tulee kolmisensataa taloa,harjun ylittävä tukinuittokouru suurine tukkilauttoineen,vesistöä,maisemaa jne.Luulen,että kokonaisuus tulee kuitenkin toimimaan,tiiviisti rakennettu kylämäinen tunnelma.
Jep. Voin kuvitella työmäärän. Mallin mittakaava ja dioraaman pinta-ala huomioiden yksityiskohdissa voi oikoa melko paljon. Silti kokonaisuus toimii loistavasti.
Ongelma hyppää vain esille kun irrottaa pienen yksityiskohdan tarkempaan syyniin.
Tuota hyttiä kun katsoo lähikuvista, ei millään uskoisi se olevan noin pientä mittakaavaa.
Meikäläisellä kyllä on se paha tapa, että välillä yritän massalla peittää yksityiskohtien puutetta ;)
Jopas on hieno torni, tätä saa katsella viikolla joka aamu työmatkalla :) Mielenkiinnolla odotan dioraamaa…
Jumalauta kun on komia, kyseisen systeemin juurella tuli muutama vuosi sitten otettua keittoa useinkin viikonloppuisin, eli muistoja löytyy, suuntaan jos toiseen ;)
Pahuksen komeaa tuotantojälkeä. Rispekt.
Milläköhän ilveellä se lyihy on rahdattu tuonne torniin? Mahtanut olla rankkaa hengitellä lyijyhuuruja tuolla kopperossa.
Aihe sydäntä lähellä, asuinpaikastakin johtuen, ja todella upeaa jälkeä. Dio ei varmasti hetkessä valmistu kun noinkin massiivinen suunnitelma, mutta liityn tähän innolla odottavien porukkaan.
Upea! Maasto näyttää aivan oikealta.
Toukkanen kirjoitti:
Upea! Maasto näyttää aivan oikealta.
Oliskohan?
Hieno on ja vaihteeksi hieman harvinaisempi aihe. Jään myös innolla odottelemaan dion valmistumista. Toivottavasti siitäkin saadaan tänne kuvia.
Antti Lappalainen kirjoitti:
Milläköhän ilveellä se lyihy on rahdattu tuonne torniin? Mahtanut olla rankkaa hengitellä lyijyhuuruja tuolla kopperossa.
Terve Antti! Haulimestari, joka vastasi lyijyn sulatuksesta, kiipesi aamulla neljän maissa torniin tulia virittämään. Talvella lyijypadan lämpeämiseen saattoi kulua kolmekin tuntia. Lyijyharkot vedettiin ylös torniin hytin seinän ulkopuolella olevan väkipyörän avulla. Hytin yksi seinä oli saranoitu ja avattiin harkkojen sisäännoston ajaksi. Lyijy sulatettiin hytissä ja lapottiin käsikauhalla seulan läpi putkeen. Seuloja oli eri kokoisia riippuen siitä minkä kokoisia hauleja haluttiin. Seula oli putken päässä, jonka läpi sula lyijy valui. Matkalla alas lyijy pisaroitui ja jäähtyi. Haulit jäähtyivät lopullisesti pudotessaan alhaalla olevaan vesiastiaan (olen kuullut puhuttavan myös hiekka-astiasta).Haulitornin juurella nököttävässä haulitehtaassa haulit kuivattiin, seulottiin ja lajiteltiin sekä kiillotettiin grafiittirummussa. Lopuksi ne pussitettiin naisten neulomiin kangaspusseihin.
Kopperossa näyttäisi olevan jonkinlainen ilmanvaihtotötterö katolla,mutta tiedä häntä onko siitä ollut mitään hyötyä. Aivan ankarilla pakkasilla haulimestari ei kuulemma kiivennyt torniinsa. Haulitornin läheisyydessä (Ahjolan vieressä) sijaitseva nykyisin siniharmaa puutalo oli haulimestarin asuintalo.
Untamo Sallinen kirjoitti:
Antti Lappalainen kirjoitti:
Milläköhän ilveellä se lyihy on rahdattu tuonne torniin? Mahtanut olla rankkaa hengitellä lyijyhuuruja tuolla kopperossa.
Terve Antti! Haulimestari, joka vastasi lyijyn sulatuksesta, kiipesi aamulla neljän maissa torniin tulia virittämään. Talvella lyijypadan lämpeämiseen saattoi kulua kolmekin tuntia. Lyijyharkot vedettiin ylös torniin hytin seinän ulkopuolella olevan väkipyörän avulla. Hytin yksi seinä oli saranoitu ja avattiin harkkojen sisäännoston ajaksi. Lyijy sulatettiin hytissä ja lapottiin käsikauhalla seulan läpi putkeen. Seuloja oli eri kokoisia riippuen siitä minkä kokoisia hauleja haluttiin. Seula oli putken päässä, jonka läpi sula lyijy valui. Matkalla alas lyijy pisaroitui ja jäähtyi. Haulit jäähtyivät lopullisesti pudotessaan alhaalla olevaan vesiastiaan (olen kuullut puhuttavan myös hiekka-astiasta).Haulitornin juurella nököttävässä haulitehtaassa haulit kuivattiin, seulottiin ja lajiteltiin sekä kiillotettiin grafiittirummussa. Lopuksi ne pussitettiin naisten neulomiin kangaspusseihin.
Kopperossa näyttäisi olevan jonkinlainen ilmanvaihtotötterö katolla,mutta tiedä häntä onko siitä ollut mitään hyötyä. Aivan ankarilla pakkasilla haulimestari ei kuulemma kiivennyt torniinsa. Haulitornin läheisyydessä (Ahjolan vieressä) sijaitseva nykyisin siniharmaa puutalo oli haulimestarin asuintalo.
Kiitos lisävalaistuksesta, eipä olisi varmaan kovin monesta tuohon hommaan tänäpäivänä… :)
Tuota tuota… lienen hivenen tyhmä jätkä, mutta pakko kysyä että miksi ne haulit piti tuolla yläilmoissa valmistaa? Komea torni joka tapauksessa.
Jyrki Hirvonen kirjoitti:
Tuota tuota… lienen hivenen tyhmä jätkä, mutta pakko kysyä että miksi ne haulit piti tuolla yläilmoissa valmistaa? Komea torni joka tapauksessa.
En ole ammattilainen, mutta uskoisin että pisaroitumisella on jotain tekemistä asian kanssa. Tämä on tosin pelkkä veikkaus, mutta silti.
Sula lyijy siivilän läpi, ja vetovoima huolehtii lopusta. Antlla asiasta hajua, vikka ei olekkaan "ammattilainen"…;)
Jep. Nestettä ei oikein saa pisaraksi, kuin pudottamalla. Samalla se pisara myös jäähtyy eikä osuessaan maahan mene lammikoksi.
Muistelen nähneeni vastaavan haulitornin vanhan Turuntien varrella, oisko ollut jotain Halikon tienoota tai sinnepäin. Untamon tietojen mukaan siis jo purettu.
Tervehdys! Isäni on viettänyt lapsuutensa haulitornin varjossa ja hänen kertomansa mukaan tornin putkessa oli kova ilmavirtaus ("veto") ylöspäin. Sulat lyijypisarat, jotka painovoiman vaikutuksesta putosivat alas, joutuivat pyörivään liikkeeseen putken sisällä nousevassa ilmavirrassa. Siksi sula lyijy jähmettyi keskipakoisvoiman takia pyöreähköön muotoon. Putken alla oleva vesiastia toimi osittain vielä jäähdytysastiana, mutta myöskin pehmentämässä haulien "laskeutumista".
Jälleen loistavaa työtä, ja vieläpä näin pienessä mittakaavassa.Lisäansiota vielä Suomelle tärkeästä, kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta kohteesta, ja tietysti scratch-rakentamisesta.
Täydet pisteet, odotan innolla dioraamaa.
Minne dioraama tulee esille?
Hiljattain seisoin livenä kyseisen tornin juurella ja pohdiskelin nimenomaan tuota lyijyn roudaamista ylös torniin - kiitos Untamo asian selvityksestä! Kovalla myrskytuulella muuten mahtoi tornin huipulla olla vielä hieman jännenpää kuin "normijännää" - kaipa tuollainen korkealle harjulle pykätty rakennelma huojuu ihan kivasti kovassa tuulessa?
Ajelin viikonloppuna tuon laitoksen ohi, siis sen oikean, ja kyllä se samalta näyttää. Ainut mikä pistää silmään on portaiden puuttuminen. Muuten se on kyllä loistavan näköinen!
tähän asti on nätti kun sika pienenä.. innolla odotan valmistumista
Mahtava ainakin tuo torni! Tamperelaisena kun tuon tornin nyt on noin sata fantastiljardia kertaa nähnyt, niin osaa antaa arvon tuollaiselle mallille. Kerrassaan upea!
T: Manselainen :)
Galleria 
