Pienoismallit.net

Bf-109 G-2

Oblt. Hermann Graf

Hasegawan mainio malli joka meni kasaan ilman suurempia ongelmia. Parannettavaa on vielä rutkasti. Esim. kuomun alueella epätasaisuutta, muutamat saumat ikävän näköiset, kiiltoa liikaa jne. Mallissa on siivissä väärän malliset palkkiristit koska yläpuolella oikean malliset repeytyivät ja alapuolella koska Eagle Editionsin dekaleissa (näistä kiitos MikaH:lle)oli virhe. Värisävyt silmämääräisesti sekoiteltu ja maalattu Yaman ruiskulla. Kommentoida saa.

Kommentit

Moi Juuso! Hienon Mersun olet rakentanut. Olikos tuo pyrstön hakaristi mukana sarjan siirtokuvissa kun ainakaan Revellin sarjoissa en niitä ole nähnyt?
Juuso 18.7.2009 20:48 Vastaa lainauksella
Hakaristit tuli mukana Eagle Editions:in Graf & Grislawski -arkissa ja ne oli myös Hasegawan omalla arkilla.
En yleensä jaksa enää näitä mersuja kommentoida - maha täynnä. Huomasin, että olit ihan oman kylän poikia niin heitetään jotain.
Olet kyllä tehnyt ihan kelpo jälkeä ja virheetöntä sellaista. Siirtokuvat olet saanut hyvin istumaan. Pakollisena moitteena sanon, että renkaita pitäisi elävöittää.
OH 18.7.2009 21:53 Vastaa lainauksella
Ihan perus siisti mersu. Jos sulla on ruisku käytössä, niin voisit lisätä vielä pakokaasuvanat kummallekin kyljelle. Myös antennilangan lisääminen tuo paljon ilmettä malliin.

Värit ei taida mennä vannoutuneimman FS-mallarin sormien läpi, mutta kyllähän se näyttää noinkin ihan mukavalta.

Oletko tehnyt itse ohjaamoon lisädetaljeja? Muutaman Hasegawan mersun rakentaneena muistelen, että siellä ei ihan noin paljon ole tavaraa ohjaamoon!

Kirkasosien kanssa kannattaa olla varovainen liiman kanssa. Itse käytän kirkasosien liimaamiseen erikeeperiä/vast. materiaalia, tällöin ei pääse syntymään ikäviä "hyörystymiä" ja liiman määrän säätely on myös helpompaa.
Juuso 18.7.2009 22:06 Vastaa lainauksella
Kiitos kommenteista Esa ja OH. Ohjaamoon olen lisännyt vain tuon keltaisen bensaletkun. Kuomut on dipattu Johnsoniin ja liimattu PVA-liimalla joten minulla ei ole hajuakaan miten nuo "höyrystymät" on tulleet. Huomenna parantelen mallia pakokaasuvanojen ja renkaiden parantelun muodossa.
Ikäsi huomioiden mainio kone,niitä rakenteluhienouksia ehtii oppimaan myöhemminkin tulevissa malleissa.
Pete N 19.7.2009 06:07 Vastaa lainauksella
Meseja ei ole koskaan liikaa! Hieno malli nuorelta mallaajalta. Luontevat pakukaasuvanat saa minun mielestani aikaiseksi pigmenttia hieromalla, makuasia. BTW, kayttamisi kitti on kasittaakseni Trop - versio kun siina on portin puolella rungossa nuo sateenvarjon kiinnittimet.
Juuso 19.7.2009 10:22 Vastaa lainauksella
Pete N kirjoitti:
Meseja ei ole koskaan liikaa! Hieno malli nuorelta mallaajalta. Luontevat pakukaasuvanat saa minun mielestani aikaiseksi pigmenttia hieromalla, makuasia. BTW, kayttamisi kitti on kasittaakseni Trop - versio kun siina on portin puolella rungossa nuo sateenvarjon kiinnittimet.
Kiitos kommentista Pete. Olisi pitänyt tarkistaa jostain nuo kiinnittimet. No enää niille ei mahda mitään
Kyllä sinulla on aivan oikea ote mallin tekemiseen. Jälki sinäänsä pikku virheineekin on hyvää. Edellä mainittujen "moitteiden" lisäksi on mainittava, että ohjaamon kyljessä oleva Karaya-merkki oli vain ja ainoastaan ässien ässän Erich Hartmann'in tunnus,joten se ei käy Hermann Grafin koneeseen. Mutta tästä on hyvä jatkaa kun suunta on oikea.
Jep, mainio Mersu mistä on hyvä jatkaa. Maalauksessa ja vanhentamisessa hyvä ote, törkyä on siellä minne se oikeassakin koneessa kertyi ja ulkoasu kuitenkin aika siisti.

Tuosta sydän tunnuksesta pitää sanoa, että kyllä se on oikein Grafinkin koneeseen. Kyseessä on alkujaan JG52:n 9 Staffelin tunnus. Totta kyllä että useimmiten tämä sydän yhdistetään Hartmaniin, saattaa olla että sodan myöhemmässä vaiheessa Hartmann "omi" tunnuksen käyttöönsä.
Sydämeen lentäjät maalasivat eri nimiä, Hartmanilla useimmiten "Usch" ja ainakin yhdessä koneessa "Dicker Max" Tässä kyseisessä koneessa oli nimi "Edda" Tietoa aiheesta löytyy ainakin Classic publicationsin kirjasta Jagdwaffe vol. 3 section 4 "The war in Russia January-October 1942"
Tästä koneesta löytyy kaksi kuvaa, joista sydäntunnus erottuu. Lisäksi sanotaan, että Graf lensi tällä koneella jonkin verran kesällä 42 ja hänen uskotaan saavuttaneen 150 ilmavoitto kyseisellä koneell 4.9. 1942.

Ensimmäisen kerran sydäntunnus otettiin käyttöön kirjan tekijöiden mukaan 15.5. 1942, jälleen ensimmäisen kerran Grafin koneessa. Tästäkin koneesta löytyy kuvat kyseisestä kirjasta, kuvasarja otettu kun Graf oli saavuttanut 104 ilmavoittoa. Osasta kuvista tiedetään, että ne on otettu 14.5 ja niissä sydäntä ei ole mutta seuraavana päivänä otetuissa kuvissa tunnus on maalattu koneen kylkeen. Tässä vaiheessa kyseessä on vielä yksinkertainen punainen sydän ilman nuolta tai nimiä.

Ja tässä luonnollisesti yksien tutkijoden tulkinta aiheesta, kuitenkin aika hyvin perusteltuna. Poikkeavaakin tietoa tunnuksesta varmaan löytyy…