Stug III ausf F

Itseä tuo alusta ei häiritse, jollakin tapaa istuu kokonaisuuteen varsin mukavasti. Telat kieltämättä löysät, ja maalipinta kaipaisi naarmuja ja lohkeamia. Plus mutaa alarunkoon. Mutta hyvältä näyttää, ostkettenit tuo kyllä näköä noihin nelosvariantteihin.

Itseä häiritsee tuo telojen löysyys. Vaikka telapyörästön jouset olis "pohjassa", ei telat olis noin löysällä. Niiden takia jätän sen puoli pistettä pois. Muuten loistavasti tehty malli ja maastokin on hyvä.

Morjens Kessu,

Ajatus oli se, että maasto kuvaa peltoa, jossa heinä tms. on saanut kasvaa pitkäksi ja se on sitten syksyn mittaan lakkoontunut kasaan. Heinän korjaajat kun ovat jossain muualla… Tuon pitkän heinän päälle on satanut iltayöstä / yöllä kosteaa nuoskalunta, jonka aamupakkanen on kovettanut tai ehkä paremmin sanottuna kuorruttanut.

Ei ollut tuolloin pastelleja, tai oli tietysti, mutta ei me pojat niistä pahemmin tai osattu hyödyntää mallihommissa!

Kiitokset tähdistä ;)

t. Jake

Jarmo Lindgren kirjoitti:

Ei ollut tuolloin pastelleja, tai oli tietysti, mutta ei me pojat niistä pahemmin tai osattu hyödyntää mallihommissa!

Samma här - ei noihin aikoihin tullut mieleenkään kaikenmaailman pastellit pienoismallien ehostuskeinona.

Moi Tapio ja Tomi,

Kiitos teillekin. Telakenkiä on kuitenkin oikea määrä, Friukkareissa on se ongelma, että niissä on oikeasta kenkämäärästä huolimatta useita millmetrejä "löysää" joka tulisi osata ottaa huomioon. Itse ajattelin niin, että jos tela ei ole alhaalta normaalikireydessä koska telapyörät ovat tasamaastoon verrattuina huomattavasti yläasennossa, niin silloin tuo löysyys näkyy yläjuoksulla.

Nykyisellään jos vaunun tekee vastaavaan maastoon, niin totta kyllä alarunkoa mudataan runsaasti enemmän. Nyt täytyy kuitenkin ottaa huomioon rakennusajankohta jostain 10 vuoden takaa, jolloin vaunumalleja ei ollut tapana liata kovinkaan paljoa olivat ne alustalla tai eivät. Eli tässä suhteessa on mielestäni tultu nykymallailussa aikapaljon realistisempaan suuntaa.

t. Jake

Vois kommentoida jotain, mutta kuten tuli jo ilmi että malli tehty 10 vuotta sitten pitelempä turpani kii ja ihailen ja annan kiltisti mukavat pisteet.

Friukkareissa on tosiaan se pulma.. jos käyttää tappina sitä ohutta rautalankaa mikä tulee telojen mukana. Kun käyttää neulaa tms paksumpaa kamaa, niin teloja menee just oikea määrä ja näyttääkin oikealta.
Esim tiikerissä pitäis olla about 98 telaa per puoli ja kun käytin sitä rautalankaa, niin tarvittiin 92 per puoli. Kun rakensin telat uudelleen neulojen kanssa niin meni… kappas vaan… 98 telakenkää per puoli.

Jarmo Lindgren kirjoitti:

Nyt täytyy kuitenkin ottaa huomioon rakennusajankohta jostain 10 vuoden takaa, jolloin vaunumalleja ei ollut tapana liata kovinkaan paljoa olivat ne alustalla tai eivät. Eli tässä suhteessa on mielestäni tultu nykymallailussa aikapaljon realistisempaan suuntaa.

Kaikki oli ennen paremmin. Mielenkiintoista sinänsä tarkkailla miten trendit tälläkin alalla muuttuvat; wanhaan hywään aikaan mallit olivat siistejä ja silti hienoja (kuten tämäkin Sturmi), nykyään mallit ovat edelleen hienoja mutta kovasti paljon kuluneemman oloisia. Muuten olen kyllä sitä mieltä että kuluttaminen, chippaaminen yms hienoudet menevät välillä liiankin pitkälle, 3kk rintamalla ollut vaunu ei voi näyttää siltä että se olisi ollut 3v saarella Itämerellä - eli kulahtanut ja umpiruosteessa!

Moi,

Olen Eskon kanssa tasan samaa mieltä tuossa kuluttamisessa ja chippaamisessa, jota nykyään tehdään suuren maailman suuntauksen mukaisesti jopa ylilyönteihinkin asti eräänlaisena "taiteellisena" muoti-ilmiönä. Toinen suuntaus on pyrkimys realistisuuteen, jossa haetaan likaisuutta ja kuluneisuutta mutta jossa toisaalta vältetään mallin liikaa "karamellisuutta".

t. Jake

Näin ne muoti-ja tyylitrendit mallailussakin vaihtelee.Kultaisen keskitien löytäminen tuossa vanhentamisessa taitaakin olla se vaikein taito.Ehkä on vaan parempi pysyä omassa linjassaan ja näkemyksessään (joka sekin tosin varmaan muuttuu ajan myötä)
Tässä mallissa on hyvin saatu tuo panssareiden paino ja raskaus esiin.Möyrijä uppoaa mukavasti peltoon vaikka routaa jo vähän onkin.Useasti näkee dioraamoja joissa tankit ja ajoneuvot näyttävät höyhenenkevyiltä.
Hieno malli kertakaikkiaan,teloista en sano juuta tai jaata vaikka ne minusta uskottavilta näyttääkin.
Käyttökokemukseni raskaan kaluston puolelta rajoittuu traktoriin.

Jarmo Lindgren kirjoitti:

Olen Eskon kanssa tasan samaa mieltä tuossa kuluttamisessa ja chippaamisessa, jota nykyään tehdään suuren maailman suuntauksen mukaisesti jopa ylilyönteihinkin asti eräänlaisena "taiteellisena" muoti-ilmiönä. Toinen suuntaus on pyrkimys realistisuuteen, jossa haetaan likaisuutta ja kuluneisuutta mutta jossa toisaalta vältetään mallin liikaa "karamellisuutta".

Samaa mieltä edellisten kanssa. Itse yritän yleensä vaan sotkea/liata mallit. Chippailut ovat jääneet aika vähiin. Toisaalta, eipä ole taitoa chippaillakkaan…

Mutta malli. Mielestäni ihan sopivan likainen jäiselle, lumiselle pellolle. Telat tosiaan iskevät pahati silmään, mutta muuten hieno malli. Taas mukavia pikku yksityiskohtia, jotka eivät löydy suoraan laatikosta.
Jos nyt moittia pitää, niin takavaloja ei ilmeisesti ole maalattu ;)

Maasto on mielestäni oikein onnistunut. Sammal näyttää ihan tarpeeksi lumen alle taipuneelta heinältä.

Hei ja kiitos kaikille,

Toisaalta jo pitkään vaunumalleja rakentaneena ainakin omasta mielestäni varhaisemmassa harrastuksen vaihessa rakennetut mallit ovat käsittelyltään jossain määrin erilaisia kuin viimeisimmät tuotokset. Tätä voisi kai sanoa harrastuksen myötä tapahtuneeksi muutokseksi tai jopa kehitykseksi, en sano mihin suuntaan ;) . Tottakai meistä jokainen minä mukaanlukien ottaa vaikutteita ja oppia muiden mallereiden töistä, työtavoista ja -menetelmistä ja toteuttaa niitä sitten omiin malleihinsa enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Joskus joku jopa menee ja keksii tai vahingossa löytää jonkin aivan uuden kikan, jota sitten mallailussa toteutetaan. Kaikki tällaiset ovat omalta osaltaan ihan hyviä asioita, muutenhan näyttelyissä ja kilpailuissa jokainen malli näyttäisi toistensa kopioilta ja vain itse vaunutyyppi siinä pohjalla muuttuisi.

Fruikkarin teloista vielä sen verran, että tuon Stug F:n telat ovat sitä friukkarin vanhempaa tuotantoa, jolloin telat koottiin yhteen puristamalla eikä niinkuin nykyisin tuotannossa olevat telat, joissa ne kootaan "oikeasti" telatappien avulla. Näitä uusia teloja koottaessa en ole koskaan käyttänyt niiden mukana tulevaa aivan liian pehmeää ja ohutta metallilankaa, vaan aikoinaan hain ensimmäiseksi rautakaupasta jäykempää ja paksumpaa metallilankaa. Tuolloin kokeilin myös eripaksuisia messinkitankoja, joita voi myös pätkiä sopivan mittaisiksi. Päädyin kuitenkin rautalankaan, koska ajan saatossa se tulee halvemmaksi kuin messinkitangot. Myös tuota Kessun "lanseeraama" nuppineula systeemiä pitänee kokeilla jossain vaiheessa.

Noissa vanhemmissa Fruikkarin teloissa ei juurikaan ollut mahdollista ottaa pois ylimääräistä telakenkää, jos huomasi että teloissa on liikaa kenkiä. Kiinnipuristettu oli kiinnipuristettu ja avaaminen mursi usein joko telakenkään valetun telatapin tai "koukun" joka puristettiin telatapin ympäri. Näissä uusissa teloissa on se hyväpuoli, että tarvittaessa on helppo lisätä tai poistaa telakenkiä.

t. Jake