Grigorovich Stetinin M-9

Upea kone, enpä ole ennen tämmöistä nähnyt. Varmasti ollut pakertamista detaljien kanssa. Hienoa katsella muitakin koneita kuin mersuja…

No huh, huh. Tässähän on takilointia enemmän kuin keskikokoisessa purjeveneessä (eli laivassa). Hienosti olet saanut koneen toteutettua.

Aivan upea! Vaijerihässäkkä saa meikäläisen Caudronin takiloinnin näyttämään lastenleikiltä :) Miten teit vaijeroinnin? Oliko tässä sarjassa siirtokuvien taustat valmiiksi väritetyt? Ainakin Caudron C.60:ssä yksilötunnuksien tausta oli valmiiksi rungon värinen, joka asettaa haastetta maalauksessa. Omassa mallissa teinkin yksilötunnukset itse ja otin hakaristit GAL-decalsin arkilta.

Herran jestas tuossa on ollu takiloinnissa tekoa, kyllä on komea !

Antti Lappalainen kirjoitti:

Aivan upea! Vaijerihässäkkä saa meikäläisen Caudronin takiloinnin näyttämään lastenleikiltä :) Miten teit vaijeroinnin? Oliko tässä sarjassa siirtokuvien taustat valmiiksi väritetyt? Ainakin Caudron C.60:ssä yksilötunnuksien tausta oli valmiiksi rungon värinen, joka asettaa haastetta maalauksessa. Omassa mallissa teinkin yksilötunnukset itse ja otin hakaristit GAL-decalsin arkilta.

Tässä sarjassa siirtokuvien taustoja ei ole väritetty, vaan kyseessä on tavanomainen sininen kansallisuustunnus valkoisella pohjalla. Takilointi on tehty E Z Line -nimisellä erittäin ohuella mustalla kuminauhalla, jota eräs kanadalainen heppu (en muista hepun nimeä) kauppaa lentokoneiden rakentelijoille. Tarjolla on kahta eri paksuutta. Tämä on se ohuempi. Kuminauha kestää hillitöntä vetoa ja tarttuu hyvin pikaliimalla. Mitä enemmän vetää, sen ohuempi lopputulos. Bongasin kuminauhan IPMS Mallarin sivuilta parin vuoden takaa, jossa oli lyhyt testi materiaalista. Tämä on vielä parempi materiaali kuin saksalaisen Weinertin vastaava tuote, jota käytetään pienoisrautatiepuuhissa opastinturvalaitteiden vaijeroinnissa. Weinertin kumilanka on väritöntä ja se pitää värjätä spriiliukoisella tussilla. Voin laittaa huomenna illalla takiloinnista työvaihekuvia.

Työkuvien esilletulon jälkeen ei voi kuin entistä enemmän, suu ammollaan, ihmetellä taitoa, viitseliäisyyttä ja lopputulosta. Mittakaavakin taitaa olla niitä helpoimpia yksityiskohtien viilaamiseen.
Vaikkakin alkuperäisestä laitteesta ei meikäläisellä ole harmainta hajuakaan… :-) Muistelin ilmeisesti aikaisemmin tv-sarjaan liittyvää tälläistä räpistintä? www.pegasusmodels.com/dh2.jpg

Asia selvä. Tarkoitin noita rungon numeroita ja kirjaimia. Olen käyttänyt itse väritöntä elastaanilankaa, jota saa ompelutarvikeliikkeistä. Lankaa voi repiä ohuemmiksi säikeiksi, jos haluaa oikein ohutta lankaa. Hieman hankalaa, mutta toimii. Laita toki kuvia.

Antti Lappalainen kirjoitti:

Asia selvä. Tarkoitin noita rungon numeroita ja kirjaimia. Olen käyttänyt itse väritöntä elastaanilankaa, jota saa ompelutarvikeliikkeistä. Lankaa voi repiä ohuemmiksi säikeiksi, jos haluaa oikein ohutta lankaa. Hieman hankalaa, mutta toimii. Laita toki kuvia.

OK. Rungon numerot on painettu värittömälle pohjalle eli kantokalvolle. E Z Line on ilmeisesti myös elastaanilankaa, mutta älyttömän ohutta. Mustan lisäksi sitä taitaa olla saatavilla ainakin ruskeana.

…pertti

Jos Pertin ideoima etsiarkki syntyy, ostan heti pari sellaista eli siis yhteensä kaksi ziljoonaa, kiitos.

Tuli hiki jo pelkästään noita työvaihekuvia katselemalla - ei ainakaan minun nakkisormillani tuohon pystyisi.

Hienoa jälkeä.

Kiitos Pertti kommenteista. Pertille myös kiitokset esikuvatietoudesta, eli runsaista valokuvista, joita tällaisen aihiosarjan kokoamisessa tarvitaan. Sarjan mukana tuleva piirustus on mielestäni hyvä. Takilointia on kuitenkin niin runsaasti ja reitit kulkevat ristiin, että tarvitaan myös valokuvia, jotta voisi edes jotensakin päätellä mistä mikin vaijeri kulkee - varsinkin, jos oma ymmärrys ei aina riitä päättelemään jokaisen vaijerin käyttötarkoitusta.

Asennuslevyn - tai "reikälevyn" - muodot ja mallin sain lentokoneen huoltokirjan(?) piirroskuvituksesta, joita löytyi googlettamalla. Piirroksen perusteella oli helppo piirtää syövyttämistä varten tarvittava piirros Corellilla. Asennuslevy asettuu automaattisesti oikealle kohdalle siipituen varteen. Tämän jälkeen nipukat voi vääntää hieman yläviistoon. Asennuslevyjä ei kannata maalata, vaan tummutaa esimerkiksi Blacken-It-kemikaalilla.

Siipituen alempiin asennuslevyihin kiinnitin takiloinnin eli vaijerin toisen pään jo ennen kuin liimasin siipitukia alatasoon. Tämän jälkeen liimasin siipituet paikoilleen. Tämän jälkeen pujotin siipitukien yläpäähän asennuslevyt. Kun ne olivat paikoillaan, tein takiloinnin valmiiksi. Takiloin lentokoneen siis ennen kuin asensin ylätason paikoilleen. Koska käytin takiloinnissa joustavaa E Z Line elastaanilankaa, antaa takilointi mukavasti periksi, kun ylätason asentaa paikoilleen. Sen verran opin tästä projektista, että kun lentokoneen alatasot ovat paikoilleen, on ylätaso puristettava tukevasti alatason päälle ja porattava siipitukien reiät kerralla kummankin tason läpi. Kun siipitukia on näinkin monta, on kaikkien saaminen samaan linjaan vaikeaa eikä korjausreikien poraaminen ylätasoon ole kovin helppoa.

Takiloinnin edetessä minulle tosin selvisi yhä uusia ristitakilointeja, joita jouduin lisäilemään vielä senkin jälkeen, kun ylätaso oli paikoillaan. Tämähän tosin oli vain omaa typeryyttä. Kunhan selvittää etukäteen takiloinnin rakenteen, voi sen perusteella rakentaa lähes koko homman valmiiksi edellä kuvatulla tavalla ennen ylätason asentamista. Siivekkeiden kääntämistä varten oleva takilointi asennetaan kuitenkin viimeiseksi. Tosin siivekkeiden alapuolisiin kääntövipuihin takilointi on syytä liimata paikoilleen ennen ylätason asentamista. Alapuoliset vivut tietenkin myös paikoilleen ennen ylätason asentamista.

Tokihan noita nippeleitä on mahdollisuus syövyttää muitakin varten. Itse piirtäminen ja syövyttäminen ei ole ongelma. Suurin työ on kuitenkin esikuvatiedon etsiminen. En itsekään pidä ajatuksesta, että takilointeja vedetään siipien läpi. Tällaisessakin rakenteessa takiloinnin kiinnittämistä varten siipeen voi kiinnittää "vanttiruuvin", eli erittäin pienikokoisen (lähes näkymätön) messingistä tai teräksestä syövytetyn varrellisen silmukan, johon takiloinnin pää sitten kiinnitetään. Näitä valmista esimerkiksi saksalainen Weinert, joka on alunperin tarkoittanut silmukat 1:87 höyryvetureiden otetankojen ja kaiteiden kiinnittämiseen. Näitä käytin myös jonkin verran tässä projektissa. Juotin silmukat mm. siiipitukiin, joihin polttoaineputket on kiinnitetty. Ohuesta käämilangasta sitten pujotin polttoaineputket kyseisiin silmukoihin. Toki näitä silmukoitakin voidaan syövyttää itse, jos mielenkiintoa piisaa.

Huh, teknisesti hieno kone! Mistä noita Weinertin vanttiruuveja parhaiten saa?

Ton jos saat mahtumaan vielä pulloon, kuin laivojakin olen nähnyt, niin olet Master of Modeller.

Itsekin olen pari Omega Modelsin mallia kasannut ja pystyn arvailemaan mitä olet joutunut "virittelemään". Aivan mahtava malli ilmailun pioneeriajoilta. Tuossa on niitä Steinerin mainitsemia"lehmän hermoja" tarvittu.

Ohoh, mikä vempele. En kyllä olis lähteny tuommosen kyytiin. Ei näytä kovin luotettavalta.
Oot varmaan saanu näperellä mukavasti lankojen kanssa.
Mutta silti toi on upeesti "väsätty." Olet onnistunut hyvin.

Ehdottomasti viisi tähteä näin perusteellisesta asiaan paneutumisesta ja hienosta lopputuloksesta. Esikuva on juuri sellainen, joista ei joka jannu tee mallia.

Käsittämättömän hieno Stetinin. Työn määrä ja yksityiskohtien paljous sekä ennen kaikkea laatu tekevät tästä täydellisen. En voi muuta kuin kadehtia hiljaa taitojasi..

Päivän kommentointi arpa heitti tänne.

?????? järkyttävän hieno !!!!!!
Aluksi luulin että tämä on vähintään 1/2 metriä pitkä, kunnes törmäsin rakentajan sormiin kuvissa…tämähän on hel…tin pieni härveli.
+ Yleisilme aivan mahtava
+ Takilointi on todella siisti, en ole ennen nähnyt näin hienosti tehtyä
+ Itse tehtyjen osien määrä

Ei voi kuin ihmetellä loistavaa mallia

no nyt täytyi katsoa huuli pyöreänä konettasi on juma komea;)enpä juuri moitittavaa löydä,kehumisia senkin edestä.Todella taidokkaasti rakennettu pikkuskaalan leko.Plussaa itse tehdyistä osista jotka tässä mittakaavassa ovat varmaankin aika haastavia rakentaa.pojot sen mukaan