Pienoismallit.net

Etusivu > Galleria > Mallit: vesialukset

J.M.S.D.F. Destroyer DDK-116. Minegumo

Japanese Maritime Self Defence Forces. DDK-116 Saattohävittäjä luokka, erikoist. sukellusvene torjuntaan. Minegumo. suom. "Sumuinen vuorenhuippu"

Japanese Maritime Self Defence Forces. DDK-116 Saattohävittäjä luokka, erikoist. sukellusvene torjuntaan. Minegumo. suom. "Sumuinen vuorenhuippu"

Olisiko tämä nyt valmis malli. Liekö sivuston kookkain laiva, kun Kessun Finlandia lipui johonkin.
[img]http://www.pienoismallit.net/media/kuvat/02/69/73/026973.jpg[/img] Sisarlaiva DD118 Murakumo

Sain rakennussarjan vähän vahingossa, 1,2m laatikko sisätäen laivan rungon ja kansirakenteita, eripaksuista messikilankaa nippu, metrin pätkinä , balsapuuta klapeina ja levyinä, 2 isoa lakanaa piirustuksia. Teksti japania ja
vähän käännöksiä englanniksi. Sormi oli suussa pitkän aikaa ilmetellessä mitä tää on. En muista kauanko meni,
niin aloin jostain päin tekee jotain. Pikkuhiljaa se alkoi syntymään. Kun laivan hahmoa alkoi tunnistaa, niin nälkä
yltyi. Piti tehdä osia viimeisen päälle, koska ohjeita ei ollut kaikista yksityiskohdista. Alumiini on paljon käytetty
raaka-aine: tykit, raketinheittimet, it-konekivääri, hydrauliset nosturit 2kpl, valaisimet 8 kpl, ankkurien vastapainot
sisäpuolella, hangaarin nosto-ovi, ilmavalvonta tutka, tykkitornit, kaikki ovat liikkuvia osia.
Ristikkorakenteisen maston kanssa meinasi tulla stoppi, mutta keksin nerokkaan idean koota se liimaamalla Araldiitilla esikasattuna osat maalarinteippiin elementti kerrallaan. Siinä se on, tukeva ja vakaa.
Kaikista hienoin, mitä ei valitettavasti näe ulospäin ( on kuva lisätty ) on Saiton valmistava merihöyrykone. Se on uskomattoman hieno
kiiltävine pintoineen messingistä. Olen koekäyttänyt sitä muutaman kerran ja se käy todella tasaisesti kovillakin
kierroksilla ja ei ravista lainkaan. On mahdollista asentaa servot ja radiolaitteet, mutta se on jäänyt tekemättä.
Mielestäni vitriinissä sen olla pitää. En ole edes kokeillut vedessä miten se kelluu ja onko vesilinja kohdallaan.

Skannattuja kuvia lisää..

29.1-08 Lisätty kuvia.

30.1-08 Lisätty kuvia kokoamisen alkutaipaleelta

Kommentit

Sami Pasuri 8.1.2008 19:51 Vastaa lainauksella
Minkä valmistajan malli tämä on? Näyttää todella upealta!(pakko saada…)
Janne Ikonen 8.1.2008 20:09 Vastaa lainauksella
No onpas hieno laiva! Paljonko meni aikaa rakentamiseen?
Jocke Tervapuro 8.1.2008 20:14 Vastaa lainauksella
Sami Pasuri kirjoitti:
Minkä valmistajan malli tämä on? Näyttää todella upealta!(pakko saada…)
Valmistaja on japanilainen SAITO. Höyrymoottorin valmistajan tiesin, mutta piti käydä varastosta katsomassa onko
runko myös saman valmistajan. Paketti on hankittu joskus 70-luvulla Harrastelijan Aitasta Helsingistä. Vilkaise mun omasta kuvapankista historiatietoja tästä laivasta. En tiedä miksei niitä kuvia voinut käyttää tässä, kun olin lisänyt
niihin paljon tekstiä.
Kiitos kommentista.
Jocke Tervapuro 8.1.2008 20:22 Vastaa lainauksella
Janne Ikonen kirjoitti:
No onpas hieno laiva! Paljonko meni aikaa rakentamiseen?
Pystyykö muut katsomaan minun kuvapankkia? Siellä lisäsin kuviin infoa melkoisesti.
Aikaa meni satoja- ehkä tuhat tuntia, ainakin lähes vuosi.
Pitkäjännitteisyyttä taisi olla.
Kiitos kiinnostuksesta.
Sami Pasuri 8.1.2008 20:57 Vastaa lainauksella
Pistä linkki tuohon kuvapankkiin.Muuten ei onnistu.
Jocke Tervapuro 9.1.2008 15:54 Vastaa lainauksella
Sami Pasuri kirjoitti:
Pistä linkki tuohon kuvapankkiin.Muuten ei onnistu.
On hieman vaikea laittaa linkkiä, kun ei osaa. Mutta wikipediassa englanninkielisessä löytyy aika hyvä
historia tästä laivasta.
Ekku Tarvainen 12.1.2008 11:40 Vastaa lainauksella
Hienolta paatilta näyttää,työtä on varmasti ollut todella paljon mutta tämähän on mukavaa harrastelemista.Ihan OT asiaksi taas menee mutta itse olen ollut aikoinaan isän mukana merillä eri rahtilaivojen kyydissä ja silloin puhuttiin "lankongista" tarkoittaen ilmeisesti juuri landkonkia,mitä tämä kyseinen termi tarkoittaa?
Jocke Tervapuro 12.1.2008 13:27 Vastaa lainauksella
Ekku Tarvainen kirjoitti:
Hienolta paatilta näyttää,työtä on varmasti ollut todella paljon mutta tämähän on mukavaa harrastelemista.Ihan OT asiaksi taas menee mutta itse olen ollut aikoinaan isän mukana merillä eri rahtilaivojen kyydissä ja silloin puhuttiin "lankongista" tarkoittaen ilmeisesti juuri landkonkia,mitä tämä kyseinen termi tarkoittaa?
Lankonki on oikea termi, olet oikeassa. Se on puhtaasti käännös maihin menosta käyntisiltaa pitkin;siis
maihinmeno. Sana juontanee ruotsinkielestä.
Tällainen projekti on sen laatuinen, että se ei ole koskaan valmis. Huomaan itsestäni, kun löydän itseni tuijottamasta
vitriinin sisään miettien mitä siitä vielä puuttuu. Lasilaatikko painaa n. 15 kg ja on tehokas estämään näpertelyn
vaikka mieli usein tekisi tehdä jotain.
Momentinmuunnin 12.1.2008 16:44 Vastaa lainauksella
Sieltä kuvapankista sun pitää linkittää kuvat yks kerrallaan tänne niiden linkkien avulla mitä niissä kuvapankin kuvien alapuolella sulla näkyy.
Jocke Tervapuro 12.1.2008 19:02 Vastaa lainauksella
Martti Y. kirjoitti:
.OK. Uusin lähes kaikki kuvat ja lisäsin tekstiä kuviin. Valitettavasti kuvien taso hieman kärsii,
kun lasilaatikko peilaa häiritsevästi. Ainoa asia, mikä vielä puuttuu Minegumon tuho. Se tapahtui keskiyöllä klo 1
6 maaliskuuta 1943, kun jenkit tulittivat sitä tykeillä ja torpedoilla. Sen sisaralus Murasame upposi samassa
operaatiossa Kulan lahdella Uuden Guinean rannikolla Salomonin saarten lähellä. Kuvia ei yöllisestä operaatiosta
ole muita kuin USS Denverin tutkakuvat, jotka löytyy netistä www.history.navy.mil/photos/sh-fornv/japan/japsh-m/minegumo.htm
Jocke Tervapuro 12.1.2008 19:14 Vastaa lainauksella
Ruotsinkielinen vaimoni tuli kertomaan, että landgång on ruotsia ja siitä härmäläinen väännös lankonki.
Merenkulkijat ja merimiehet olivat vuosisata sitten pääsääntoisesti ruotsinkielisiä ja yrittivät tarvittaessa puhua
suomea omituisilla käännöksillään kuten styyrpuuri, parpuuri, ynnä muut purjeveilyyn liittyvät termit, niin ne tulivat
pikkuhiljaa käyttöön myös suomenkielisillä ja jäivät elämään.
kapitänleutnant 12.1.2008 20:15 Vastaa lainauksella
Jocke Terbach kirjoitti:
Ruotsinkielinen vaimoni tuli kertomaan, että landgång on ruotsia ja siitä härmäläinen väännös lankonki.
Merenkulkijat ja merimiehet olivat vuosisata sitten pääsääntoisesti ruotsinkielisiä ja yrittivät tarvittaessa puhua
suomea omituisilla käännöksillään kuten styyrpuuri, parpuuri, ynnä muut purjeveilyyn liittyvät termit, niin ne tulivat
pikkuhiljaa käyttöön myös suomenkielisillä ja jäivät elämään.
Pikkasen OT :Väännös voisi olla myös laakonki. Vuosisata sitten merenkulkijat ja merimiehet eivät pääsääntöisesti varmaankaan olleet ruotsinkielisiä, yrittiväthän esim. englantilaiset harjoittaa merenkulkua muiden valtioiden ohella, Suomen merimiehistä toki suuri osa oli ruotsinkielisiä, kiitos Ahvenanmaan ja ruotsinkielisen etelä- ja länsirannikon.
Styyrpuuri muuten periytynee purjeveneilleiltä viikingeiltä (peräsinairo = styrbord ja aina oikealla puolella). Samoin paapuuri (bakbord) joka oli perämiehen selän puolella.
Jocke Tervapuro 31.1.2008 17:05 Vastaa lainauksella
Miko Rastas kirjoitti:
J.M.S.D.F. "Distroyer" DDK-116. Minegumo. Eikö se ole D"e"stroyer? :D
Hyvä kun huomasit, ei huomaa omia virheitä. Destroyer on hävittäjä. Kiitos.
Jocke Tervapuro 31.1.2008 17:12 Vastaa lainauksella
Lainaus:
Mahtava Malli sulla,toi on jo pienoismallailua huipussaan.Hieno
Kiitos kommentista. Kokoajan on mielessä, mitä keksisi yksityiskohtia lisää kansirakennelmiin. Vertaan
hieman Kersantti Steinerin Finlandiaan ja Yamatoon, joissa tavaraa riittää loputtomasti. Niin tämä projekti ei ole ikinä
valmis.
Jocke Tervapuro 1.2.2008 01:28 Vastaa lainauksella
Tämä on mallini "esi-isä" sota-ajalta, mikä on nykyiselle laivatyypille kunniakasta kerrontaa. Sen saavutuksista ei
ole tietoa.

DDK-116 historiaa
Osallistui taisteluissa:
Tammik. -42 Tanaka,Borneo
Helmik. -42 Javan meren taistelu, Vaurioitui tykistö tulessa
Maalisk. -42, Joulusaarilla
Kesäk. -42, Midway
Elok. -42, Itäisellä Salomonin saarten taisteluissa
Syysk.5.-42 Guadalcanal, vaurioitui pahoin ilmahyökkäyksessä

Luultavaa on, että USS Grampus (SS-207) upotti molemmat torpedoilla

Minegumon tuho. Se tapahtui keskiyöllä klo 1 jälkeen
6 maaliskuuta 1943, kun jenkit tulittivat sitä tykeillä ja torpedoilla. Sen sisaralus Murasame upposi samassa
operaatiossa Kulan lahdella Uuden Guinean rannikolla Salomonin saarten lähellä. Kuvia ei yöllisestä operaatiosta
ole muita kuin USS Denverin tutkakuvat, jotka löytyy netistä www.history.navy.mil/photos/sh-fornv/japan/japsh-m/minegumo.htm. Minegumon miehistöstä pelastui 122 henkeä, Murasamesta 53 henkeä. Laivan päällikkö oli
Lt. Cmdr. Yoshitake Uesugi - 25 January 1943 - 5 March 1943.
Karjalan Arska 1.2.2008 13:35 Vastaa lainauksella
Pakko kommentoida noita edellä mainittuja historiikkipätkiä. Mallin esittämä Minegumo on Japanin nykyisten merivoimien (JMSDF) alus eikä lainkaan sama Minegumo, joka oli käytössä sodan aikana.
Jocke Tervapuro 1.2.2008 15:54 Vastaa lainauksella
Karjalan Arska kirjoitti:
Pakko kommentoida noita edellä mainittuja historiikkipätkiä. Mallin esittämä Minegumo on Japanin nykyisten merivoimien (JMSDF) alus eikä lainkaan sama Minegumo, joka oli käytössä sodan aikana.
Ei olekaan, mutta sama alustyyppi, mikä valmistui 1938 Osakan telakalla. Mallin ajankohdan tilanteen
kerroin esitekstissäni. Mallini silti poikkeaa tämänpäivän Minegumo luokan aluksen yksityiskohdista. Tiedän, että
tässä on ristiriitaisuuksia esim. rungon muoto on nykyaikaisen aluksen mukainen ja ei sota-aikana ollut radio-ohjattavia helikoptereita. Kansirakennelmat ovat lähinnä sota-ajan mukaisia. Nykyinen luokitus nimi on DD-116.
Kun sain rakennussarjan haltuuni, ei minulla ollut aavistustakaan koko aiheesta. Piirustukset viittaava sota-ajan
laivaan, DDK-116, mutta kuten kerroin japaninkielistä tekstiä ei moni tajua. 1996 vuonna ei netti tiennyt juuri
mitään Minegumosta.
Tämä nykyisen ja vanhan mallin sekoitus kuitenkin kiehtoi sen historian takia, minkä halusin tuoda julki.
Tuli mieleen pitäisikö tämän kuulua "Mitäs jos" osastoon.
Silti mallailu on hauskaa.
Karjalan Arska 1.2.2008 16:26 Vastaa lainauksella
Ei tuossa ole muuta yhteistä alkuperäisen Minegumon kanssa kuin nimi. Alkuperäinen Minegumo oli Asashio -luokan hävittäjä ja valmistui Fujinagatan telakalta. Tästä uudemmasta on hyvin tietoa esimerkiksi täällä: www.globalsecurity.org/military/world/japan/minegumo.htm . Hienon mallin olet kuitenkin tehnyt. Ja kuten totesit niin mallailu on hauskaa ja pitää ollakin. :)
Jocke Tervapuro 2.2.2008 20:33 Vastaa lainauksella
Karjalan Arska kirjoitti:
Ei tuossa ole muuta yhteistä alkuperäisen Minegumon kanssa kuin nimi. Alkuperäinen Minegumo oli Asashio -luokan hävittäjä ja valmistui Fujinagatan telakalta. Tästä uudemmasta on hyvin tietoa esimerkiksi täällä: www.globalsecurity.org/military/world/japan/minegumo.htm . Hienon mallin olet kuitenkin tehnyt. Ja kuten totesit niin mallailu on hauskaa ja pitää ollakin. :)
Fujinagatan telakka on Osakassa. Mallaillaan.
PeteU 20.2.2008 07:22 Vastaa lainauksella
Tuossa on kyllä mahtava laiva !

Itse en kyllä malttaisi olla laittamatta sitä vesille…
Raimo Leino 22.7.2008 16:32 Vastaa lainauksella
Tähtiainesta! Voin vain kateellisena todeta, että jotkut ne osaa.
Saku Moilanen 22.7.2008 17:28 Vastaa lainauksella
Loistavasti tehty. Mitä maaleja tähän käytetty? Hyvän tasaisen maalipinnan olet saanut.
Jocke Tervapuro 22.7.2008 17:41 Vastaa lainauksella
Saku Moilanen kirjoitti:
Loistavasti tehty. Mitä maaleja tähän käytetty? Hyvän tasaisen maalipinnan olet saanut.
Rungon ja kansirakenteiden harmaa on Mastonin sprei-vannepohjaväriä (matta).
Sininen on spreimaalia Navy-sininen, valmistajaa en muista. Nousevan auringon väri purkkimaalia siveltimellä.
Valkoiset raidat ovat rungon alkuperäisen lasikuitupinnan väriä. Kiitti!
Jocke Tervapuro 22.7.2008 17:45 Vastaa lainauksella
Raimo Leino kirjoitti:
Tähtiainesta! Voin vain kateellisena todeta, että jotkut ne osaa.
Äläs vähättele taitojasi, kyllä sieltäkin pesee. No ei tossa nyt niin monta tähteä ole. Tänk juu.

Tutustu myös näihin

  • 25.2.2009 • Hannu AT LehtonenJulle 1
    Kurssikaverillani…
  • 10.1.2021 • Kai KauppiErävene
    Pirkkalainen erävene 1200-1300 -lukujen…
  • 17.5.2008 • Hannu AT LehtonenStorbåt
    Ensimmäinen puumallini: Opettajani…
  • 29.1.2019 • PoreSeehund XXVIIB/B5
    Saksalaisten viimeisen sotavuoden…
  • 12.5.2020 • Mika WiikDDG-82 USS Lassen
    Arleigh Burke Class Destroyer
Punailmavoimat talvisodassa Punailmavoimat talvisodassa
Tunnetun ilmailuhistorioitsijan dipl.ins. Carl-Fredrik Geustin uusin kirja esittelee Neuvostoliiton lentojoukkojen, eli Puna-armeijan ja Itämeren laivaston ilmavoimien sekä mobilisoidun…
Tutustu ja lue lisää

Etusivu > Galleria > Mallit: vesialukset