Dornier Do335A "Pfeil"

Saksalaisen insinööritaidon ihme.
Itse sarjahan on (ainakin tähänastisten havaintojen perusteella) aivan käsittämätöntä loistavuutta ja silkkaa superlatiivia. Detaljointi on huikeaa, valujälki erinomaista ja osien yhteensopivuus sitä luokkaa, että malli todennäköisesti menisi kasaan, jos vaan ravistelisi laatikkoa tarpeeksi kauan. Sarjan rakenteen suunnittelussa on käytetty myös luovuutta positiivisella tavalla. Ostin sarjan joltain toiselta palstalaiselta, kiitokset vielä sinne!
- Lisäsin ohjaamoon muutaman vipstaakin, jotka tein fotoetsiarkin reunasta.
- Vyöt ovat peräisin Eduardin 1/48 Luftwaffe bomber seatbelts -etsiarkilta.
- Tein penkkiin pehmusteen maskiteipistä, jottei pilotilla tule pyppy kipeäksi :)
- Mittareiden taustapuoli on ainakin referenssikuvissa näkyvissä, joten innostuin lisäämään sinne johtoja, jotka tein ohuesta metallilangasta.
Kuomun ja kuilujen maskauksen jälkeen maalasin kuomun päälle harmaalla. Siis kuomun raamien sisäpuolen värillä. Tämän jälkeen pohjamaaliksi vaaleaa siniharmaata ja esivarjostukset mustalla. Seuraavaksi naamiomaalauksen kimppuun.
Pohja on tietysti voinut olla myös RLM76, tai sitten ei. Sekoittelin tuommoisen sopivan hailakan sävyn, jottei tässä ainakaan kovin räikeästi menisi metsään. Propellit maalasin black green:illä
Maalasin ensimmäiseksi vaaleamman sävyn suurinpiirtein rajoja myötäilevästi, jonka jälkeen maskailin kuvan osoittamalla tavalla viheriäiseksi jäävät alueet. RLM81 sävystä tuli vähän liiankin peittävä ja tasainen, minkä vuoksi innostuin sävyttämään sitä vielä jälkikäteen tummemmalla sävyllä. Sävytin vielä siipien johtoreunoja sun muita ulokkeita vaaleammaksi suihkimalla niihin varovasti erittäin ohutta likaisenvalkoista maalia. Pyrin pitämään efektin minimalistisena, koska eipä noilla oikeillakaan "Pfeileillä" taidettu niin paljoa ehtiä lentämään, että olisi maalipinta hurjasti ehtinyt haalistumaan. (paikkamaalaamanhan tuossa hommassa tottakai vielä joutui).
Katolla olevan looppi-antennin tein uusiksi taivuttamalla ylimääräisestä fotoetsi-suikaleesta, koska sarjan oma oli mielestäni liian paksun näköinen.
Maalauksen jälkeen vedin siirtokuvien alle ja päälle johnsonia. Siirtokuvat oli ehkä vähän paksut ja jäykät, mutta muuten oikein hyvälaatuiset. Johnsonin jälkeen litkutukset parilla eri sävyisellä öljyvärisekoituksella, pientä kuivapensselöintiä alumiinilla ja mattalakka päälle. Säistämistä ja varjostuksia on vielä viimeistelty pastelliliitupölyllä joka kiinnitettiin toisella mattalakkakerroksella. En tiedä oliko vika tekijässä, vai lakassa, mutta mattalakkauksen jäljiltä sävyt jäi ehkä vähän turhankin haaleiksi.
Renkaita kokeilin maalata vähän uudella tavalla: Maalasin ne alusta loppuun ruiskulla. Ei mitään kuivapensselöintejä. Lopputulos näyttää mielestäni ihan hyvältä tuollaisessa "sakkorenkaassa". Laskutelineisiin tungin vielä jarruletkut, jotka ei kyllä kauheasti näy. Porailin myös auki tykit ja pakoputket.
Minulla on vahva epäilys onko pyrstön hakaristi oikeaa mallia; mahdollisesti pitäisi olla pelkät valkoiset ääriviivat. Niin tai näin, on tuo jokatapauksessa tyhjää parempi.
Kaiken kaikkiaan oli kyllä varsin riemullinen sarja rakentaa ja valmis konekin on näyttävä. Kone on todella massiivinen ja erikoisen näköinen.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.