No nii, näissä Eetun jutuissa se hyväpuoli että näitä voi käyttää referenssinä omiin virityksiin .
Ainakin itse olen kaipaillut juuri Revellin Mig-21 tietoutta, no tässähän sitä tulee…
Mitä, ei kansikuvaaa…hehe!
Etusivu 
Galleria Mallit: lentokoneet 1946–
Mig-21F-13
Valmis.
Harvinaista, minä väsäämässä suihkukonetta, ja modernia sellaista vielä. Viimeisestä valmistuneesta suihkarista on vuosia.
Nyt piinapenkissä siis Revellin tuore (no, pari vuotta vanha kuitenkin) Mig-21F-13, jota on tarkoitus terävöittää Partin etseillä ja Quickboostin hartsisella nokkakartiolla.
Aika alkutekijöissään vielä, mutta tästä se lähtee kehittymään. Niin, ja laatikosta en laita kuvaa vaikka ruinaisitte, google on keksitty. ;)
Pyörät oli toteutettu ihmeellisesti, kummallista syvää sivukuviointia, joka ei kyllä käyttämäni referenssimateriaalin kanssa täsmännyt alkuunsa, aika sileiltä vaikuttivat renkaat suomalaisissa koneissa. Mr Surfaceria kokeilin, mutta eihän se näin tömäkkään kuvioon sovi, vaatisi varmaan puolentusinaa kerrosta että peittäisi rumat kuviot.
Järeämpänä aseena käytinkin milliputtia, jolla renkaat saikin aika helposti sileiksi. Eturenkaan muokkaus ei kuitenkaan yhdellä kerralla onnistunut, kuviota jäi näkyviin. Täytyy vetää vielä kerran milliputtilla tai sitten surfacerin kanssa puljata.
12.11
Näitä paheksuttuja pienimuotoisia päivityksiä… :O
Penkki on valmis, nyt ei ohjaamon komponenteista puutu kuin mittaritaulu, josta näyttäisi tulevan aika savotta. Pelkän etsi/asetaattikalvo-osan kanssa en taida uskaltaa mennä, vaan teen sarjan mittaritaulusta aihion, johon kiinnitän Partin korvaavan osakokonaisuuden.
Takaisin penkkiin. Siitä piti poistaman lähinnä vyöt, mutta siinä samalla joutui tulilinjalla jalkatyynyt, jotka piti poistaa että istuimen kuppiosasta pääsi veistämään detaljit pois. Uudet pehmusteet tein milliputtista, kun pyörien kanssa askarrellessa massaa jäi sopivasti yli.
Vertailtuani Partin ja Eduardin etsejä, tulin siihen lopputulokseen että jälkimmäisen syöksyvyösysteemit näyttivät täsmäävän paremmin löytämieni kuvien kanssa. En käynyt repimään pelihousujani vaan tein kuten ohjeissa oli.
Olkavyöt päädyin ryöstämään jostain eduardin arkin jämistä.
Ensin hävisi toinen lantiovyö. Olin kaivellut jämistä korvaavan osan kun toinen olkavyö teki katoamistempun kun puljasin sitä paikoilleen. Tätä olkavyötä etsiessäni löysin sen aiemmin kadonneen lantiovyön, mutten olkavyötä, joten korvasin molemmat jämillä, eduardin osat olivat hiukan leveämmät ja eri paria olevat vyöt olisivat pistäneet silmään.
18.11
Minimaalinen päivitys, mutta menköön.
Wadelle kiitokset uudesta polttoainetankista. Päädyin käyttämään tästä vain sen peräosan, kun olin jo käynyt siivoamaan oman tankkini saumoja. Kohodetaljien takia hiukan kinkkisempi operaatio, mutta mr. surfacerilla ja varoivaisella hionnalla selvisi hyvin. Uudesta peräosasta viilailin siivekkeet ohuemmiksi.
(Vanhan siis menin pilaamaan yrittäessäni saada etsiosista toteutettuja siivekkeita paikalleen. Ei ollut sen hionnan jälkeen enää kovin pyöreä eikä säännöllinen…)
Menin sössimään kuomunkin kanssa sitten. Kiinnike valurunkoon oli helppo poistaa, mutta toisen puolen valua auttavien mokkuloitten varret olivat lyhyet, ja leikkureilla sohiessa liian lähellä osaa jälki oli sen mukaista. Kyllä tuo milliputtilla korjaantuu, mutta taitaa olla pakko laitta kuomu kiinni, ohuisiin reunoihin ei taida saa pysymään mitään kiinni, saati sitten hiottua.
23.11
Nyt pääsin maalaamaankin.
Testailtuani metallimaalivalikoimiani, päädyin kokeilemaan citadelin maaleja. Vallejon model air-metallisävyt näyttivät kyllä kivalta, mutta parin päivän kuivumisenkin jälkeen alkoivat lähteä testipahvilta irti kun veteen kastetulla sormella kokeili, tein se johtopäätöksen ettei niitten kanssa askarrelessa mene kuin hermot.
Rungon sisäpuolen metalliset alueet sekä telinekuilut maalasin chain mail-sävyllä. Siipiin ja runkoon tulee telinekuiluihin vielä kellertävä ohut maali. Mustaa litkutusta harkitsen ennen tätä käsittelyä. Rungon takaosan sisäpuolta ajattelin sävyttää vielä tummemmaksi.
Ohjaamon sisäväriksi päädyin vetämään RLM76:n, vastasi minusta ihan riittävän hyvin referenssikuvia.
Panin merkille että ohjaussauva on sössitty väärin päin. Ja kun pelkkä kiinnitypuslakkeen pois veistäminen ja toisin päin liimaaminen ei auta, leikkasin sauvan irti, hioin uuden kulman ja tein kuparilangalla tappiliitoksen. Ei tullut paras mahdollinen liitos, mutta ei kyllä juuri näy kyseistä aluetta valmiista mallista. Laitan kuvaa sauvasta jahka saan valmiiksi, pari detaljia pitää vielä lisätä siihen.
27.11
Ohjaamon maalausa tuli aloiteltua. Ajattelin maalata penkin valmiiksi myöhemmin (sen saa mukavasti paikalleen myöhemmin, ja näin neuvotaan ohjeissakin. Tosin penkin kohdistusmokkulan vastaavaa aukkoa ohjaamoammeessa sai suurentaa että menee sujuvasti paikalleen), että saan tässä vaiheessa rungon kiinni ja projektin etenemään
Tuosta ohjaussauvasta tulikin aika työläs. Meni käsitellessä vielä kerran poikki, tällä kertaa tappiliitoksen yläpuolelta. Ei auttanut kuin liimata pikaliimalla ja toivoa parasta. Sauvaan lisäsin puuttuvan jarrukahvan (?) ja johdon.
30.11
Ohjaamo on mittaritaulua lukuunottamatta valmis.
Telinekuilujen kellertävän pinnan tein maalilla sävytetyllä johnsonilla.
Nyt ei puutu kuin se mittaritaulu ohjaamoon ja moottorin suihkuputken maalaus niin pääsee liimaamaan rungon kasaan.
6.12
Sain kuomun sitten korjattua. Ennen operaatiota vedin koko osaan teipit, paitsi tietenkin käsiteltävälle reunalle. Ensin vedin koloihin kittiä, veistin kuivuttua ylimääräiset pois, ja tein lopun täyttämisen pikaliimalla ja kiihdyttimellä, jolloin ei tarvinnnut odotella aineen kuivumista. Kun oli jälkeen tyytyväinen, poistin teipit ja dippasin kuomun (ja muut lasiosat) johnsoniin.
Quickboostin hartsisen ilmanoton kartion ja nokkarenkaan asentamisessa saa näköjään hiukan venkoilla. Ensinnäkin, suoraan laatikosta kasaten ei kartiolle tule paljoakaan liimapintaa, ainoastaan kummassakin rungonpuolikkaassa olevat nokkatelineen kuilun kohdistinlevyt. Tämä ongelma ratkesi helpolla veistämällä sopivan muotoisen kappaleen muovilevystä. Nokkatelinekuilun etuseinää sai hiukan veistellä purseita reunasta, muuten ei levy olisi mennyt aivan suoraan.
Toinen kikkailua vaativa kohta nokassa on itse kartion ja renkaan liimaus. Kartio pitää laittaa paikalleen ennen nokkarengasta, ja kartio täytyy saada tarkasti paikalleen, ja keskelle, jotta rengas istuu kunnolla paikalleen, sekä kartioon, että runkoon. Kartiota en uskalla käydä pikaliimalla asentamaan, vaan ajattelin käyttää tässä epoksia, jolloin kartion asentoa voi hieroa vielä sen jälkeen kun rengas on pikalimattu juuri oikeaan paikkaan runkoon.
11.12
Nyt alkaa viimeinkin vaikuttaa oikeasti siltä että kohta saa rungon kasaan. Mittaritaulu on valmis ohjaamoammeeseen liimattavaksi. Tähtäinlasin taidan kiinnittää vasta myöhemmin, runkoa kun käsitellään kuitenkin sen verran ilman kuomua että lasi suorastaan kerjäisi hankaluuksia. (siis olettaen että saan sen liimattua… ;)
Ihmisen urpoudella ei näköjään ole rajaa! Menin taas spedeilemään. Keinohorisonttimittarin tausta on vaaleansininen. Siihen siis maalaan sinisen taakse ensiksi (Muun taulun valkoisen vedän ruiskulla. Valkoinen ja keltainen = kaikkein viheliäisimmät värit maalata pensselillä). Sitten valmistellassani osia valkoisen ruiskuttamista varten, ajattelen että "hei, kun tuo sininen ei ole juuri mittarin kohdalla, se näkyy rumasti valmiissa taulussa", ja raaputin sinisen pois, samalla tuhoten ko. mittarin printin osittain. Raavittuani tuli sitten mieleen se, että taustan värihän on yks ***kan hailee, kunhan ei ole itse mittareitten kohdalla…
Toivottavasti tämä oli sitten se joka mallin pakollinen tyhmä kämmi. Parasta olisikin. Sen pitot-putken kanssa ei huvittaisi leikkiä! :D
Mittaritaulussa tein pari kompromissia, tahattoman ja tahallisen. Jälkimmäinen oli alemman tauluosan taakse tulevat parin pienen mittarin kalvojen poisjättäminen. Nämä oli tehty ainoastaan mittareitten alueen kokoiseksi, ei koko taulun, joten mieluummin jätin nämä pois kokonaan kuin askartelisin puuttuvalle alueelle kalvosta osaa.
Se tahaton on yhden pienen kytkimen poisjäänti. Juuri kun olin aikeissa liimata sen paikalleen, oli se kadonnut jonnekin mystisesti.
13.12
Alkaa uhkaavasti näyttää lentokoneelta jo. Runko on kasassa, sauma siistitty ja siivet liimattu. (+ muutamat pikkuheebelit runkoon.
Siipien sovitetta ehdin jo mielessäni manailla, mutta sopivat paikalleen kohtuuhyvin, ei kuitenkaan sitä tasoa mitä olisi revelliltä odottanut. Ohjeissa ei esim. mainittu sanallakaan kahden asteen anhedral-kulmasta, referenssien vilkuilu selvensi asiaa ja siipiosien pieni kulma selittyi.
Pahvilootaa jiginä käyttämällä sain siivet kunnolla kiinni, eivät vinksota eri suuntiin. Mutta sovitteista tulee risuja. Siipien etureunan ja rungon väliin jää rumat kolot, ja siiven yläpuolen ja rungon väliin jää ohut kolo, jonka täyttäminen tulee olemaan lystiä, jo pelkän tulevan metallivärin takia, mutta etenkin runsaan pintadetaljoinnin takia. Tässä taitaa joutua teippaamaan ympäröivät alueet suojaan, ja käyttää milliputtia jotta hionnan saa minimoitua.
Mitenhän tämä mahtaa haluta istua pyörillään, nokkapainoa kun en tajunnut lisätä…
15.12
Kenkuhkon siipi-runko-sovitteen kimppuun kävi pikaliimalla ja mr. surfacerilla. Ensin pikaliimaa saumaan vahvistamaan ja surfacerilla yritystä tilkitä koloa.
Ympäröivän detaljiikan säästämiseksi jouduin maskaamaan sauman. Ensin pikaliimaa varten, sitten surfaceria. Teipit piti vetää pois heti kun aine oli saumassa että kaikelta turhalta hiomiselta välttyi, siksi useampi teippaus. Yhden pikaliimakäsittelyn jälkeen vedin kerroksen surfaceria. Ajattelin vetää hiontamaalin saumaan, tod. näk. pitää vetää vielä ainakin yksi kerta 'herra päällystäjällä'.
Rungossa on nyt lähes kaikki irto-osta kiinni. Ilmajarruja sai jonkin verran veistellä ja hioa että istuivat mukavasti paikoilleen. Tarkkaa puuhaa. Liimatahrat tietäisivät aina lisää hiontaa. (metallinvärikseksi tulevan mallin suo olevan sileä & puleerattu)
Tykin osa oli jotenkin ihmeellinen. Terävähkökärkinen, kuin olisi joku suojuskoppa päässä TJSP. Viilasin pään tasaiseksi valokuvien mukaisesti ja porasin tykille reiän ennen runkoon liimaamista.
Rungosta löysin vielä yhden hymykuopan ohjaamoalueen vierästä -> tippa mr. surfaceria ja hiontaa.
16.12
Vähän pienempää päivitystä tänään. Vakaajat sain valmiiksi liimausta varten. Yksi löysästi istuva kohdistusläppä ei vakuuttanut, joten tein tappiliitokset. Tuloksena huomattavasti tukevampi sovite, ja helpompi liimailla ja hieroa osien kohdistus kohdalleen.
Kun unohdin lisätä rungon sisään painoa, laitoin sitä quickboostin nokkakartioon. Pari lyijypainoa pikaliimalla kiinni, ja milliputtilla reikä umpeen.
Kohta pääseekin jo pohjamaalaamaan.
21.12
No niin. PARTin mittaritaulu saattaa olla vaikka kuinka tarkka, mutta kun on liian iso mahtumaan Revellin kuomun alle. Ei muuta kuin leikkaamaan, viilaamaan ja kitkuttamaan ylimääräiset pois. Eli alla olevaan muoviosan muotoihin saakka, ja johan istuu kuomu. Paikkamaalausta mittariston reunoihin ja homma on hoidossa.
Kuomusta puheenollen, taidan laittaa sen kiinni. Ei ole juurikaan liimapintoja auki jättämiseen, ja sarjasta puuttuu tarvittavat heebelit.
Kadonneen nokkatelineen haarukanpuolikkaan tekemisen helpottamiseksi kaivauduin miljoonlaatikkoon, ja sieltähän löytyi sovelias laskuteline, josta saa hyvä aihion haarukkaan, ja jonkun focke-wulfin ohjaamoon kuuluvan härpäkkeen, josta tulee hyvä renkaan napa.
Keveni skrätsäystaakka huomattavasti.
28.12
Nyt alkaa aikuisten oikeasti olla vähitellen valmista pohjamaalia varten. Ohjaamosta puuttuvat härpäkkeet menivät paikalleen hyvin, mutta kuomun kanssa sai askarrella jonkin verran. Penkki ei istunut täysin keskellä, joten kuomun takaosan sisältä sai veistellä vähän. Sama pääkuomun kanssa, etuosaa sai viilailla vähän, samoin sisäreunaa takaa, takaosan ohjurireunusta oli tiellä. PVA-liimalla kiinni ja teipillä puristukseen. Ja näistä kuvista vasta sitten huomaa että se penkin pääsuojus on saanut jossain vaiheessa osumaa ja taipunut ala-asentoon… Olkoon, en käy kuomua enää pois repimään.
Kun kuomu oli hoidossa, kävin askartelemaan quickboostin nokkaosien kanssa. Hiukan kinkkisempi homma. Kartiolle ei ole minkäänlaista kohdistusapua, ja samalla pitäisi saada nokkarengas tarkasti paikalleen pikaliimalla. Päädyin liimaamaan kartion epoksilla, hieroin sen about keskelle, sitten liimasin renkaan pikaliimalla. Kartion asentoa pystyi näin hienosäätämään epoksin ollessa tuoretta.
Kohta mustaa sprayta pintaan ja metallimaaleja ohentamaan!
31.12
Ei kyllä taida valmistua tänä vuonna tämä malli…
Tässä on kyllä kenkuimmat maskaukset mitä on tullut vastaan. Ja vaikka ovat eduardin valmistuotteet. Setissä tulee kahdet kuomumaskit. Ensimmäisten, hiukan pienempien päälle maalataan ensin se perinteinen ohjaamon sisäväri, sitten musta, jolla mallinnetaan kuomun aukkojen kumireunus. Varsinaiset maskit peittävät sitten tämän mustan, niin että reunukset jäävät mustiksi.
Ideana hieno, mutta ekojen pienempien maskien laitto oli täyttä tuskaa, koska kumireunuksia ei ole Revellin kuomussa huomioitu mitenkään. Siinä arvailet sopivaa etäisyyttä reunasta.
Lystiä piisasi tämä jälkeenkin. Koska kuomuun tulee ohjaamon sisäväri, ei tavallista pohjamaalia voi käyttää, joten sitä seuraava musta ei pysy parhaalla mahd. tavalla. --> paikkamaalailua tiedossa.
Korjailut teinkin emalimaalilla, josko kestäisi maskeja paremmin kuin paljaalle muoville vedetty akryyli.
Varsinaiset maskit olivatkin sitten perinteistä eduardia, todella helpot laittaa ja istuivat hyvin.
Ennen varsinaisten maskien laittoa ruiskutin pintaan vielä kerroksen lattiavahaa. Olisihan pohjamaalauksen voinut tehdä alunperinkin kiiltävällä, mutta en uskaltanut käydä sohlaamaan purkin kanssa josta en omaa aiempaa kokemusta, ja tällä Citadellin sprayllä nopeutui työskelykin, mastonin perinteistä spraymaalia saa kuivatella aika kauan.
Sitten metalliväriä pintaan.
31.12 - Vuoden viimeiset vuodatukset
Nyt on ensimmäinen varsinainen metalliväri pinnassa. Ja kyllä sen kanssa saikin kiroilla.
En tiedä sattuiko juuri erityisen klimppinen maalipurkki (Citadellin mithril silver), vai halusiko maali yksinkertaisesti vain ruttuilla, mutta ei mokoma halunnut ruiskuttua kunnolla.
Metallimaalit tuntuvat yleisesti olevan kyllä kenkuimpia ruiskutettavia, mutta ei laskutelinkuiluihin käyttämäni chainmail kettuillut läheskään näin pahasti.
Tukki ruiskun miltei välittömästi, eikä metallihitujensa ansiosta uskonut ruiskutuspaineen nostoa eikä ohennustakaan.
Monet kerrat kävi perinteisesti. Alat maalata, maalia ei sekunnin päästä tule, ja vedät liipasinta enemmän, kunnes maalia tulee armoton lompare. Siinä kiroat ja pyyhit ylimääräisiä pois. No, oppiipahan olemaan osoittelematta malliin päin jos ei maalia tule liipasinta vetäessä…
Mutta onpahan suurin metallimaalaus tehty. Annan kuivua rauhassa ensi vuoteen asti, eli huomenissa ajattelin vetää kerroksen johnsonia, jonka jälkeen alan maskailla ja maalailla erisävyisiä paneeleita.
3.1.2008
Maalattu, viimeinkin. Eri sävyisiä paneeleita maskasin IPMS mallarin piirroksien ja valokuvien mukaan kahtena päivänä. Hiukan kului teippiä…
Citadellin chainmaililla maalasin rungon paneelit, boltgun metallia ruiskutin suihkuputken ympärille rungon takaosaan.
Boltgun metal ruiskuttui ihan hyvin, mutta chainmailin kanssa sai tapella. Aine ei halunnut millään tulla ruiskusta ulos. Maalaussession aikana sai käydä kahdesti putsaamassa suuttimen ja neulan, joihin kasautui hervottomat klimpit. Eivät selkeästi ole ruiskumaaleiksi tarkoitettu, vaikka jälki onkin tälläiseen alumiininväriseksi maalattuun koneeseen välttävää.
En näillä kyllä toista mallia ruiskulla maalaa. Ulkomaisella foorumilla kyseltyäni mainitsivat hawkeye's hobbiesin Talon-metalliakryylit kelvoiksi, joita voisikin kokeilla tilata jos vastaavaa projektia tulee vastaan, mutta miten mahtavat maalit kestää kuljetuksen jäätymättä?
Seuraavaksi lakkaa pintaan ja siirtokuvien kimppuun.
7.1
Siirtokuvat laitettu. Päädyin Jyrki Laukkasen MG-76:een aina niin tyylikkäitten ilvestunnusten, ja senkin takia että muissa suomi-vaihtoehdoissa on oudosti osoitettu vain murto-osa pikkuteksteistä, tässä oli vain vähän ja kaikki neuvottu.
Siirtokuva-arkilla on suomalaisiin koneisiin vaikka kuinka näitä tunnuksia, ja kaikki luettavissa, mutta ei vaivauduta kertomaan mihin ne tulevat.
Piirroksistakin selvästi näkee että tekstejä on pinnassa, mutta numero kerrotaan vain muutamasta.
Jos kerran Revellillä on referenssejä tälläiseen, tahtoisin kernaasti tietää mitä ne ovat. Laukkasen muuten oikein hyvästä Mig-kirjasta kun ei paljon ole apua, eikä muistakaan referensseistäni (Mig-21 Suomen sinessä, IPMS mallarin erikoisnumeron artikkeli).
No, Laukkasen koneeseen päädyttiin. Dekaalit perinteistä Revelliä. Tarvitsevat microsolia ja nuppineulaa/veistä että suostuvat menemään paneeliuriin.
11.1
Tänään ruiskuttelin mustaa moottorin ja tykin ympäristöön antamaan vaikutelmaa käytöstä. Lifecolorin tensocrom oilia käytin. Siis tässä on oikeasti suoraan purkista ruiskuun-maali. 10 psi:n paineella onnistuu mainiosti tämmöisten efektien tekeminen.
Seuraavaksi on vuorossa varovainen pastellikäsittely korostamaan detaljeja.
15.1
Eilen tein varovaisen pastellipölykäsittelyn paneeliuriin ja muihin detaljeihin. (tästä vaiheesta nuo pari uutta kuvaa)
Tänään ruiskuttelin pintaan kerroksen johnsonia. Huomenna alan irrotella maskeja.
Sitten ei puutu kuin pikkuosien maalailua & viimeistelyä ja loppukoonta.
27.1
Valmista tuli. Kunnon kuvat tulossa jahka laskutelineitten liimaukset kuivuvat.
Kuomun kanssa askartelu ei loppunutkaan. Aavistelinkin ongelmia maalin pitävyydessä mustan reunuksen kanssa (pohjimmaisena ohjaamon sisäväri), ja tulihan niitä. Mustaa lähti useasta paikasta. Lisää teippaamista, pienellä pensselillä lähräämistä ja vapaalla kädelläkin ähertämistä kaarevissa kohdissa (onneksi näitä tuli vain pari).
Onnistuin sössimään pyöreän vihreän dekaalin väärään paikkaan (joku tutkahässäkkä, vai mikä se nyt oli…)
Ei muuta kuin maskaamaan ja maalaamaan yli siirtokuva (johnsonit jo pinnassa), ja maalaamaan se vihreä oikeaan paikkaan.
Loppukoonta meni suht. sutjakkaasti. Laskutelineet kiinni perinteisellä liimalla, että asennon pystyi hieromaan kuntoon, loput pikaliimalla. Siipiripustimien kuormiin kannattaisi tehdä tappiliitokset, suoraan laatikosta tehtynä lasti pääsee liikkumaan sivusuunnassa, pikaliiman kanssa oli kivaa ähertää raketinheittimiä suoraan.
"Poseerauskuvia" tulossa kohtapuoliin.
3.2
No nyt se on sitten valmis. Sain viimeinkin litkuteltua laskutelineitä ja otettua uusia kuvia. Tosin alapuolelta otetut kuvat ovat niitä ensimmäisen kuvaussession hedelmiä, jolloin litkuja ei ollut vielä.
9.2
…Ja joku unohti taas poistaa keskeneräinen-ruksin. Anteeksi turha nosto etusivulle.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
