Etusivu 
Galleria Mallit: sotilaskalusto 1939–1945
M4 High speed tractor
Kuvaaminen oli vähän projekti ja onnistuneimmat kuvat olivatkin sitten enempi fiilistelyhenkisiä kuvia kuin mistä itse mallin näkisi mokineen päivineen. Todetuksi tuli että ei se luonnonvalo niin häävi ole, eikä myöskään puoli-ilmainen varastonpohjakamera vrt. liesituulettimen lamppu ja tämän vuosikymmenen mobiililaite. Oppia ikä ja ehkä yhden etikkapullon voi päästää läpi sormien.
Liimaksi vakiintunut Army Painterin Basing glue pullosta. Ajaa minusta ja toistaiseksi asiansa oikein hyvin, myös siltä osin ettei haise pahasti. Pihalla/nykyään myös parvekkeella liimaus menee vielä kesällä mutta syksyllä häviää käsivartta isommat, eli kaikki, osat tuulen mukana, lapaset kädessä on veemäistä liimata ja ilman lapasia jäätyy näpit. Ydintalvesta sitten puhumattakaan. Mutta ihan hyvin tuo liima pitää, jäljen tarkkuudessa pullonkaulana enemmän sorminäppäryys ja hammastikulla levittää ihan hyvin. Pitää paremmin kuin paperiliima, ei jää klimppejä kuin kuumaliimassa eikä tule liimattua sormia yhteen ja propellia nenäkarvoihin, kuten pikaliimalla (ektrana vielä alle viikossa katoava korkki).
Maaleina ollut erinäisiä sekoituksia vallejon värejä, italierin paketti armeijavärejä joita jatkettu väliaikaisratkaisun askarteluakryyleillä. Toistaiseksi hakusessa kannattavimmat värit omistaa ja kuinka paljon silmämääräisyys antaa anteeksi.
Yksityiskohtia, ml. siirtokuvat, tuli jätettyä pois ihan hermojen säästymiseksi ja keskittyy saamaan parasta jälkeä mihin kykenee vähän simppelimmistä lähtókohdista. Säällinen perusmalli/-kapasiteetti pohjalle ensin. Samasta syystä annoin suosiolla olla värisävyihin hirttäytymisen, vaikka pensselien pesua on nyt tästä eteenpäin yritetty harrastaa hiukka enempi.
Pintaa koetettu elävöittää vähän kokeilumielessä hinkkaamalla puolikuivaa tummempaa maalia vanupuikolla päälle (ja hyötykäyttää pöytävalumat siinä samalla) ja sotkettu metalli"naarmua" metallitussilla. Muistaakseni koetettiin kanssa onko hiekkapaperoinnilla (muutenkin kuin mallikehikon jämien irrottelussa) jotain lisättävää. Vaatinee lisätutkimusta, sanoi yksityislabra provikkapalkalla. Metallitussi tosin todettu loistavaksi pikku yksityiskohtiin ja metalliosien elävöíttämiseen kunhan ei sotke liikaa ja vähän katsoo mihin sotkee.
Kroonisia vinoumia edelleen vaikka umpikieroista ensimmäisistä lekoista on parannettu. Jotain pitää vielä keksiä virittelemään osia pitämään liimauksen aikana paremmin paikallaan.
Kommentit
Ei vielä kommentteja tai kysymyksiä. Kysy tai jaa arvokas mielipiteesi ja kommentoi!
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
