Pienoismallit.net

Etusivu > Galleria > Mallit: lentokoneet 1946–

Bell X-2

X-1:n seuraaja

X-2 Projekti alkoi X-1:n jatkona joulukuussa vuonna 1945 merkittävimpänä erona nuolikulmainen siipi. X-1:ssä käytettiin suoria siipiä, koska USA:ssa ei ollut riittävästi tietoa nuolikulmaisista siivistä ja varsinkaan niiden toimivuudesta transsoonisilla nopeuksilla. Myöhemmin tämä aukko tiedossa paikattiin saksalaisilta ja briteiltä saadulla tutkimustiedolla sekä omilla tutkimuskoneilla mm. Bell L-39.

X-2:n tarkoitus oli tutkia lentämisstä Mach 2 - 3 -alueella. Alkuperäinen idea X-1:n rungosta uusilla siivillä osoittautui toimimattomaksi tuulitunnelitesteissä, joten X-2 piti suunnitella alusta saakka uudelleen. Kone oli kokonaan rakennettu K-Monel -nikkeli-kupari-metalliseoksesta sen lämmön- ja korroosionkestävyyden takia.

Voimanlähteeksi kehitettiin kaksikammioinen Curtiss-Wright XLR25-CW-1 -rakettimoottori. Sen tehoa pystyi säätämään 11 - 67 kN välillä. Polttoaineena toimi laimennettu alkoholi ja hapettimena nestemäinen happi. Koneen painosta 55% koostui näistä ajoaineista. Täydellä teholla polttoaine loppui alle 3 minuutissa. Ohjauspintoja ohjattiin sähkökäyttöisillä aktuaattoreilla. Sähköä riitti akuista 30 minuutiksi. X-1:n tavoin X-2 pudotettiin EB-50-emokoneesta, joka oli muunneltu B-29-pommikone.

Painon säästämiseksi X-2:ssa oli suksilaskutelineet. Laskussa nokkapyörän luukku irtosi kokonaan ja nokkapyörä laskeutui painovoiman avittamana. Erikoiset laskutelineet pettivät monesti laskeutuessa.

Hätätapauksessa rungon etuosa ohjaamoineen irtoaa. Painon säästämiseksi ohjaamon laskuvarjoa pienennettiin niin, että se hidastaa nopeuden 200 km/h, jolloin lentäjän pitäisi itse hypätä ulos 10 000 jalan korkeudessa ja laskeutua oman laskuvarjon varassa. Järjestelyä ei pidetty turvallisena, mikä myöhemmin osoittautui todeksi.

Moottorin kehittäminen kesti 8 vuotta viivästyttäen ohjelmaa. Viivytykset ja samaan aikaan edennyt X-15 -ohjelma (ensilento 1959) uhkasivat lakkauttaa X-2:n. Samaan aikaan X-1-ohjelmassa ylitettiin jo Mach 2 -nopeus. X-2 oli suunniteltu toimimaan Mach 2,4-alueella, mutta tavoite nostettiin Mach 3:een, vaikka sen ennustettiin olevan epävakaa sillä nopeusalueella.

Kaksi yksilöä rakennettiin: 46-674 ja 46-675. Ensimmäiset liitokokeet toteutuivat 1952. 46-675 räjähti ilmassa 1953, kun sen tankkaamista testattiin lennossa. Marraskuussa 1955 oli ensimmäinen moottoroitu lento USAF:n määritellessä deadlinen joulukuun viimeiseen päivään 1955. Seuraavana vuonna ylitettiin jo Mach 2 -nopeus.

Suuren nopeuden aiheuttaman lämpenemisen takia maali lohkeili usein ja sitä uusittiin tiheästi. Lämpenemistä tutkittiin maalaamalla Tempilaq-maalilla värikkäitä viivoja lentokoneen pinnoille. Tempilaq-viivojen mukaan lämpötila nousi yli 260 °C.

X-2 46-674:n viimeinen moottoroitu lento tapahtui 27. syyskuuta 1956. Lentäjänä toimi kapteeni Milburn "Mel" Apt. Lennolla X-2 saavutti Mach 3,196 nopeuden 67 000 jalan korkeudessa rikkoen senhetkisen nopeusennätyksen. Moottorin sammuttua kone etääntyi tukikohdastaan nopeasti, joten päästäkseen laskuun lentäjä kaarsi konetta vasemmalle liian tiukasti. Tapahtui "inertia coupling"-ilmiö eli kone alkoi pyöriä hallitsemattomasti. Lentäjä käytti hätäpoistumista, mutta ohjaamon irtoaminen noin 14g:n kiihtyvyydellä löi hänet tajuttomaksi, jolloin hän menehtyi ohjaamon osuessa maahan.
Sarja on AZ modelin tekele. Osien määrä ei ollut suuri, mutta purseita riitti ja yksityiskohdat olivat vähäisiä osan ollessa vääränlaisia. Kaikkea en jaksanut korjata, koska tämän piti olla helppo välipala. Kuitenkin tein siipien sukset uusiksi ja rakettimoottoriin lisäsin yksityiskohtia mm. turbopumpun pakoputket. Loppujenlopuksi malli on aika simppeli.

Maalasin tämän melko hyväksi todetulla valkoisella Mr.Surfacer 1500:lla. Chippaus meni vain pieleen, koska chippausnesteeni ei toiminut ja Mr.Surcaseria oli paksu kova kerros teräsmaalin päällä, minkä takia raaputin maalipintaa aika kovaakin. Lisäksi siirtokuvat menivät pieleen, koska ne eivät tasoittuneet kiltisti paneelilinjoihin. Pitää palata käyttämään Humbrol Decalfixiä, koska sen kanssa ei tämmöisiä ongelmia ollut kuin harvoin.

Kommentit

Pentti Rantanen 12.2.2023 21:50 Vastaa lainauksella
Hienon mallin olet saanut aikaan, Severi, hankaluuksistasi huolimatta. Kivan aidoilta näyttävät nuo maalilohkeamat. Historiikki on monitahoinen ja kattava yksityiskohtiaan myöten. Sitä oli mukava lukea, ja melkein saattoin tuntea olevansa mukana kehitystyössä ja lennoilla. Tosin niiden dramaattisuus oli ennustettavissa etukäteen. Samoinhan kävi monissa muissakin projekteissa tuohon aikaan niin lännessä kuin idässäkin.
Severi Mäkelä 12.2.2023 23:31 Vastaa lainauksella
Kiitoksia, Pentti! Historiikki tuli melko nopeasti kirjoitettua perustuen Osprey Publishingin Bell X-2 (X-Planes No. 6) -kirjaan, jonka sain nopeasti hankittua e-kirjana. Ihan kokonaan en sitä ole lukenut, mutta sieltä löytyi hyvin referenssiä ja selityksiä mm. nokkatelineen luukku. Ihmettelin, miksi ohjeissa se laitetaan vain, jos telineet ovat sisällä, niin mihin piiloon se sitten vetäytyy? Kirjassa sitten selitettiin, että laskeutuessa nokkatelineen luukku vain pudotetaan pois (aika kertakäyttöinen ratkaisu). Lisäksi kun ihmettelin, miksi moottoreissa on joskus suuttimet ulkona ja joskus ei, niin selitykseksi löytyi, että ne lisättiin kesäkuussa moottorin tehojen lisäämiseksi.

(kommenttia kirjoittaessa huomasin asiavirheen, joka on nyt korjattu. Viimeinen lento ei ollut 22. toukokuuta vaan 27. syyskuuta -56)
Pentti Rantanen 13.2.2023 11:31 Vastaa lainauksella
Hienoa ja kiitos. Sinussa tuntuu olevan ainesta kaiken muun lisäksi historiantutkijaksi. Itsekin olin alalla, joskin nyttemmin eläkewaari.

Tutustu myös näihin

Kuoleman porteilla - Ilmavoimien kaukopartio-osasto Hartikainen 1942(E-pokkari) Kuoleman porteilla - Ilmavoimien kaukopartio-osasto Hartikainen 1942(E-pokkari)
Ilmavoimien kaukopartioyksikkö Osasto Hartikainen on lähes tuntematon osa Suomen sotahistoriaa. Osasto toimi ainoastaan kesän 1942 ajan, ja se teki viisi kaukopartiomatkaa vihollisen linjojen taakse…
Tutustu ja lue lisää

Etusivu > Galleria > Mallit: lentokoneet 1946–