Albatros D. III Oeffag s. 53.2

Kiitos Janne!
Suosittelen kyllä siimatakilointia läpiporattujen reikien kautta. Fotoetsit tuppaavat jäämään hieman lengoiksi.

On kyllä upeasti onnistunut yksilö.

Komea malli pieneen mittakaavaan. Lamellit erottuvat hienosti. On nuo saksalaiset ensimmäisen ison rähinän koneet kyllä värikkäitä ilmestyksiä.

Kiitokset Kari ja Marko!

Hienon Albatrossin olet, Mika, askaroinut. Maalaus on priimaa, kokoamisjälki myös, puhumattakaan takiloinnista. Sitä olen itsekin yrittänyt ensi kerran vast'ikään, mutta jälki on säälittävää tähän verrattuna. (Tosin "yksikätisenä" olen joutunut tyytymään vallitseviin olosuhteisiin.) Olisi hyvä saada pari oppituntia tuosta poraamisesta takiloinnin perusteena.
Ainakaan näissä kansallisuustunnuksissa ei ole eroa saksalaisiin vastaaviin, varsinkaan sodan alkupuolella. Sen sijaan loppupuolella Saksa alkoi yhä enemmän käyttää sittemmin toisessa maailmansodassa tutuiksi tulleita "Balkenkreuzeja". Oliko lentäjä juutalainen, koskapa koneessa on maalattuna Daavidin tähti?

Upea Albatros! Itsellä viimeisteltävänä saman yksikön Linke-Crawfordin kone, mutta 48 mittakaavassa. Yritin tehdä tuota kyseistä kaaviota ruiskulla, mutta en tietenkään päässyt lähellekään tätä. Potkurista ja takiloinnista vielä erityisplussa!

Ja kysymys Itävalta-Unkarin ja Saksan merkintöjen erosta.:) Ainakin se, että Itävalta-Unkari ei käyttänyt runkotunnuksia kuin aivan poikkeustapauksissa ja siivissä olevat tunnukset olivat aina siipitukien sisäpuolella, kun taas saksalaisissa koneissa lähempänä siiven kärkeä. Alkuaikoina myös valkoinen reunus puuttui kokonaan. Itävalta-Unkari siirtyi myös vuonna 1918 sodan loppupuolella käyttämään saksalaisten monille ehkä tutumpaa ”balkenkreutzia”, mutta pari kuukautta myöhemmin kuin Saksa.

Olli J. kirjoitti:

Ja kysymys Itävalta-Unkarin ja Saksan merkintöjen erosta.:) Ainakin se, että Itävalta-Unkari ei käyttänyt runkotunnuksia kuin aivan poikkeustapauksissa ja siivissä olevat tunnukset olivat aina siipitukien sisäpuolella, kun taas saksalaisissa koneissa lähempänä siiven kärkeä. Alkuaikoina myös valkoinen reunus puuttui kokonaan. Itävalta-Unkari siirtyi myös vuonna 1918 sodan loppupuolella käyttämään saksalaisten monille ehkä tutumpaa ”balkenkreutzia”, mutta pari kuukautta myöhemmin kuin Saksa.

Kiitos Olli!

Juurikin näin. Itävaltalaisissa koneissa siipitunnukset olivat lähempänä runkoa kuin Saksalaisissa ja tosiaan tuo balkekreutziin siirtyminen tapahtui myöhemmin

Upeaa työtä Mikalta.
Passaa esitellä.

Kiitos Pentti!

Pentti Rantanen kirjoitti:

. Oliko lentäjä juutalainen, koskapa koneessa on maalattuna Daavidin tähti?

Koitin ottaa asiasta selvää, Mutta Kurt Gruberista olivat vain ne tiedot, että oli ennen sotaa insinööriopiskelija Saksassa, ja Itävallan armeijaan liittymisen jälkeen pyrki pian ilmavoimiin, ja hyväksyttiin juurikin insinööriopintojen ansiosta.
Yleni aliupseeriksi ja varsin nopeasti korkeaan aliupseeriarvoon. Uskonnollisesta (etnisestä) taustasta ei ollut missään mitään tietoa, josta varmaan nykyään ei saisi kertoakkaan, vaikka siitä olisi tietoa.

Toisaalta tuohon aikaan ei varmaan vielä dissattu sitä, että jos oli juutalaistaustainen kyvykäs aliupseeri, niin eikö olisi saanut maalauttaaa koneeseensa haluamiaan merkintöjä? Syytä daavidintähdelle rungossa emme varmaan koskaan saa tietää? Syy voi olla muukin kuin etninen.

Kiitos, Mika. Saksan ilmavoimissa oli muutama juutalainen hävittäjälentäjä. Yksi oli jopa runsaasti ilmavoittoja saavuttanut ässä, ja hän maalautti koneensa kylkeen Daavidin tähden. Hän selvisi sodasta hengissä, mutta kuoli muistaakseni lento-onnettomuudessa 20-luvulla. Natsit "unohtivat" hänen saavutuksensa varsin tehokkaasti, kuten annoit ymmärtää dissauksella.

Lisäys edelliseen: ainakin Wilhelm Frankl kuului menestyneisiin Daavidin tähti -pilootteihin. Hän kaatui muistaakseni vuonna 1917.

Hieno kangaspuu taas Mikalta.

Pari kommenttia tuosta Daavidin tähdestä ja juutalaisista (hävittäjä)lentäjistä Suuressa Sodassa:

Varsinainen Daavidin tähtihän on kahdesta tasasivuisesta kolmiosta muodostuva - huomattavasti yleisemmin käytetty tunnus lentokoneissa oli kuusisarkarainen tähti, joka oli "maalattu umpeen" (kuten tässä Mikan mallissa). Ja veikkaisin, että juutalaisuus ja antisemitismi ovat olleet sen verran härkkiä aiheita, että tuon kuusisakaraisen tähden käyttöön liittyy paljolti sodan jälkeistä urbaania legendaa. Yksi hyvä esimerkki tästä on Saksassa Jasta 40:ssä palvelleen Ltn Adolf Auerin koneessa ollut tähti. Auer ei itse ollut juutalainen, mutta hänen laivuetoverinsa Willi Rosenstein oli. Ja tarinen mukaan heidän toimiessaan Jasta 27:ssä oli Rosensteinilla ollut kärhämää laivueen komentajan Hermann Göringin kanssa. Ja tämän seurauksena osoittakseen tukea Rosensteinille Auer olisi maalauttanut koneeseensa tuon kuusisakaraisen tähden (tämä tähti oli Daavidin tähden tapaan kahdesta kolmiosta muodostuva). No, Auer itse kertoi historioitsija Peter Kilduffille, että hänellä ei ollut mitään käsitystä tähden uskonnollisesta merkityksestä, vaan hän käsitti sen olevan oluenpanijan symbolin. Ja sivujuonteena: antisemitismiä ilmeisesti oli laivueissa, sillä Jasta 40:ssä palvelleen toisen juutalaislentäjän, Toni Raabin koneeseen laivuetoverit maalauttivat sian takaliston.

Felix Theilhaber julkaisi ensimmäisessä maailmansodassa palvelleista juutalaisista lentäjistä heti sodan jälkeen kirjan "Judische flieger im weltkrieg". Käsittääkseni tuo kirja listaa n. 200 lentäjää ja siitä näyttäisi olevan tarjolla muutaman vuoden takainen näköispainos.

Ja takaisin Itävallan puolelle: laivue Flik 51J käytti kuusisakaraista tähteä laivuetunnuksena - tähden koko ja väri kyllä vaihteli koneesta toiseen.

Kiitos, Veikko, laajasta selvityksestä.

On hieno. Menisi helposti isommankin mittakaavan mallista

Kiitos Veikko ja Tapio!