Iso Kolejärvi 25.6.1942

Kiva vinjetti kuuluisasta aiheesta.
Minusta olet onnistunut hyvin Pekurin figuurissa polskimassa kohti tuntematonta rantaa ja myös Brewster on tehty hyvin.
Kiva, että laitoit lisäkuvia koska ihmeen vähän olet niitä saanut mahtumaan tänne.

Olisiko nuo vedessä olevat kuplat korostuneet salaman käytöstä? Tai sitten sinne on vaan jäänyt ilmaa väliin.
Mutta toimintaa tässä on.

Aivan mahtava idea. Resiinin käyttökin on ilmeisesti hallussa. Varsinaista mallia tässä on hankala arvioida, mutta tilanteesta tämä antaa hienon rekonstruktion.

Voisitko kuvailla, miten "vesi" syntyi? Mitä materiaalia, millainen tekniikka? Kertavalu? Miten sait Brewsterin pysymään paikoillaan? Miten kuplat syntyivät?

Severille: Ilmavoimamuseon Brewsterissä on hyvin vähän reikiä ja palojälkiä, sitähän on ennenkin ihmetelty. Olisiko yksi "onnekas" luoti osunut pahaan paikkaan. Toisaalta, aina on mahdollista että lentäjälle tapahtuma on ollut niin stressaava, että muistikuva on värittynyt. Paloiko kone? Satun tuntemaan kolme (3!!) lentäjää, jotka ovat ajaneet koneensa järveen, eikä kukaan oikein osaa antaa järkevää selitystä siitä mitä tapahtui.

Sakari Pyörre kirjoitti:

Voisitko kuvailla, miten "vesi" syntyi? Mitä materiaalia, millainen tekniikka? Kertavalu? Miten sait Brewsterin pysymään paikoillaan? Miten kuplat syntyivät?

Materiaali on jokipöytien teossa käytettävää kirkasta valuepoksia, joka on värjätty alkoholimusteella. Valu kerralla haluttuun korkeuteen. Epoksi kutistuu mainospuheista huolimatta hyvin paljon kuivuessaan, joten erillinen viimmeistelykerros pintaan piti vielä tehdä. Muotti pitää olla rikottava, joten tein sen akryylilevyistä liimaamalla ja niin, että levyjen päihin jäi 1-2cm irtirepimisotealue. Kun muotti oli saatu revittyä irti, tein järvenpinnan sileän valukuution päälle akryylivesiefektillä. Kone on liimattu alustaan ja alusta liimattu pieneltä alueelta muotin pohjaan, jottei kellu. Figuri on liimattu ekan täyden valukerroksen pintaan, jolloin se sopivasti tuli veteen viimeistelykerroksella.

Harjoittelukappaleena mulla oli tällä sivustolla esitelty VL Spitfire, jonka rungon ja siivet katkoin mahtuakseen BW-muottiin:)
No muotti tosiaan piti rikkoa, joten siinä mielessä turhaa mutta saipa käyttää mielikuvitusta tarinaan.
Harjoituskappale oli ihan ehdoton, siinä selvisi mm. että veden väri muuttuu sekoituksen ja kuivumisen eri vaiheissa kirkkaan punaisen mansikkamehun väristä tumman harmaaseen. Samalla selvisi, että epoksi rypistää kuivuessaan koneen akryylimaalipinnan. Erilaisten pienempien valukokeilujen jälkeen päädyin lakkaamaan koneen ja alustan Tamiyan spayllä, joka kestikin sitten epoksin.

Kuplia syntyy valtavasti ihan itsestään kovettajan sekoitusvaiheessa ja suurin osa niistä nousee pintaan ja pois kuivumisreaktion kuluessa. Ilmeisesti tilan lämpötila ja kosteus vaikuttaa kuinka paljon kuplia lopulta jää.

Tarkoitukseni oli myös tehdä koneeseen muutama esikuvassa selkeästi näkyvä luodinreikä, mutta 1:72 mittakaavassa reiät olisi kooltaan 0,2mm luokkaa, joten en katsonut mielekkääksi niitä yrittää.

hyvä idea/toteutus…ilmakuplat sopivat tilanteeseen, mutta jossei halua kuplia, niin muistaakseni sekoituksen jälkeen pitäisi alipaineen avulla imaista kuplat pois, toinen helpompi konsti jota en kyllä ole epoksiin testannut, mutta vastaaviin, niin liekittämällä saa kuplat monesti häipymään…kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei liekittele sitten semmoisia aineita jotka roihahtavat silmille;)
kenkäs valmiste tuo figuuri on?

Figu on Hellerin US Air Force Personel -sarjasta.

Jostain syystä tämän sivuston ” vastaa lainauksella” ei toimi IOS -laitteilla. Ei Safariila, eikä Operalla.

Johan Bergström kirjoitti:

… jossei halua kuplia, niin muistaakseni sekoituksen jälkeen pitäisi alipaineen avulla imaista kuplat pois, toinen helpompi konsti jota en kyllä ole epoksiin testannut, mutta vastaaviin, niin liekittämällä saa kuplat monesti häipymään…kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei liekittele sitten semmoisia aineita jotka roihahtavat silmille;)

Liekittämisestä en ole kuullut, mutta puhaltamisesta olen kuullut ja sillä olen saanut pinnalle päässeet kuplat puhkeamaan. Joku väitti, että puhalluksen hiilidioksidi olisi syynä…
Muuten olen kuplista pyrkinyt eroon sekoittamalla epoksi varovasti, jättämällä sen seisomaan hetkeksi, jotta kuplat nousisivat pintaan, ja pikkuhiljaa hissukseen kaatamalla muottiin vahtien kuplia. Ei ole satavarma kikka alipainepumppuun verrattuna, mutta ei ole semmoista tullut vielä hankittua.

Tuo liekitys perustuu varmaan paineen laskun.
Harrastan nimittäin sukellusta ja regulaattorista purkautuva ilma lähtee tietenkin pintaa kohti.
Jos ollaan syvällä ja kylmässä vedessä, niin kuplat lähtee isoina, mutta mitä lähemmäksi pintaa kuplat nousevat, niin sitä pienimmiksi ne hajoavat paineen ja veden lämpötilan johdosta.
Tämä ilmiö on helppo nähdä kun sukeltaa vaikka Jäämeressä, jossa jotain kolmenkympin syvyydessä veden lämpö on miinuspuolella nelisen astetta.
Sieltä kun lähdetään ylös ilmakuplia seuraamalla, niin ne vain hajoaa ja pienenee aivan pieniksi pintaan tullessa. Pinnalla laivassa olevat eivät näe kuin poretta enää meren pinnalla.

Voisiko apu olla lämmittää jollain koko dio varovasti niin, että tuo vesi alkaisi olla jo aika kuumaa. Epäilisin, että kuplat nousisivat pintaan ja poks. Ne häviäisivät. Ja samallahan tuo vesi tulisi notkeammaksi.

En tiedä onnistuuko, mutta ajatukseni perustuu ihan kaasun/ilman käyttäytymiseen eri paineissa ja lämmöissä.

Toisaalta tähän dioraamaan ilmakuplat sopivat hyvin, koska lampeen uponneen hävittäjän rakenteista poistuva ilma aiheuttaa läjän ilmakuplia.

Olli Leinonen kirjoitti:

Toisaalta tähän dioraamaan ilmakuplat sopivat hyvin, koska lampeen uponneen hävittäjän rakenteista poistuva ilma aiheuttaa läjän ilmakuplia.

No jopas Ollilla leikkasi.
Toki niitä kuuluu olla. Koneessa on paljon ilmaa ja sieltähän se poistuu.
Konehan ei ollut kovin syvällä, joten kuplat voisivat olla jopa isompiakin tai sitten isoimmat on jo tulleet pintaan ja pikkuiset purkaantuvat vähän kerrallaan.