Pienoismallit.net

Bf-109G-2

Maj. Hannes Trautloft

Hannes Trautloft sai lentokoulutuksen 1931, seuraavana vuonna 4 kuukautta salaisessa Lipetskin tukikohdassa Neuvostoliitossa.
1936 ensimmäisten kuuden joukossa Espanjaan elokuussa -36.
Ensimmäiset saksalaisten ilmavoitot 25. elokuuta, Trautloft ja Eberhardt kumpikin yksi Breguet XIX.
Ensimmäinen alasammuttu saksalainen Espanjassa, pelastautui laskuvarjolla omien puolelle.
Joulukuussa -36 ensimmäiset bf-109 Espanjaan, kehitti taistelu/teknistä taktiikka niille + 3 voittoa.
Muutamien pestien jälkeen JG54:n komentajaksi elokuussa -40 jossa asemassa heinäkuuhun -43 jolloin itärintaman hävittäjätarkastajaksi. Marraskuussa päivähävittäjien tarkastajaksi.
Lentäjien kapinan seurauksena hävittäjälentäjäkoulun johtoon.
Sodan jälkeen Bundesluftwaffessa vuoteen 1970 saakka josta eläkkeelle kenraaliluutnanttina.

"vaatimattomien" 58 ilmavoiton (5 Espanja, 1 Puola, 7 lännessä, 45 itärintamalla) sijaan hän oli erittäin arvostettu osastonkomentajana.
Ritariristi kesäkuussa 1941 20 ilmavoiton ja erinomaisten johtamistaitojen johdosta.

Malli kuvaa Stab./JG54 "Grünhertz" konetta kesällä -42 Baltian/Leningradin suunnalla.
Kone on varhainen G-2 josta johtuen niskapanssari on paineistetun G-1:n mallinen.
Alkujaan normaali harmaa kaavio joka osastossa maalattu paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi.

"Grünhertz" oli alkujaan Trautloftin henkilökohtainen tunnus Espanjassa ja juontaa juurensa hänen kotiseudulleen Thüringeniin joka tunnetaan Saksan vihreänä sydämenä.

Malli suoraan paketista.
Rungon oikealla puolella näköjään roska jota en kuvatessa huomannut…

Kommentit

Matti M 30.7.2022 14:22 Vastaa lainauksella
Hieno Mersu, maalaus ja viimeistely erittäin hyvä ellei jopa täydellinen.
Onpas nätti Mersu ja kiva kertomus.
Maalaus onnistunut ja kuomun raamit tarkkoja. Siirtokuvat ei hopeoi, eli mallin kokonaisuus on tosi hyvä
Hieman jäin kaipaamaan tähän skaalaan jarruletkuja ja antennilankaa. Ei niiden laittaminen kovin vaikeaa ole..
Nämä itärintaman Mersujen värit ovat kiehtovia kun poikkeavat normaalista RLM 74/75/76 -kaavasta. Jälleen yksi hieno ja huolellisesti rakennettu Mersu Rainelta - kaipaamaan jäin vain noita jarruletkuja ja antennia.
Rainen tehdas jättää helposti matkassa väsyvät tilpehöörit säästöön, kuten nyt antennilangat. Itse kiinnitän huomioni siihen, mitä on. enkä siihen, mitä nyt ei vaan ole. Maalaus, historiikki ja upeat dekaalit saavat pupillit suurentumaan. Samoin itse rakennusjälki on moitteetonta - einwandfrei, olisi H. Trautloft todennut käsi vihreällä sydämellä.
Kiitos kaikille kommentoijille.
Timo, ei ole kyse siitä että olisi vaikeaa. Mersun ja monen muun jarruletkuja ei yleensäkään kuvista pahemmin erotu jollei sitten ole kyse todellakin lähikuvasta.
On kyllä koneita joissa jarruletkujen mallintaminen on hyvinkin olennaista ulkonäön kannalta.
Mersu ei mielestäni ole sellainen.

Joillekin on varmaan pikku yksityiskohtien mallintaminen tärkeintä kokonaisvaikutelmasta välittämättä.
Enkä nyt yleistä, lukemattomia erittäin hienoja malleja tälläkin sivustolla joissa kumpikin kohdillaan, yksityiskohdat sekä yleisvaikutelma.
Toisaalta on malleja, joiden tekijöille yksityiskohdilla ja tekniikoilla kikkailu tuntuu olevan tärkeämpää kuin kokonaisuus ja etenkin saksalaiskoneiden maalaus niin geneerinen ettei itseasiassa olisi väliä minkä koneyksilön dekaalit siihen laittaisi.
Silloin tuloksena saattaa olla mallailun kannalta varsinainen mestariteos mutta luonnollisuuden ja autenttisuuden kannalta hyvinkin virheellinen.
Enkä taaskaan yleistä enkä tarkoita sen olevan pahasta.
Se heille suotakoon ja jos joku sellaisesta pitää niin antaa pitää.

Itse haluan mallieni näyttävän esikuviltaan. En ole tarkoittanut tekeleitäni näyttelyihin joissa niitä, ilmeisesti, tutkittaisiin perin pohjin. Korjaan mallisarjan pahimmat virheet jos koen sen olevan kokonaisuuden kannalta merkityksellistä.
Tarkoituksena että malleja katsoessa, ei suurennuslasilla, ne tunnistaisi nimenomaan esikuvikseen.
Olen aloittelija ruiskun parissa mutta koetan saada etenkin maalauksen mahdollisimman autenttiseksi, mahdollisimman samannäköiseksi kuin alkuperäisessä koneessa.
Etenkin saksalaiskoneissa näen tämän hyvin mielenkiintoisena päämääränä lukuisten erilaisten kaavioiden vuoksi.
Toivottavasti taitoni paranevat maalatessa.
Se aika jonka joku muu viettää jarruletkujen parissa menee minulta, varmaan moninkertaisesti, etsimällä tietoa ja valokuvia. Se onkin minulle iso osa mallailun hauskuudesta.
Enkä taaskaan yleistä, totta kai on mallareita jotka vääntelevät jarruletkuja ja etsivät myös tietoa.

Siis, eri mallarit saattavat tavoitella eri päämääriä.

Antennilangoista… minulla on suhteellisen pienet tilat mallailuun kuten myös säilytykseen.
Asun erittäin sosiaalisen ja ihmisläheisen kissan kanssa. Tälläkin hetkellä se on minun ja näppäimistön välissä.
Yleensä mallatessani se on joko pöydän kulmalla tai viereisellä ikkunalla.
Kompuran käynnistyessä onneksi lähtee ääntä karkuun.
En siis pääsääntöisesti, poikkeustapauksissa kyllä, pysty säilyttämään työn alla olevia malleja työpöydällä vaan joudun siirtämään ne jo ahtaisiin vitriineihin odottamaan jatkotoimenpiteitä.
Jos antennilankoja laittaisin joutuisin ne mitä todennäköisimmin korjaamaan moneen kertaan ennen kuvausta.
Jonka jälkeen ne säilytykseen laitettaessa taas hajoaisivat.

Monissa vanhoissa valokuvissa ei antennilankoja näy, silti tiedämme että ne siellä ovat…

Toivottavasti kovinkaan moni ei kirjoituksestani ota mitään nenäänsä…

Pentti, erityiskiitos tuosta "…mitä on, eikä siihen mitä nyt vain ei ole"
" Siis, eri mallarit saattavat tavoitella eri päämääriä."
Kiitos hyvin kirjoitetusta vastineesta ja hyvin paljon olen samaa mieltä kanssasi. Minulle itselleni on vaab tullut tavaksi tehdä letkut ja langat yleensä pikkuskaalankin koneisiin ja nautiskelen niiden teosta.
Mukavia mallailuhetkiä sinulle ja en tästä missään nimessä ala motkottelemaan.