Pienoismallit.net

Suhoi Su-11

Neuvostokaunotar

Suhoi Su-11

Su-11 oli yritys parantaa Su-9 suoritusarvoja. Vaikka tässä osin onnistuttiinkin, niin Su-11 valmistusmäärä oli murto-osa edeltäjästään ja käyttöikäkin jäi lyhyemmäksi.

Suhoin kehitysohjelma on varsin mielenintoinen. Siellä vilisee useita eri merkintöjä, jotka sitten lopulta johtivat SU-11 malliin. Löytyy T47-NN (NN on juokseva numerosarja), PT8-4 ja T-3. Myös asejärjestelmillä on hauskat nimet, kuten T-3-8M joka liittyy alustavasti SU-11 koneessa kåytettyyn K-8M ohjukseen- .

R-8S ohjusjärjestelmä hyväksyttiin käytettäväksi T-47 koneissa lokakuussa 1962 . Samalla itse kone nimettiin palvelukäyttöä varten uudelleen ja SU-11 oli nähnyt päivänvalon. Uusi torjuntahävittäjä oli tarkoitettu Neuvostoliiton ilmapuolustuksen (PVO) käyttöön.Tuotantoversioita ehti valmistua 40 kpl ennenkuin pelivihellettiin poikki onnettomuuden takia. Tämä oli lähes lopullinen niitti yleensäkim epäluotettavalle konetyypille. Kaikesta huokimatta koneen osavalmisus jatkui.

Toimintavarmuutta parantamaan perustettiin erityinen kehitysprojekti, joka sittten tuottiki tulosta ja koneesta saatii varmatoimisempi. Tästä huolimatta konaisvalmistusmärä jäi 108 kappaleeseen joka oli noin kymmenesosa edeltäjänsä SU-9 valmistusmäärästä. 1980 luvun alkupuolelle päästäessä Su-11 oli poistettu PVOn käytöstä.

Referenssinä ja tietolähtenä toimi Jeffim Gordinin kirja Suhoi Interceptors. Kirjassa esitellään Su-9, SU-11 ja SU-15 eri kehitys ja kokeiluversioineeen. Sieltä löytyy monta hyvää kandidaattia ”Kolhoimmmat koneet” ryhmikseen.

Malli valmistaja on A-Model, jonka tuotantoon kuuluu useita Neuvostoajan konetyyppejä. Varsinainen mallin rakentaminen alkaa perinteisesti ohjaamon kasaamisella. Kyllä se kasaan meni, mutta ohjeet olisivat voineet olla paremmatkin. Lisäpainon tarpeesta en löytänyt mainintaa. Onneksi Nokkakartion ja ohjaamon yhteisrakennelma oli sellainen, että sinne sai lisäpainoja melko helposti. Vastapainoksi ohjaamoammetta sai hioa tosissaan, että sen sai mahtumaan runonpuolikkaiden väliin, ilman rakoja liimasaumassa. Nokkakartiossa oli hymykuoppa joka piti kitata impeen. Toisaalta osien siistimideen kului jokunen tov, sillä valupurseita pisasi.

Maalaus perinteiseen tapaan pensselillä. Tällä kerralla kokeilin mustaa pohjaväriä. Pintavärin om useampaa eri metallisävyä- Johtoreunat ja siivekkeet ovat steel.Sitten on paneeleja eri saäyillä silver ja matt aluminium. Pari paikkaa on polished steel ja Gun Metal. Vanhennus litkuja panelirajoissa. Jostakin kumman syystä kuvittelin selviäväni yhdellä maalauskerroksella. Turha toivo. Kyllä niitä värikerroksia usemapis vaadittiin. Ja ensimmainen kerros tuli hirman paksuhko.

Lopputoteamana sanoisin, että jos mallin esikuvaa voi sanoa kolhoksi, niin ei itse mallikaan paljoa jäänyt samasta määritelmästa. Useampaa saumaa piti hioa ja sovitella. Lisäksi osat olivat sem verran paksua tavaraa paikoittain, että kunnollisen liitoksen tekeminen oli käytännössä lähes mahdoton tehtävä. Tulipahan tämäkin tehtyä. Laskisin työvoitksi, Ei kaikkein mukavimpia rekennettavia.

.E-P

Kommentit

Eihän tämä SU-11 mitenkään kolholta näytä, päinvastoin hyvinkin sulavalinjainen näyttäisi olevan. Muistuttaa hyvin paljon MiG-21:sta, ainakin alta ja päältä katsottuna. Itselle todella aika tuntematon kapistus tämä konetyyppi ja syystä, eihän niitä kovinkaan paljoa edes valmistettu, eikä etenkään lännessä esitelty.

Hyvin olet kuitenkin onnistunut vaikeuksista huolimatta, metallipintakin aidon oloinen.
Joo, on muuten jännä ilmiö miten silmä tottuu johonkin. Kun vertasin Su-9 ja Su-11 tyyppejä keskeään, niin jälkimmäinen vaikutti todella rujolta. Rakentelun loppupuolella kone alkoi näyttää jo varsin tavanomaiselta.

Huomasin saman eli lievän yhdennäköisyyden MiG 21 kanssa. Pitäisiköhän tehdä vertailu MiGin ja Suhoi tyyppien kesken, muutaman valokuvan kera. Se varmaan pitäis ilaittaa omien juttujen alle, koska ymmärtääkseni mallinrakennusjutuissa saa olla kuvia vain yhdestä mallista. Pitääpä hieman tuumailla asiaa-

E-P
Kari Suominen kirjoitti:
T
??? Aika tulkinnanvarainen kommentti… ;p

E-P
Tarkoitukseni oli osallistua junamatkan aikana, mutta lentoasemalta nousi varsin äänekäs ryhmä osastoon haitaten keskittymistä, joten päätin jatkaa rauhallisempana hetkenä. Sivustolta poistuttu ripästi jolloin tuo T jäi sinne kummittelemaan

Varsin siististi kasautunut kone josta esikuva hyvin tunnistettavissa.

Muutama huomio :

Oletko pyöristänyt lisäpolttoainesäiliöiden kärkiä? Hionnan vaikutuksesta kärjet ovat auki kaipaisivat ripauksen kittiä maalin alle.

Alapinnan kansallisuustunnukset siivenkärjistä siirretty lähes runkoon kiinni.

Ohjuksien väri outo, virallisena valkoisena toimisi paremmin
Moi

Ok, ehdinkin jo hieman ihmetellä kommmenttia ja sen syvällisempää sanomaa. ;)

Lisäpolttoainesäiliöitä ei ole hiottu, joten irvistävä sauma on lähinnä valmistusmoka. Ohjukset on maalattu HU130 Satin White. Joten pitäisi olla valkoista vaikka siltä ei vaijutakkaan.

Pintakäsittely on useamalla eri metallisävyllä.

E-P
Moi
Ei mene palikat A-Modelin laatikkoa ravistaen kasaan. Kyllä niiden kanssa saa ihan oikeasti painia.
Nyt kun olet yhden sarjan selättänyt saamalla valmiiksi asti niin ei muuta kuin uutta putkeen ja sorvin ääreen
kun kerran hyväksi havaitsemasi tekniikka on sekin vielä hyvässä muistissa

Kari