Pienoismallit.net

MiG-23 ML

"Flogger-G"

MiG-23 on Neuvostoliiton ensimmäinen massatuotantoon päätynyt kääntyväsiipinen hävittäjä joka kehitettiin kaiketi USA:n Phantom F-4:n vastineeksi. Koneen tuotanto alkoi 1969 ja sitä valmistettiin eri versioita vuodesta 1969 vuoteen 1985 yli 5000 kappaletta. Olipa konetyyppi ehdolla myös Suomen hävittäjäksikin, mutta MiG-21:a korkeampien käyttö-ja huoltokustannuksien vuoksi ei päätynyt sen pidemmälle. Lyhyiden kiitoratojen operointikykyä ei koneella myöskään ollut.

MiG-23ML versio vieraili Rissalassa vuonna 1978 ja olipa "lentokoneharrastaja/keräilijä" Mikael Ojalla myös oma MLD versio vuosimallia 1981 pitkään kotipihallaan ja myös Pirkkalan lentokentälläkin nähtävänä.

Trumpeterin sarja ei erityisiä kehuja ansaitse, päinvastoin osien sopivuus oli kehnoa, joten viilaa ja kittiä tarvittiin useissa kohdissa, siipien kääntömekanismi oli kuitenkin hyvin toteutettu. Kasaus kuitenkin eteni, tosin hitaasti kun motivaatiokin oli välillä kadoksissa. Laskutelineratkaisu koneessa on hieman monimutkainen ja kun ohjeet oli vielä todella kehnot, sai eri sylinterien paikkoja todella puntaroida. Nokan tutkakartion jouduin kertaalleen irrotamaan liimauksistaan kun kone tarvitsikin yllättävän paljon lisäpainainoa keulaan. Antenneja katkeili tasaiseen tahtiin rakentelun aikana ja pääosin onkin korvattu metallilangasta tehdyillä. Aika järjetöntä valaa niitä jo valmiiksi osiin kiinni!

Sisätiloihin oli Eduardin etsit ja nokan pitotputki on Master Modelsin messinkinen. Sarjan siirtokuvat olivat kyllä hyviä laadultaan. Asevarustuksena koneessa kaksiputkisen 23mm:n konetykin lisäksi R-23R ja R-60 ohjukset, lisäpolttoainetankin lisäsin myös.

Kommentit

Markku se osaa…tehdä hienoja lentokoneita ja valita fiksusti rakennetavan koneen.
Maalauskaavio lienee oikein, vaikka nuo ruskeat näyttävät tummilta.
Antenni on kuitenkin onnistunut vaikeuksista huolimatta. Kuvat upeita ja hemmetin siistit kuomun raamien rajat.

Mikä on tuo Neuvostoliiton koneissa oleva sisävihreä? sehän on melkein kaikissa koneissa sama sävy. Onko valmiina vai pitääkö tehdä sekoitus?

Sellainen asia joka on aika pieni asia, niin nuo laskutelineiden kuilut olisi voinut säistää litkutttamalla. Mutta menee se näinkin.
Ihailen.
Jarno P 14.7.2022 16:44 Vastaa lainauksella
Hyvännäköinen MIG-23. Aina tykännyt tämän Mig:in ulkonäöstä, vaikka koneena ei tainnut olla sotilasilmailun mestariteos. Noista laskutelineistä sen verran, että onkohan ne nyt väärin päin? Vähän näyttäisi minun silmään siltä.
Taas yksi onnistunut malli. Näitä katselee mielellään. Ainakin tuo pyöräluukku vaikuttaisi kuuluvan renkaan etupuolelle ikään kuin etureuna alaspäin- asentoon.
Timo Rissanen kirjoitti:
Mikä on tuo Neuvostoliiton koneissa oleva sisävihreä? sehän on melkein kaikissa koneissa sama sävy. Onko valmiina vai pitääkö tehdä sekoitus?
Löytyy valmiina ainakin Akanilta, MRP:ltä ja Extracolorilta: en tosin tiedä mikä täsmää parhaiten minkäkin tehtaan turkoosiin.
Kiitokset kommenteistanne Timo, Jarno ja Antti!

Timo, maalauskaavio on ohjeen mukainen ja noudattelee uuden koneen sävyjä, käytön ja vuosien myötä nuo sävyt kyllä haalistuivat aika nopeasti ja etenekin juuri ne tummat sävyt. Akanilla on sisätiloihin oma valmis sävynsä kuten Antti mainitsikin, cockpit interior color. Koneen muut sävyt myös Akanin maalivalikoimista, Venäläisvalmistaja kun on kyseessä, niin aika kattavasti sävyjä löytyy kaikkiin itänaapurin koneisiin, nykyään vain aika vaikeasti saatavilla.

Jarno, kiitos tarkaavaisuudesta, no väärinhän ne päätelineet olivat. Miten ihmeessä tuollainen kämmi, kyllä nyt hieman nolottaa ;-). Kumma kun omin silmin en sitä missään vaiheessa huomannut, ihmettelin jopa sitä kun nokkapainoa tarvittiin niin paljon, ei ihmekään. Olisi varmaan referensiikuvia pitänyt tuijottaa hieman tarkemmin!
No, nyt ne on korjattu ja uudet kuvat laitettu tänne myös, muistuttaa kaiketi jo paremmin esikuvaansa? Ei tosin ihan ongelmitta tuo vaihtotyökään mennyt, yksi katkennut työsylinteri ja muutama häirionpoistaja tipahti, mutta nyt nekin paikallaan.

Antti, juurikin tuon väärinpäin olleen pyöränluukun perusteella olisi viimeistään pitänyt tajuta että telineet ovat väärin, mutta kun ei…varmaankin ne helteet sekoitti pään lopullisesti ;-). Akanin maaleja olen käyttänyt juurikin näissä neuvostokoneissa kun niiltä on löytynyt hyvin näitä settejä eri konetyypeille ja ihan kohtuullisia maalattavia myös.
Mig-23 on aina ollut yksi lempikoneistani itänaapurin valikoimista ja Markun tekemä yksilö näyttää varsin hienolta. Älä muuten välitä noista laskutelineistä, itse asennan aina panssarivaunujen telat väärinpäin ja vetäisen ne vielä Loctitella tiukasti kiinni…
Markku Rinne kirjoitti:
Miten ihmeessä tuollainen kämmi, kyllä nyt hieman nolottaa ;-).
Älä huoli, sattuu näitä. Sitäpaitsi hyvinhän se pysyi pyörillään.
Kiitos Verneri kommenteista. Kyllähän tuo MiG-23 aikakauttaan kuvastaa varsin hyvin.
A Lappalainen kirjoitti:
Älä huoli, sattuu näitä. Sitäpaitsi hyvinhän se pysyi pyörillään.
Niin no, eipä tuolllaista silti saisi käydä. Useimmitenhan nuo telineet eivät edes käy ristiin kiinnityspisteiden vuoksi, tai pyörät jäävät todella omituiseen asentoon…tässä olivat jotakuinkin oikeaan suuntaan ainakin ;-). No, se siitä ja kohti uusia kämmejä;-).
Hyvän näköinen Mig maalauksineen.
Pienoinen virhe tuo peräevä alhaalla. Laskutelineiden ollessa alhaalla oli evä aina sivuun taitettuna.
Kiitos Raine kommenteista ja hyvästä huomiosta.

Tuosta alaevän taittohommasta en ollutkaan tietoinen kun en tältäkään osin referensseihin tutustunut kunnolla. Tuo taitto olisi ollut helposti tehtävissä kun evä oli jaettu juuri niinkuin pitääkin, tosin ohjeissa ei asiasta mainittu mitenkään. Tuo taitto onnistuu kyllä vieläkin, kun sulattaa liimauksen irti siltä osin ja kääntää sivulle.

Nyt jälkikäteen kun olen noita referenssejä katsellut, niin huomioni kiinnittyi siihen että koneen vapaasti seisoessa toiset on suhteellisen suorassa, mutta toiset aika tavallakin perä alhaalla ja nokka hieman pystyssä? Johtuneeko vain päätelineiden hydrauliikan kulahtahtamisesta/vuodoista, vai mistä?
Mahtaakohan asentoon vaikuttaa onko kone tyhjänä vai kuormattuna.
Joitkin museo/näyttely koneet ilman moottoria?
Raine Luotonen kirjoitti:
Mahtaakohan asentoon vaikuttaa onko kone tyhjänä vai kuormattuna.
Joitkin museo/näyttely koneet ilman moottoria?
Niin, varmasti vaikuttaa tuokin. Aktiivikäytössä olevien koneiden kuvista vaikea sanoa ovatko tankattuja vaiko eivät. Koneet, jotka muistomerkkinä jossain pihassa ovat ilman polttoainekuormaa ja silti ovat "syväkyykyssä". Ehkä on kuitenkin niin että kun hydraulipaineet ovat pois päältä niin telineet hieman lysähtää, käynnistettäessä ja paineiden noustessa taas kohoavat…tiedä sitten.
Niin…duoda telineiden joustintuet ovat suljettuja systeemeitä. Nestetilavuus on vakiona se mitä sinne täytetään. Koneen hydraulipainetuotto ei tähän järjestelmään vaikuta. Vuoto on tietenkin mahdollinen joko sylinterin neste- tai typpipuolella. Molempia on kuitenkin tarvittaessa lisättävä käsin.
Eli ei sitten johtunut hydraulipaineistakaan. Tuossa pari esimerkkikuvaa asennoista;
Suorassa; www.airteamimages.com…urevich-mig-23_4644_czech-republic---czech-air-force_44800_large.html

Kyykyssä; www.flickr.com/photos/chaika12/42602450290
Piti oikein kaivaa kuva näistä MiG-23:n telineistä, ovat sen verran erkoislaatuiset keksinnöt.
Jotta päätelineet painuvat maassaollessa kasaan, täytyy sen tapahtua kuvassa punaisella ympyröityjen nivelten suhteen. Vihreillä nuolilla on osoitettu joustintuki (lyhyempi) ja työsylinteri (teline sisään/ ulos), joiden jommankumman pituuden pitäisi lyhentyä ilmiön selittämiseksi. Työsylinterin sisäänpainumiseen en usko, koska teline lukittuu ääriasennoissa mekaanisesti. Myöskin joustintukien painuminen normaalista poikkeavasti on epätodennäköistä samaan aikaan ja samalla tavalla molemmissa telineissä. Eron eri koneyksilöiden kesken voi selittää erisuuri typen täyttöpaine. Miten hyvin itänaapurissa noudatetaan huolto-ohjeita? Iso maa isot toleranssit !😊 Paine-ero koskee myös nokkatelinettä. Olen valokuvista näkevinäni, että joissakin yksilöissä nokkatelinevarsi näyttää pidemmältä kuin toisissa, mikä vaikuttaa pyrstön korkeuteen, koska korkeampi paine jäykistää joustintuen liikettä. Kun edelliseen vielä yhdistetään kuorman vaihtelun vaikutus painojakaumaan, voisivat korkeuserot persuksen suhteen selittyä.

[img]https://pienoismallit.net/media/kuvat/16/77/27/167727.jpg[/img]
Kiitos Ari seikkaperäisestä selvityksestä. Itsekin huomasin tuon vaihtelun nokkatelinevarsissa, juuri niissä missä perä alhaalla niin varsi suhteellisen pitkä? Ihme juttu kuitenkin tuo asennon vaihtelu, joka varsin huomattavakin. Suorassa ollessaan suihkuputken alareuna about 90-100cm maasta ja perä alhaalla ollessaan vain 30-40cm maasta. Ei ihme että tuo alaevä pitää olla sivuun käännettävä.