Pienoismallit.net

MiG-21F-13

Varttuneen aikuisikäni kolmas malli. Mig-21:een minulla on kestosuhde, joten pakkoprojektina olen tätä pitänyt. Viitisen vuotta meni kokonaisuutena alkamisajankohdasta. Suurin osa ”taukoa”, kun elämä haittaa harrastuksia tapansa mukaan.

Sarja on siis Trumpeter 1/32. Lisänä interior-fotoetsit, jotka Kuivalaiselta aikoinaan tilasin. Skrätsättyä ovat lisäilmanottojen suojukset ohjaamon alapuolella, taka- ja eturungon liitoskohdan detaljit, jarruvarjo-systeemi ja muutama pikkuosa. Referensseinä netti, Tikkakosken museokone ja Laukkasen Mig-kirjat. Se tuli opittua, että kun referenssimateriaalia on paljon, uppoaa siihen suohon helposti kainaloitaan myöten.

Tavoitteeksi otin koneen alkuperäisen lakkamaalatun ulkoasun, jossa eri materiaalia olevat pinnan alueet kuultavat eri sävyisinä. MG-78 ei saanut pintaansa yhtenäistävää välihuoltomaalausta, joten ulkoasu on sillä myös lopullinen. Uutena haasteena päätin kokeilla alumiinifolion käyttöä. Hankin muutamaa eri tuotemerkkiä, joista päädyin Serlan keittiöfolion himmeämpään puoleen. Mallin laajimmat hopeanväriset pinnat ovat sitä. Muut alueet ovat Lifecolorin maaleja, sekä ruiskulla että siveltimellä levitettynä. Malli on lopuksi useaan kertaan lakattu Lifecolorin lakalla sekä ennen että jälkeen dekaalien. Lakka ei kovin lujasti tartu folioon, joten tarkkana sai lopputyöstön kanssa olla. Pari syntynyttä vauriokohtaa lakkauksessa hävisivät usean sumumaisen lakkaruiskutuksen jälkeen. Pinta kestää kyllä normaalin varovaista käsittelyä. Laskutelineiden varsista tuli tummemmat, kuin alun perin kaavailin. Kuvien mukaan ovat vaalean harmaat. Useissa varsinkin aurinkoisen päivänvaloisissa kuvissa ne näyttävät kuitenkin aika tummilta. Luultavasti siis olosuhteista johtuen. Annoin siksi tuon tummahkon olla, kun näyttää samalta kuin noissa kuvissa. Taiteellinen vaikutelma siis ratkaisi tässä.

Projekti lähti liikkeelle dekaalien suhteen ajatuksella ”se on sitten sen ajan murhe”. Otinkin vuosi sitten keväällä yhteyttä Arctic Decalsin Mikaan ja kyselin apua. Mika laittoi projektin tulille ja niinpä mallissa on nyt uunituoreet Arctic Decalsin siirtikset. Toimivat oikein hyvin ja kiinnostuneiden kannattaa kysellä häneltä, jollei vielä julkisessa myynnissä näy. Tässä yhteydessä yksilöksi valikoitui lopullisesti MG-78, josta oli Mikalle keväällä maininnut. Aiheutti sen verran muutosta, että olin ehtinyt maalata laskutelinekuilujen sisäpinnat monissa yksilöissä kuvien mukaan olevalla vihertävällä värillä. MG-78:ssa on nyt nuo kuilut tumman alumiinin sävyiset, joten vaihtoon väri meni. Minulle jäi epäselväksi, miksi noita kuiluja on näissä alkuperäisen värisissäkin sekä noita vihertäviä että tumman metallin harmaita. Onko niitä alun perin tullut eri värisinä, vai onko osassa koneita Suomessa huoltojen yhteydessä maalattu kuilut/luukkujen sisäpinnat tumman alumiinin sävyisiksi ?

Eniten olen joutunut käyttämään mielikuvitusta etu- ja takarungon liitoskohdan detaljoinnissa. Referenssejä ei juuri löytynyt. Laukkasen Mig-kirjan (Koala 2020) sivulla 92 on kuva, joka kuitenkin on otettu kaukaa ja on suttuinen. Lisäksi löysin netistä yhden mallarin näkemyksen ( designer.home.xs4all.nl/models/mig21/mig21-4.htm ). Näitä yhdistelemällä olen värkännyt jotain sinne päin -version. Halusin kuitenkin avata tuon runkoliitoksen, joten tähän oli tyytyminen. Lisäilmanoton suojista löytyi sekä livenä (Tikkakoski) että kuvista malleja. Niitä on ollut hieman eri mallisia ja värisiä. Mallissa nyt yksi kuvista löytämäni. Jarruvarjon luukun kaiversin takarunkoon ja vedin sieltä vaijerin referenssikuvien mukaisesti takarungon alla olevan evän kärkeen, jonne rakentelin sen kuvissa näkyvän vempeleen, johon vaijeri kiinnittyy. Tähän liittyy toinen minulle epäselvä asia: Tuota jarruvarjosysteemiä ei ole mitenkään mallinnettu edes 1/32 rakennussarjaan, joten jäin miettimään, onko se alkuperäinen vai onko se kenties kotimaista valmistetta ?
Siiven kärjistä taaksepäin sojottavat "piikit" hävisivät rakentamisen tiimellyksessä ja on korvattu neuloista katkaistuilla pätkillä. Neuloista olen tehnyt myös kuvissa näkyvät "tikut" auki olevan kuomun molemmilla reunoilla kojetaulun tuntumassa. Liittynevät auki olevan kuomun tuentaan/avaamiseen ? Sarjassa oli tähän osat, mutta olivat minun silmääni valtavan isot ja niiden sijoituskin jäi ohjeen perusteella epäselväksi.

Minun osaamiseni ja ammattitaitoni ei riitä kovin pitkälle arvioimaan rakennussarjan laatua. Olin kuitenkin lukenut ja kuullut, että sarja on varsin hyvä ja sitä se minun mittapuullani onkin. Näyttää esikuvaltaan, eikä murheita kokoamisessa ollut. Muutaman asian korjasin: Runkokokardin ja nokan välissä näkyy muuta pintaa tummempana luukku. Se on sarjassa sijansa verran liian edessä. Ohjusripustimien kohdistustappien reiät piti porata 2-3 mm taemmas kuin sarjassa. Ripustimien vino etureuna menee suoraan siiven johtoreunaan. Sarjan kohdistusrei´illä ripustin olisi tullut liian eteen. Lisäksi oli tuo jarruvarjosysteemin puuttuminen.

Kommentit

No onpas hienon näköinen.

Kuinka realistista mahtaa olla että on puikot ripustimissa, vaikka perärunko on irrotettu?

Metallin eri sävyt tulevat hienosti esiin.
Lainaus:
Eniten olen joutunut käyttämään mielikuvitusta etu- ja takarungon liitoskohdan detaljoinnissa. Referenssejä ei juuri löytynyt.
Ehkä vähän myöhässä tähän malliin, mutta vaikkapa vastaisuuden varalle: MiG-21:n manuaalikuva runkokaaren 28 liitoskohdasta. Lisäksi letku-, putki-, tanko- ja sähköliitokset pitäisi kaivaa erikseen esille.

Kannattaa kysellä etukäteen vaikkapa tällä foorumilla. :-)

[img]https://pienoismallit.net/media/kuvat/16/55/40/165540.jpg[/img]

Jarruvarjosydeemi on ihan Neuvostoliittolaista alkuperää.

[img]https://pienoismallit.net/media/kuvat/16/55/41/165541.jpg[/img]
Todella upea Mig setti :)
Kiitokset tähänastisista kommenteista ja Arille erityisesti lisätiedoista. Kysyin kyllä tuosta runkoliitoksesta viime vuoden tammikuussa yhdessä Mig-21 ketjussa tällä foorumilla, mutta ilmeisesti tietävät eivät sattuneet silloin lukemaan kysymystä.
On se vaan hienoa havaita, kuinka jotkut osaa. Tästä työstä saat rehellisesti olla ylpeä, Jouko. Millä aineella sait folion näin siististi kiinnittymään? Kuluiko rakentamiseen yhtä lailla työtunteja kuin oikean koneen tekemiseen tehtaalla? Ihailen pelkän taustatyösi määrää ja laatua.
Folion liimana oli Microscalen Micro Metal Foil Adhesive. Valmistajan ohjeen mukaan pitäisi levittää foliolle. Mutta tämän forumin kollega totesi joskus, että oli kätevämpi levittää liima malliin. Ja saman havaitsin. Eli mallin pinnasta valitaan sopiva pienehkö alue, jota rajaavat paneelisaumat ja/tai muut mallin pinnassa olevat taitteet. Sitten levitetään liima ja annetaan kuivahtaa. Sitten leikataan aluetta hieman suurempi folionpala ja lasketaan sen hengittämättä kohtaansa. Vanupuikolla sitten keskeltä alkaen hierretään folio kiinni. Vaatii opettelua, kova hinkaaminen tekee naarmuisuutta. Johonkin kohtiin tuppaa jäämään ylimääräisiä taitoksia, mutta aika hyvin folio siliää ja oikeastaan aika ihmeen hyvin myötäilee pinnassa olevia patteja yms.
Tuntimäärästä ei ole hajua ..
Paljon olet taustatyöhön paneutunut ja mallin jälki on sen mukaista.
Mielestäni pinta on hyvin tehty, kuin myös kiva lisä tuo koneen "kaksiosaisuus".
Tästä ei voi olla tykkäämättä.