Pienoismallit.net

Ferrari 126C4

2. sija San Marinon GP 1984 sympaattisen ranskalaisen Rene Arnouxin ajamana.

Vuoden 1984 F1 taistoon Ferrari lähti uudella 126C4 mallilla. Kaudella 1983 Ferrari voitti valmistajien mestaruuden ja Arnoux oli lähellä voittaa kuljettajien maailmanmestaruuden edellisellä 126C3 mallilla. 126C4 malli ei ollut yhtä onnistunut ja kilpailukykyinen kuin edellinen malli. Kuljettajat valittivat koko kauden pito-ongelmista. Arnouxin mukaan mutkiin kääntäessä auto puski ja mutkasta ulos tullessa perä luisti. Ferrarin käyttämä V6 turbomoottori oli sarjan tehokkaimpia, mutta pito-ongelmien takia autossa jouduttiin käyttämään isoja siipiä, joka johti siihen että auto oli kilpailijoita hitaampi suorilla. Kauden 82 jälkeen kun maaefektiautot kiellettiin uskottiin, että auton rungosta ei voi enää saada pitoa ja suurin osa autoista muotoiltiin virtaviivaisen nuolen muotoiseksi. McLarenin pääsuunnittelija John Barnard oli kuitenkin viisaampi ja Coca-Cola pullon muotoisine perineen Mclaren oli ylivoimainen kaudella -84. Kaikista ongelmistaan huolimatta Ferrari napsi tasaisesti pisteitä ja sijoittui valmistajien sarjassa toiseksi. Arnoux omien muistelmiensa mukaan ajoi F1 uran parhaan kisansa tällä 126C4 mallilla Dallasissa viimeisestä ruudusta toiseksi. Dallasin mureneva rata tasoitti voimasuhteita ja Ferrari oli kilpailukyinen kun muillakin oli vaikeata.

MFH:n mallit on pieninä sarjoina valmistettuja rakennussarjoja, jotka on aika paljon arvokkaampia kuin perinteisemmät muovimallit. Normaaleissa olosuhteissa en kyllä varmaan olisi näin kallista mallia ostanut. Pandemia aikana uutisissa oli päivittäin kovia kuolinlukuja ja epäselvää miten tässä lopulta käy. Kesälomallakaan ei mihinkään päässyt "törsäämään" rahoja, niin ajattelin että kerranhan tässä vain eletään, ihmiselämä on pirun lyhyt, ohuen langan varassa ja sen jälkeen on mallit rakennettu. Aikani ulkomaisilla foorumeilla MFH:n mallien rakennusblogeja kuolattuani päätin tuhlata tällaiseen, jonka rakentamiseen meni vähän reilu vuosi. Malli on ns. multimateriaali sarja, jossa oli 5 minigrip pussillista valkometalliosia, 3 syövyteosa-arkkia, hartsiosia, sorvattuja metalliosia, kangaspala penkin päällystykseen ja paljon muuta pikkusälää.

Tiesin että malli tulee olemaan työläs, mutta en arvannut että siinä ihan näin kauan menee. Rakensin mallin aika pitkälti paketin osista. Joitain liittimiä, letkuja, johtoja ja sätkämainokset lisäsin aftermarket osista. Osat oli numeroimattomia ja tuntikausia meni jo osien etsimiseen, jotka piti tunnistaa ohjeen kuvien perusteella. Kun kyseessä on kallis malli, niin halusin rakentaa mallin aikaa ja vaivaa säästämättä. Monia osia tein useampaan kertaan, ennen kuin se oli mielestäni riittävän hyvä. Tyyli oli se, että yhtenä iltana tehtiin ja seuraavana korjattiin jälkiä. Ratin ulkokehän tein uusiksi varmaan useimmiten ennenkuin sain haluamani tekstuurin mikropallojen avulla. Mallissa on toista sataa erilaista valkometallista niittiä ja mutteria, joista varsinkin kupumallisia kontaten lattialta sun muualta etsittiin kun ne kirpoilivat pinseteistä. Sivukatteet on irroitettavat ja ne on erittäin pienillä ruuveilla (0,8mm) + prikoilla kiinni (näitä ruuveja etsin myös lattialta). Niin pientä ruuvimeisseliä ei ollut, mutta kiinnitys onnistui askartaluveitsen terällä.

Ajattelin jo ennen aloittamista, että maalaan ilman muuta korin Tamiyan Italian Red sävyllä. Maalasinkin sitten kyseisellä sävyllä suositellun Tamiyan pinkin pohjanmaalin päälle. Mutta vaikka missä valossa väriä katsoi niin punainen oli enemmän viininpunainen kuin kyseisen ajan Ferrarin punainen, kun vielä tiputin keulakatteen lattialle ja maali lohkesi, niin helppo päätös oli maalata uudestaan. Kokeilin seuraavaksi Tamiyan X7 sävyä valkoisella ohennettuna netistä löytyneen ohjeen mukaan. Kolmas ja lopullinen tulos on valkoisen pohjamaalin päälle vedetty Gunzen Red Madder sävy levelling thinnerillä ohennettuna ja päällä saman valmistajan Super Clear lakka. Kiillotus Tamiyan lapuilla ja tahnoilla. Muut osat on maalattu sekalaisella joukolla akryylimaaleja metallipohjamaalin päälle. Malli on aika painava varsinkin jos muovimalleihin vertaa. Auton alla on 4kpl "tappeja" joiden varassa auto käytännössä makaa. Tapit näkyy suoraan sivulta katsottuna aika selkeesti, joka vähän häiritsee mallia. Poiskaan en uskaltanut tappeja jättää, kun todennäköisesti ajan mittaan retkahtaa maahan. Rakenteen haurauden huomasin, kun käänsin auton ylösalaisin rakennusvaiheessa, niin painava moottori vaihdelaatikkoineen repeytyi monokokista irti (ja taas seuraavana päivänä korjailtiin tuhon jälkiä).

Ainakin parhaani yritin ja tällaiseen lopputulokseen taidot riittivät. Itse olen varsin tyytyväinen lopputulokseen. Malli oli kallis mutta kyllähän tämän rakentamisesta (joka tuntui välillä enemmän oikean kuin pienoismallin rakentamiselta) jäi vähintään yhtä paljon muistoja kuin viikon rantalomasta. Nyt ainakin tuntuu että taitaa jäädä sellaiseksi "Once in a Lifetime" kokemukseksi.

Kommentit

Pitkästä aikaa formula näytillä, ja mikäpä tällaista esitellessä. On se vaan hieno ja yksityiskohtainen, ja aivan varmasti näkemäsi vaivan arvoinen.
Pari vuotta kun sulattelet tuota työmäärää, niin uusi hankintaan ;-)
PERFECTO!
Upeasti olet Ferrarin saanut kasaan kaikkien vaiheiden jälkeen ja toivottavasti ei jää viimeikeksi sinulta..
Kun katsoo mallin mittakaavan, niin alkaa ymmärtää minulle tuntemattomasta rakennussarjasta työn paljouden ja mallin hinnan.

Painavahan tämän täytyy olla, koska metallia on pikkuruisine ruuvineen ja jo ilman niitäkin.
Olet selviytynyt mallista uskomattoman hyvin, kun vertaa oikeaan autoon. Joku varikkopilttuu mukaan, niin todesta menisi.

Olen muutaman kuukauden ajan lyönyt kalahattuni syönnin pantiksi viikon malleista enkä ole vielä tarvinnut ikivanhaa Hankkijan oranssia lippistä alkaa maustamaan, ellei tästä tule viikon mallia ja niin veto on voimassa..

Perfetto e come quello giusto.

Ps. Toivottavasti tämä nähdään livenä Kuopion mallitapahtumassa syksyllä, koska teemamme on moottoriurheilu, joka ei ole kovin sotaisa kerrankin.

Tässä vielä linkki sinne:
pienoismallit.net/tapahtumat/2022/maalla-merella-ja-ilmassa/

Tällä teemalla uskoisimme saavamme malleja ja yleisöä aika lailla.
Matti T 3.2.2022 17:34 Vastaa lainauksella
Kiitokset kehuista ja kommenteista Tervo, Johan ja Timo.

Ei tämä viimeiseksi malliksi jää. Seuraava on jo työpöydällä "aloituskuopissaan". Perinteisempi Tamiyan malli seuraava ja tämän rakentamisen aikana tullut Tamiyaa, Ebbroa, Beemaxia ja Fujimia haalittua komeroon odottamaan rakennusta. Mutta sitä en tiedä tuleeko enää koskaan rakennettua tällaista isoa MFH:n mallia. Koskaan ei pidä sanoa ei koskaan, että saa nyt nähdä mitä aika tuo tullessaan.

Kuopion tapahtuma täytyy laittaa korvan taakse. Pikkasen on kaukana, mutta varmasti lupsakka tapahtuma olisi luvassa.
Erittäin isot aplodit! On todella hienosti onnistunut 126C4. Hehkutusta vielä buustaa se, että kyseessä on MFH:n rakennussarja. Ko. firman mallilaatikon kun avaa, niin kaikki näyttää viimeisen päälle hienolta, mutta kyllä ne silti työtä teettää.

Maalipinta ja värisävy näyttävät autenttisilta :)
paavo p. 3.2.2022 23:46 Vastaa lainauksella
Onnea, hienon rakennelman olet saanut aikaiseksi! Onhan se arvokaskin, alle 400 Euron ennen toimituskuluja ei taida tuota löytyä edes ulkomailta. No, Ferrarilla ollut tuttuja ongelmia 126c4:n kanssa, ei oo balanssia niinkuin eräs Mika H. selitteli kisojen jälkeen vuosina 1995 - 1997 :-D . Juu, ei tämmöistä viitsisi siveltimellä maalata kehdata, itselläkin tuolla vitriiinin päällä ylimmäsenä laatikoista lepää Tamiyan 1:12 Ferrari F190 muovirakennussarja, jolla alin hinta evilbayssa nykyisin 250 Euroa, niin eipä viitsi siihen koskea ;-) .
UPEA!!!!
Matti T 4.2.2022 17:51 Vastaa lainauksella
Kiitoksia, kiitoksia kommenteista ja kehuista.

Tuo Ferrarin punainen sävy tuntuu monelle muullekin mallarille minun lisäksi aiheuttavan harmaita hiuksia. Ferrarilla myös vaihdellut tuo sävy vuosien varrella mikä ei helpota asiaa. Muistuu 90-luvulta kun Keke oli vielä kommentoimassa F1 lähetyksiä, niin hän totesi, että kun lähtöruudukossa ennen lähtöä autoja tarkastelee, niin Ferrarin autot on tehty paljon karkeammin ja vähemmän viimeistelty kuin McLarenin autot. Eivät vissiin niin tarkkoja tuon sävynkään suhteen aina olleet.Tuo Red Madder sävy on bongattu ulkomaiselta foorumilta, missä oli yksi käyttäjä tehnyt vertailua ja analyysia noista Ferrariin sopivista sävyistä. Toisella foorumilla myös kehuttiin kyseistä sävyä ja se riitti vakuuttamaan minut. Maalia menee yllättävän paljon näin isoon malliin ja ostin kaikki Suomesta löytyneet purkit kyseistä maalia ja pikkasen jännitti riittääkö. Zerolla on myös hyvät Ferrarin punaiset, mutta ne oli kaikkialta loppu. MFH:n ohjeessa oli Gunzen Super Italian Red laitettu maalilistaukseen.

Kyllähän tällaisen arvokkaamman mallin teossa oli paikka paikoin vähän enemmän paineita ja stressiä. Ettei vaan pilaa mallia tms. Mutta kun osa osalta sai valmista, niin tuli hyvän olon tunnetta, että malli etenee ja tuntuu että tulee valmiiksikin. Rentouttava harrastushan tämän kuuluu olla, eikä saa olla liian stressaavaa tai työltä alkaa tuntua.
Revellillä on nimikkomaali Ferrain punainen - emalimaalia - mutta en tiedä onko sekään oikea sävy.
Sävyt vissiin vaihtelivat, niin kuin kerroit.
Mulla on näköjään vielä kuvissani Filippe Massan Ferrari.
pienoismallit.net/galleria/malli_10241/
Timo Rissanen kirjoitti:
Olen muutaman kuukauden ajan lyönyt kalahattuni syönnin pantiksi viikon malleista enkä ole vielä tarvinnut ikivanhaa Hankkijan oranssia lippistä alkaa maustamaan, ellei tästä tule viikon mallia ja niin veto on voimassa..
Timo ihan selkeästi kaipaa uusia makuelämyksiä, joten kai jonkun pitäisi se hänelle tarjota…

Mallista itsestään on suitsutettu jo useammankin miehen toimesta, joten kuoroon on helppo yhtyä. Parikin MFH:n mallia nähneenä näissä riittää katseltavaa ihan riittävästi ilman yhtään afteriakin, joten hatunnosto vielä niistä, koska rakennussarjahan itse oli niin poskettoman helppo muutenkin.
Markus Salminen kirjoitti:
Timo Rissanen kirjoitti:
Olen muutaman kuukauden ajan lyönyt kalahattuni syönnin pantiksi viikon malleista enkä ole vielä tarvinnut ikivanhaa Hankkijan oranssia lippistä alkaa maustamaan, ellei tästä tule viikon mallia ja niin veto on voimassa..
Timo ihan selkeästi kaipaa uusia makuelämyksiä, joten kai jonkun pitäisi se hänelle tarjota…

Mallista itsestään on suitsutettu jo useammankin miehen toimesta, joten kuoroon on helppo yhtyä. Parikin MFH:n mallia nähneenä näissä riittää katseltavaa ihan riittävästi ilman yhtään afteriakin, joten hatunnosto vielä niistä, koska rakennussarjahan itse oli niin poskettoman helppo muutenkin.
Varmaan tohtorin hatunnosto. Tuskin kalalippiksen. :D
Loistavaa. Tuohon ei pysty kaikki, ainakaan meitsi, onnea, upea. (:
Onnea tittelistä.
Ei mennyt kalahatun syömiseksi taaskaan :D.
Markukselle edellinen. Mutta olen aika kulunaristi ja uusia makuelämyksiä haen viikonloppuisin tekemällä eri maiden ruokia. Hankkijaa ei taida olla muissa maissa…
Pekka T 14.2.2022 13:40 Vastaa lainauksella
Onpahan upea. Erittäin kunnioitettava on, että löytyy malkareita jotka uskaltavat tarttua näihin haastaviin malleihin. Ja saada vielä näin upeaa jälkeä aikaiseksi.
Matti T 14.2.2022 17:37 Vastaa lainauksella
Kiitokset kaikille kommentoijille, tähtiä antaneille, kehujille ja onnittelijoille.