Etusivu 
Galleria Mallit: sotilaskalusto 1939–1945
Neuvostoliiton panssaroitu auto BA-3
Enoni kaatui tämän ammuksesta
Tässä ehkä näkyy parhaiten säistys. Kaikki maalaus + muut on siis pensselillä sutimalla.
Sain tämän lahjaksi Viipurin ystävämallarilta Boris Ivanovilta jo muuan vuosi sitten, mutta nyt vasta aloin rakentamaan. Kiitos Boris, Спасибо Борис.
Sattui malli kohdalleen, koska enoni menehtyi Talvisodassa Koirinojan tapppeluissa 12.1.40 tämän vehkeen tykin ammuksen räjähtäessä puussa hänen takanaan. Sirpale selkään ja siinä sen reservin kersantin ja koululaisen loppu.
Tästä Pielaveden poikien Talvisotareissusta on kirjoitettu tarkasti kirja kirjailija Heikki Väisäsen toimesta. Meidänkin suku luuli pitkään, että enoni kaatui omien harhaluodista selkään, mutta eipä niin ollutkaan. Tämä selvisi kun kirjailija Väisänen otti minuun yhteyttä enoni kirjeiden rintamalta kotiin tulleiden kirjeiden julkaisupyynnöstä. Väisänen tutki asiaa tarkemmin ja todennäköisesti juuri BA-3:sen ammus oli enoni surma. Koirinojalla oli vastassa tankkeja ja näitä BA-2:sia. Suomalaisilla ei ollut juuri mitään millä olisivat puollustaneet, mutta pysäyttivät hykkäyksen kuitenkin.
Malli oli varsin kiva rakentaa ja osat kävi yhteen melko hyvin.
Palkkirungon sovituksissa koin oli ongelmia, jotka poistui mittaamalla ja vuolemalla.
Vanteiden ja renkaiden kohdalla astui sitten vaikeudet peliin. Niitä sai vuolla, hioa ja sovitella pari- kolme päivää, koska ohjeissa numerot valurankoihin verrattuna oli aivan sekaisin.
Samoin alustan jousituksen kanssa, mutta eiköhän ne jotakuinkin sinnepäin tulleet.
Jos olisi kuvia Koirinojan Mustikkamäen taisteluista maastosta edes jotain, niin dioraamahan tästä olisi pitänyt tehdä. Ei ole edes tietoa oliko siellä lunta, mutta varmaan oli.
Omistan siis mallin koululaiselle ja res. kersantti Seppo Uolevi Penttiselle ja meidän suvulle.
Joka haluaa lukea hänen kirjeitään rintamalta kotiväelle, niin kirjastoon tai yhteys kirjailijaan..
" Me Kohta Kotiin Tulemme" on teoksen nimi ja siinä kerrotaan Pielaveden poikien Talvisotareissu päivä päivältä. Teos on upeasti kirjoitettu ja kartoitettu.
Enoni kirjeitä kotiin siellä on julkaistu kolme, joissa hän vain on huolissaan miten kotiväki pärjää ja onko karjaa viety valtiolle. Ainoastaan hän on vailla tulitikkuja, villasukkia ja tupakkaa. Itsellään ei kuulemma ollut mitään hätää…
Alustan tein ehkä vaan kuvausta varten, koska meinaan ottaa selville millaista Koirinojalla oli.
Kerron kuvissa lisää.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
