Pienoismallit.net

Albatros D.III

Laakerin vaihto

Albatros -tehdas siirsi D.III -tuotannon Ostdeutsche Albatros Werke (OAW) -kumppanilleen, jotta he voisivat siirtää tuotannon hieman parannettuun DV -malliin. Sekä D.III: ta että DV: tä tuotettiin läpi vuoden 1917 ja D.III: t olivat edelleen käytössä kesällä 1918. Itävaltalaiset rakensivat D.III: n lisenssillä, ja alkoivat tehdä muutoksia ja parannuksia peräkkäisillä tuotannoilla, tehostamalla virtaviivaistamista, vahvistamalla alempaa siipeä ja valmistamalla nopeamman, ohjattavamman koneen, joka oli erittäin kilpailukykyinen sodan loppuun asti. Vuoden 1916 lopulla yhtiö Albatros Flugzeugwerke GmbH kehitti Albatros D.III: n, josta tuli sodan aikana yksi eniten käytetyistä saksalaisista hävittäjistä. Vuoden 1916 lopussa ranskalainen Nieuport joutui tekemään hätälaskun, jolloin se joutui Saksan armeijan käsiin. Ilmavoimat takavarikoi lentokoneen ja antoi sen saksalaisten lentokonevalmistajien saataville orientoituakseen tähän ja kehittääkseen tasavertaisen lentokoneen. Myös yritys Albatros Flugzeugwerke GmbH sai pääsyn kaapattuun koneeseen, mutta toisin kuin muut valmistajat, hän ei kopioinut konetta, vaan yhdisti Albatros D.II: n ranskalaisen lentokoneen suunnitteluetuihin. Tuloksena syntyneessä Albatros D.III: ssa lopulta otettiin käyttöön vain kapeamman alemman siiven ominaisuus, jotta lentäjä näki paremmin ja teki lentokoneesta ketterämmän. Koneen suurin haitta oli kuitenkin alemman siiven jäykkyys, joka alkoi lepattaa suurella kuormituksella, kuten syöksyssä tai tiukkojen käännösten aikana ja vioittui osittain. Valmistaja ei voinut korjata tätä vikaa ennen sodan päättymistä. Tammikuusta 1917 lähtien ensimmäiset tämän tyyppiset lentokoneet tuotiin länsirintamalle. Nämä olivat parempia kuin liittoutuneiden lentokoneet, ja niillä voitaisiin saavuttaa seuraavina kuukausina ilmaylivoima. Erityisesti huhtikuussa 1917 saksalaiset lentäjät onnistuivat saavuttamaan suuren menestyksen ampumalla alas 151 brittiläistä lentokonetta. Manfred von Richthofen saavutti suurimman osan pudotuksista Albatros D.III: lla. Saksan armeijan lisäksi ottomaanit ja Itävalta-Unkarin ilmavoimat käyttivät näitä lentokoneita sodan loppuun asti. Sodan jälkeen pääasiassa itävaltalaiset lentokoneet menivät Puolan ilmavoimiin, jotka käyttivät sitä menestyksekkäästi myös Puolan ja Venäjän sodassa. Pituus: 7,33 metriä, Siiven kärkiväli: 9,05 metriä, Korkeus: 2,98 metriä, Massa: 661 kg tyhjänä, Miehistö: 1, Moottori: Vesijäähdytteinen 6-sylinterinen rivimoottori Mercedes D IIIa 175 hv, Suurin nopeus: 175 km/h, Lentoaika 2 tuntia, Aseistus: 2 x synkronoitu konekivääri 7,92 mm LMG 08/15.

Kommentit

Yksi Tuomon parhaista malleista, ellei paras.
Alusta hyvä, kuvat hyvät ja valoisat, kiva maalaus aivan hieman liian paksulla maalilla. Ohuemmalla saisi vielä nätimpää jälkeä.
Myös takilointi tehty antaumuksella.
Plussaa tuo laakerin vaihto. Kiva piristys mallille.
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Kai tuot Kuopioon? Sopii teemaluokkaan ja dioraamaluokkaan. Olisi kiva nähdä tämä livenä.
Olli J. 13.10.2021 08:32 Vastaa lainauksella
Hyvin onnistunut D.III kaiken kaikkiaan! Värisävytkin näyttäisivät olevan varsin kohdillaan. Tässä Revellin sarjassa taitaa olla Eduardin muovit?