M577

Tästä oikein huokuu raskas metalli ja hökötyksen massiivisuus.
Olet onnistunut tekemään jälleen aivan mahtavan työn ja pintakäsittely ihan menee aidosta tankista.
Huippujälkeä kaiken säistyksen kanssa. Säistystä ei liikaa, mutta minun silmään ei myöskään liian vähän.
Mitähän kaikkea saamme vielä nuorelta mallarilta odottaakaan. "Kreat sannoo savolaisukko".
Jk.
Klikkasin kommentin kirjoituksen jälkeen pojot ja ihmettelin, kun ruutuun tuli, että olisi kohtelias antaa kommentti. No se oli jo kirjoitettu, mutta sormikin lipsahti puolikkaalla ylöspäin vahingossa. Toisaalta se ei minua haitttaa, koska mallia kun katselee uudelleen ja uudelleen, niin on mallin ilman virheitä ja siälmyksistä otettu kuva taas kertoo paneutumisesta muuhunkin kuin pinnan tekoon.

Timo Rissanen kirjoitti:

Tästä oikein huokuu raskas metalli ja hökötyksen massiivisuus.

Kiitos kommenteista Marko ja Timo. Joo, onhan tuo vaunu melkoinen laatikko ja jos M113 on, jonka pohjalle M577 on tehty, jo itsessään kuutio, niin korotettu takaosa vain entisestään lisää tuota massiivista laatikkomaisuutta. Takaosaahan korotettiin sen vuoksi jotta takana mahtuisi seisomaan, kyseessä kun on komentovaunu jonka takaosan jatkeeksi on vielä avattu lähes vaunun kokoinen teltta.

Joona hienoja ovat nämä vanhat tamiyat jota olet laittanut näytille…kuvat ovat teräviä ja selkeitä…parhaiten olet onnistunut juuri tuossa, mitä timokin kehui että maalattu pinta näyttää metalliselta…olet maininnut työselosteissasi, että olet käyttänyt säistykseen vesivärejä ja vesivärikyniä…voitko kertoa tarkemmin mitä olet tehnyt vesiväreillä ja mitä vesivärikynillä?

Itse olen joskus yrittänyt käyttää valkoisia/mustia akvarellikyniä pikkuruisiin yksityskohtiin, mutta en saanut niillä mitään järkevää aikaiseksi…

Johan Bergström kirjoitti:

timokin kehui että maalattu pinta näyttää metalliselta…olet maininnut työselosteissasi, että olet käyttänyt säistykseen vesivärejä ja vesivärikyniä…voitko kertoa tarkemmin mitä olet tehnyt vesiväreillä ja mitä vesivärikynillä?

Kiitos kommentista Johan. Eli jos nyt koetan selostaa noin suurinpiirtein maalausprosessini niin, ensin perusväri pensselillä, yleensä Revell toisinaan Humbrol tai sitten näiden kahden sekoitus. Sitten eka filtteri joka on yleensä tummanruskea tai vihreä ja koostuu marketti taiteilija akryyleista, Sinolista ja pienestä määrästä vettä siveltynä koko pintaan luontaiset valumasuunnat huomioiden. Sitten eka kuivamaalaus vaalennetulla perusvärillä reilusti kaikkialle (= luontainen kuluminen/virttyminen), tähän väliin mattaspray (Maston). Tarpeen vaatiessa laitan uuden filtterin, tämä aina ruskea, mutta jos sitä ei mielestäni tarvita niin sitten siirryn seuraavaan kuivamaalausvaiheeseen, vaaleammalla ja vaaleammalla, kuivemmalla ja kuivemmalla. Sitten kirkaslakkaan siirtokuvien paikat, laitan siirtokuvat, suihkutan mattalakkakerroksen ja siirryn loppusäistämiseen. Eli siirtokuvien päälle akryylilitkua, valumajälkiä em. markettiakryyleillä ja Sinolilla ja vesi/peiteväri napeista joitakin sävyjä, piirrän viivoja Derwentin vesivärikynillä ja seuraan Sinoliin kastetulla pensselillä perässä. Tätä sitten jatkan kunnes miellyttää silmää… Viimeksi kuivakuivakuivamaalaus Humbrolin Buffilla tai jollain vastaavalla vaalealla. Sitten taas mattaspray. Yksityiskohtien maalaus ja moottoriöljy ym. likajäljet ja mahdolliseti Tamiyan Panel Line Accent Coloria vielä jonnekin ja valmista alkaisi olla. Värikyniä käytän myös yksityiskohdissa eli työkaluissa ym. yleensä kuivana sekä Derwentin metallivärikyniä korostamaan metallisia asioita. Näissä on sitten riskinsä että ne kuluu pois ajan myötä kun mallia käsittelee… Se että mikä maalatusta pinnasta tekee metallisen näköisen on ehkä hieman mysteeri itsellekin, mutta veikkaisin tuota Mastonin mattalakkaa yhdistettynä kuivalla pensselillä hankaamiseen ja efekti tuntuu toimivan selkeämmin tummissa väreissä. Siinä se, pähkinänkuoressa. Käyttääkö muuten joku muu tuota akryyli/Sinol yhdistelmää vai olenko se minä vain???

Kiitokset tyhjentävästä vastauksesta…vielä sen verran, että miten tuo sinolin käyttö mielestäsi eroaa/antaa etua veteen verrattuna?

Kiitos Johanin mielenkiintoiseen kysymykseen antamastasi hyvästä vastauksestasi.
Vanhakin saattaa oppia lisää.

Johan Bergström kirjoitti:

miten tuo sinolin käyttö mielestäsi eroaa/antaa etua veteen verrattuna?

Sinol imeytyy pensseliin paremmin, levittyy paremmin, juoksee kaikkiin pikku koloihin ja syvennyksiin paremmin ja se ei ala vaahtoamaan niin kuin vesi tahtoo tehdä välillä. Vesi tahtoo myös kertyä pisaroiksi pintajännityksensä vuoksi, sinol ei. Kun noita litkuja tekee niin sinoliin on pakko laittaa hieman vettä jotta akryylivärit sekoittuu paremmin. Jos vaikka maalaisi paperille niin pelkkä vesi käy oikein hyvin kun siihen sekoittaa aivan pienen määrän astianpesuainetta, mutta mallin pinnalla se vasta vaahtoaakin. Päätin vain kokeilla sinolia ja olen ollut varsin tyytyväinen. Ei edes haise kovin pahalle.