Erittäin mielenkiintoinen lentokone ja hyvin laajasti taustatutkimusta tehty. Kiitokset myös linkeistä! Värivalintakin on osunut mielestäni kohdileen ja ohjaamo on onnistunut. Oletko viimeistellyt mallin lakalla vai onko siinä hyvä mattalakka? Lähdeaineiston perusteella luulisin pinnan olleen kiiltävämpi.
Tämä on kyllä yksi lempikoneistani ja tekisi mieli rakentaa tämä joskus, mutta 1:72 mittakaavassa.
Etusivu 
Galleria Mallit: lentokoneet 1939–1945
Bugatti 100
Loistoautotehtailijan lentopeli
Lukemani perusteella päätin uskoa seuraavaan narratiiviin:
Syystä tai toisesta Ettore Bugatti halusi rakentaa urheiluautojensa lisäksi urheilullisen lentokoneen ja ryhtyi toimeen joskus vuoden 1936 jälkeen. Pääsuunnittelijaksi palkattiin Louis de Monge ja työ alkoi vanhassa puusepän verstaassa Pariisin liepeillä. Tavoitteena saattoi olla lyödä nopeusennätyksiä tai voittaa vuoden 1938 Coupe Deutsch de la Meurte, tiedä häntä. Rakentaminen venyi; Coupe Deutsch peruuntui ja ensin Heinkel ja sitten Messerschmitt tekivät nopeusennätykset, joiden rikkominen olisi ollut todella vaikeaa. Lopuksi vielä syttyi toinen maailmansota. Kone oli lähes valmis kesäkuussa 1940. Bugatti puratti koneen ja varastoi sen piiloon tiluksilleen vähän ennen kuin saksalaiset vyöryivät yli Pariisin.
Kone makasi varastoituna viitisenkymmentä vuotta kunnes amerikkalainen loistoautojobbari sai siitä vihiä. Jobbari osti varastoidun koneen, kuljetti sen jenkkeihin ja kannibalisoi moottorit. Ilmeisesti aidot, käyttämättömät Bugattin moottorit olivat painonsa arvoisia kullassa, kun kyse oli loistoautojen entisöinnistä myyntiin. Runko päättyi parin keskenjääneen entisöintiprojektin jälkeen EAA:n haltuun, joka vei entisöinnin loppuun. Kone on näytteillä EAA:n museossa Oshkosissa.
De Monge oli kokeillut aikaisemmin mm. lentävän siiven tyyppisiä ratkaisuja, ja puurakenteinen kone sai epätavallisen ulkomuodon Y:n muotoisine pyrstöineen sekä nostavaa runkoa lähestyvine muotoineen ja käänteisine siipineen. Voimanlähteenä oli kaksi Bugattin neljälitraisesta automoottorista johdettua moottoria. Ne sijaitsivat lentäjän takana hieman vinossa keskilinjaan nähden. Voima tuotiin eteen molemmin puolin lentäjää koteloiduilla akseleilla. Keulassa oli vaihteisto, josta lähtevät kaksi sisäkkäistä akselia sitten pyörittivät potkureita. Kummallakin potkurilla oli siis oma moottori ja oma voimalinja. Jäähdytysilma otettiin sisään pyrstön tyvestä ja käännettiin putkistossa kulkemaan koneen menosuuntaan päin ja jäähdytyselementtien läpi. Sitten putkisto käänsi ilmavirran takaisin ja se poistui siipien takaosassa, rungon vieressä olevista aukoista. Laipat oli automatisoitu; kone ”aisti” ilmanpaineesta nopeuden ja kohtauskulman ja sääti laipat tilanteen mukaan. Potkurien säätö jäi minulle epäselväksi. Jossain lähteessä esitettiin, että potkureissa olisi ollut kaksi esiasetettua säätöä, joita sitten ohjattiin paineilmalla kesken lennon. Toisaalla väitettiin, että potkurit olivat maassa säädettäviä. Oli miten oli, keulassa heti potkurien takana on kaksi paineastiaa ja johonkin niitä käytettiin.
2000-luvulla koneesta tehtiin replika, joka myös lensi. Voimanlähteinä taisi olla kaksi Hondan moottoria ja toki valmistusmateriaalit olivat moderneja, mutta kaikkiaan se oli varsin uskollinen toisinto alkuperäisestä. Replika tuhoutui kolmannella ja viimeiseksi tarkoitetulla koelennolla, kun toisen moottorin voimansiirto petti nousussa. Pilotti menehtyi.
Alkuperäinen Bugatti 100 ei koskaan noussut lentoon.
Malli on rakennettu Planet Modelsin hartsisarjasta. Osia ei ollut monta, esimerkiksi koko runko pyrstöineen ja siipineen oli yhtenä kappaleena. Osat olivat hyvin muodossaan. Muutaman ilmakuplan täytin ja yhden pienen murtuman paikkasin, mutta ihan hyvä laatuvaikutelma sarjasta jäi valun osalta. Paneeliurat eivät vanhoissa valokuvissa juuri näkyneet eivätkä ne ole kovin hallitseva piirre myöskään entistetyssä koneessa; niinpä kittailinkin niitä piiloon. En pitänyt ohjaamon sisuskaluista, joten jyrsin sen kokonaan tyhjäksi ja rakensin uudestaan muovilevystä ja metallilangasta. Ohjaamon väritys on oman mielikuvituksen tuotetta.
Sarjassa oli kaksi vacu-kuomua. Niiden leikkaaminen muotoon ei täysin onnistunut; koneessa on nyt paremmin onnistunut yritelmä mutta ei sekään istu täydellisesti. Kuomu oli kirkas ja tuli vielä kirkkaammaksi kun uitin sen AK Gauzy Agentissa. Kuomun raameja maalatessa teippi kuori lakan osin irti eikä maalikaan tarttunut kunnolla. Yritin paikata mutta kuomu jäi kovin epäsiistiksi.
Maalaamista mietin tovin. Oskoshin entisöity kone on ”Gauloises-sininen” eikä sävy miellyttänyt minua. Bugatti saattoi tilata du Pontilta varta vasten oman sävyn koneen maalaamiseen (”Bugatti Aircraft Blue”) tai sitten ei; en löytänyt tälle väitteelle vahvistusta. Näin yhden värikuvan, joka oli otettu jenkeissä ensimmäisen entisöintiyrityksen alkuvaiheissa. Kone oli kuvatekstin mukaan osittain vielä alkuperäisessä pohjamaalissa. Sävy oli tummahko keskisininen. Lukemastani sain myös käsityksen, että kone olisi ollut pohjamaalissa kun se purettiin varastoon. Päätin maalata koneen esittämään kesäkuun 1940 alun tilannetta, juuri ennen purkamista varastoon. Täysin monotonista pintaa en halunnut, joten maalasin pakoputkien suojat ja jäähdytysilman poistoventtiilit mustaksi; kirkkaat kuomun raamit tuovat myös eloa.
Kynäruiskuun kokeilin Mission Modelsin maaleja. Tykkäsin.
Kuvatessa katkaisin sekä toisen laskutelineen että yhden potkurin. Hätäpaikkasin pikaliimalla ja otin kuvat, vaikka potkuri jäikin vinoon. Olkoot vinossa, seuraavassa yritelmässä sitten paremmin.
(*) Esimerkkinä kaksi usein toistunutta väitettä: 1) Coupe Deutsch de la Meurthe oli umpiranskalainen kilpailu ja sai nimensä öljyparoni Henri Deutsch de la Meurthen mukaan. Useissa artikkeleissa sitä väitettiin saksalaiseksi, ilmeisesti ihan vain sen takia että nimessä on sana "Deutsch". Muutakaan selitystä en keksinyt. 2) Bugatti ilmeisesti sai Ranskan puolustusministeriöstä jonkin verran rahoitusta hankkeelle, mutta vähän epäilen väitteitä, että ministeriössä uskottiin Bugatin luovan ihmeaseen, jolla voitettaisiin tuleva maailmanpalo jo ennen kuin se alkoikaan.
Joitain lähteitä. Kannattaa lukea kriittisesti, mutta esimerkiksi tuo EAA:n 360 asteen ohjaamonäkymä on hieno.
www.eaa.org…useum/museum-collection/aircraft-collection-folder/1938-bugatti-model-100-racer
www.eaa.org/apps/virtualtour/bugatti-cockpit360-eaa.html
www.bugattirevue.com/revue3/rev3-2.htm
www.bugattirevue.com/revue4/plane.htm
oldmachinepress.com/2012/11/01/bugatti-model-100p-racer/
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
