Pienoismallit.net

Austin Mini Cooper S

Brittiläinen ikoni

Mini on vuosina 1959–2000 valmistettu maailmankuulu, pienikokoinen henkilöauto. Se on yksi brittiläisen autonvalmistuksen ikoneja. Minin suunnitteli British Motor Corporation, ja sitä valmistettiin Birminghamissa aluksi kahdella nimellä, Austin Mini ja Morris Mini. Autoja koottiin vuosina 1959–2000 Britannian isäksi myös seitsemässä muussa maassa.

Mini suunniteltiin mahdollisimman tilavaksi matkustajille suhteessa auton pieneen kokoon. Auton varhaisempien alatyyppien ulkomitat olivat: pituus 3 m, leveys 1,4 m ja korkeus 1,3 m. Auto oli tarkoitettu kuljettajalle ja korkeintaan kolmelle matkustajalle, Poikittain eteen asennettu moottori ja etuveto lisäsivät huomattavasti sisätilaa. Jousituksena käytettiin kumikartioelementtejä, jotka vaativat erittäin vähän tilaa. Tavaratila maksimoitiin tekemällä takaluukusta alaspäin aukeava. Ovissa oli kaksiosaiset ikkunat, jotka liukuivat vaakatasossa, ja näin ovien alaosaan saatiin tilaa isoille säilytyskoteloille. Vanhimmissa malleissa myös ovien saranat olivat tilan säästämiseksi ulkopuolella. Minin nopeusmittari sijaitsi keskellä kojelautaa, joten ohjauksen muuttaminen vasemman- ja oikeanpuoleisen ohjauksen välillä oli suhteellisen helppoa.

Tein mallini Tamiyan rakennussarjasta, joka oli hyvin vanha. Alustan sisäpuolelle oli painettu vuosiluku 1983. Osien yhteensopivuus ja laatu olivat korkeasta iästä huolimatta oikein hyvät, joskaan ei ihan nykyistä Tamiya-tasoa. Maalasin auton korin ja muut punaiset osat Tamiyan Italian red TS-8 sprayllä. Sisäosien maalaukseen käytin Humbrolin ja Vallejon värejä. Lattian flokkasin tummanpunaisella nukalla ja kkunanpuitteet sekä Minin helmassa olevat kromilistat mallasin Bare-Metalin liuskoilla. Auton moottoritilaan lisäsin sytytystulppien johdot sekä muita yksityiskohtia.

Korostaakseni Minin brittiläisyyttä tilasin tuttavaltani auton katolle siirtokuvan Ison-Britannian lipusta.

Kommentit

No kovasti nyt näyttää klassikoita puskevan ulos pajalta.

Juuri tätä haettiin silloin Jaguarin kanssa koneen johdotuksista puhuttaessa. Tuo heti ilmettä lisää ja vähentää sitä kuuluisaa lelumaisuutta. Onko takavalot ja etuvilkut kirkasosia? Näyttää kuvissa hiukan siltä kuin eivät olisi. Jos ei ole, vaan normaalia muovia, saat lähes kirkasosien tasoisia valoja kun kromaat ensin sen lasin alan, vaikka sillä molotowilla. Sen jälkeen kun kromaus on kuivunut, vedä läpikuultava oranssi/punainen siihen päälle (tamiyan X26 tai X27 esimerkiksi toimii vallan hyvin). Hämää silmää kummasti. Kori voisi ehkä kiiltää enemmänkin omaan silmään, mutta se on enemmän rakentajan silmässä mikä näyttää hyvältä, etenkin kun en ole Miniä koskaan uutena nähnyt, enkä voi sanoa millainen kiilto oikeassa on ollut.

Brittilippu on pikantti yksityiskohta. Renkaiden kromilista näyttää myös hyvältä, ei ole helpoimpia kohteita saada pitkää ja suoraa linjaa.
Lokasuojien kromilistasta todellakin erottui edukseen heti ensi vilkaisulla. Markus tuossa jo ehti kaiken oleellisen lausumaan, joten komppaan häntä.
Sen verran toistoa, että lippu katolla on aivan nappiin mennyt idea. Hyvä hyvä bra!
Kiva pikku Mini.
Maalauksen matta vai satiini on minusta juuri se oikea kiiltoaste, joka tähän kannatti laittaa. Olihan Mineissä ihan kiiltävääkin maalipintaa, mutta tämä jotenkin sopii tälle mallille.

Tarkkaa maalausta joka puolella ja aina itse tehdyistä johdotuksista yms plussaa.

Tämä kaipaisi pienen alustan, koska on niin aidon näköinen.

Oletko itse päässyt aamaan Morris Miniä, joita täällä oli varmaan enemmän kuin Austin Miniä? Nimittäin en edes muista, että näitä Austin Mineiksi kutsuttiin.

Minä pääsin ajamaan muutaman kerran keltaista Miniä ja jäi tosiaan mieleen avarat sisätilat. Säilytyslokeroita riitttävästi ja tavaraa mahtui kyytiin melkoisesti, eli tilaihmehän se on. Myös jäi mieleen, että ovet aukesivat sisäpuolelta narusta vetämällä. Oli selainen liki koko oven pituinen naru, joka oli molemmista päistä kiinni ja roikkui hieman ja siitä kun vetäisi, niin oven lukitus lähti pois. Jos siihen nojasi vahingossa, niin ovi aukesi samalla.

Mikään talviauto tämä ei ollut huurtumisen takia, mutta etuvetoisena kulki ihmeen huvin auraamattomilla teillä ja kesärenkailla. Lämmön tuotto sisään toimi muistaakseni talvella suht hyvin.
Upea malli…
Tally-ho 7.5.2021 20:22 Vastaa lainauksella
Markus, Mikko ja Timo, kiitos positiivisista kommenteista ja ohjeista. Markus on aivan oikeassa niiden takavalojen ja etuvilkkujen suhteen. Ne ovat kirkasmuovia ja yritin saada ne väritettyä läpiinäkyviksi siveltämällä hyvin ohuelti maalia, mutta lopputulos ei ole aidon näköinen. Ensi kerralla aion myös kiillottaa mallin lopuksi Tamiyän vahalla.
Ajattelinkin että jotain tällaista voisi olla valoissa taustalla. Kannattaa aina käyttää vain läpikuultavia maaleja, vaikka noita edellämainittuja, lopputulos on ihan jotain muuta luokkaa. Ja tuskin rakentelubudjettikaan kaatuu pariin tamiyan perusmaaliin…? Kirkasta punaistahan voi käyttää vaikka sitten niissä liikennelentokoneissa.

Kiillottamiseen antaisin sellaisen vinkin, että opettelemiseen kannattaa valita mahdollisimman yksinkertainen kori. Eli mitä vähemmän pokkauksia/kromilistoja ynnä muita, sitä helpompi hommaa on opetella. Ja sitten kärsivällisyyttä reilusti mukaan peliin, se ei ole nopeaa touhua. Etenkään alkuun.

Jos tavoitteena on todella kiiltävä pinta, omasta mielestäni helpoimmaksi tavaksi olen kokenut vahan ja hiomapaperin yhdistelmän. Eli ensin sen maalatun tai lakatun pinnan olen hionut P4000 hiomapaperilla kokonaan mattapintaiseksi ja sen jälkeen tamiyan kiillotustahnalla (fine ja/tai finish) kiillottanut pinnan. Miten päin ikinä päädytkään tekemään ja minkä mallin, varaudu henkisesti siihen että jostain kohtaa onnistut kiillottamaan maalipinnan puhki. Been there, done that.
Tally-ho 8.5.2021 21:45 Vastaa lainauksella
Kiitos Markus hyvistä neuvoistasi. Arvostan niitä todella!
Markus Salminen kirjoitti:
Jos tavoitteena on todella kiiltävä pinta, omasta mielestäni helpoimmaksi tavaksi olen kokenut vahan ja hiomapaperin yhdistelmän. Eli ensin sen maalatun tai lakatun pinnan olen hionut P4000 hiomapaperilla kokonaan mattapintaiseksi ja sen jälkeen tamiyan kiillotustahnalla (fine ja/tai finish) kiillottanut pinnan. Miten päin ikinä päädytkään tekemään ja minkä mallin, varaudu henkisesti siihen että jostain kohtaa onnistut kiillottamaan maalipinnan puhki. Been there, done that.
Interwebistä Beach Bum's Garagessa on hyvä Youtube-hiontavideo. En ole kokeillut koska ensisijaisesti lakkaan korit kiiltäviksi. Appelsiinipintaa niissä toki on. Proseduurissani maalipinta lakataan 2 - 3 kertaa ohuesti, ja siiten hiotaan 3000:lla. Lisää lakkaa ja hionta 5000:lla ja 7000:lla. Lopuksi lakkaus 80 %:sesti ohennetulla lakalla. Mun pää ei kestä jos kiillotuksessa hion maalipintaan reiän, siksi käytän lakkauksen ja hionnan yhdistelmää.

Omasta mielestäni Minin maapinta saisi olla kiiltävä. Dekaalien päälle lakkaaminen onkin sitten kinkkinen juttu. Ne kun saattavat käpristyä. Ja niistä jää lakkapintaan pieni porras. Tää on kivaa hommaa tää mallailu, kun teet mitä tahansa, niin aina on se kolikon toinen puoli…
Tally-ho 9.5.2021 08:11 Vastaa lainauksella
Näinhän se on, suo siellä, vetelä täällä😀Seuraava automallini tulee varmasti olemaan Miniä kiiltävämpi. Mutta mulla on nyt tyhmä kysymys: Mikä on noiden monien hiointojen merkitys lopputulokselle? Eikö yksi kiiltävä lakkakerros olisi riittävä? Entäpä vahaaminen ja kiilloitus Tamiyan tahnoilla, eikä se antaisi hyvän kiillon pintaan?
Mistä ihmeestä Markuskin saa noin hienoja vesihiomapaperia?
Olen löytänyt vain 3600:sta ja sekin Mirkan tuotteen tyynynä.
Kiitos jos joku vastaisi.
Tuo 7000:n on hienompaa karkeutta kuin muorin villasukka.
Automallailusta mitään tietämättömänä: itselläni on Micro-Mesh-hiomatyynysetti, jossa on 9 karkeutta välillä 1500-12000 (tuon olen hankkinut joskus Combat Modelsilta) ja saman sylttytehtaan hiomakangassetti, jossa puolestaan 5 karkeutta välillä 3600-12000 (tuo setti on Alcladin paketoima ja olen ostanut sen Hannantsilta).
Veikko Karppinen kirjoitti:
Automallailusta mitään tietämättömänä: itselläni on Micro-Mesh-hiomatyynysetti, jossa on 9 karkeutta välillä 1500-12000 (tuon olen hankkinut joskus Combat Modelsilta) ja saman sylttytehtaan hiomakangassetti, jossa puolestaan 5 karkeutta välillä 3600-12000 (tuo setti on Alcladin paketoima ja olen ostanut sen Hannantsilta).
Kiitos Veikko.
En minäkään automallareiden kiiltävyyttä hae, mutta pensselillä kun vaikka lentokoneita tekee, niin sen pensselin jäljen saa pois kun aloittaa varovasti karkeammilla ja siirtyy sitten ohuempiin.
Tally-ho 9.5.2021 13:30 Vastaa lainauksella
Kyllä meikäläinenkin on aina hionut liikennelentokonemalleja maalauksen jälkeen, mutta ehkä vain parin kertaa. Ruiskumaalatessa tulee tasaisempää jälkeä ja esim valkoista on pensselillä vaikea saada tasaiseksi (ei ainakaan onnistu minulta)
Omat hiomapaperini olen hankkinut väriraumasta joskus kymmenkunta vuotta sitten. Ihan rakennusmaalaustarvikeliike ja melko hyvin varusteltu. Otin kaikki kiillotuskarkeudet, karkein on P1200 ja hienoin on P20000. Hienointa en ole tainnut koskaan varsinaisesti käyttää, tuntuu vessapaperilla hiominenkin saavan enemmän tulosta aikaan.

Itse olen siirtynyt parin viime vuoden aikana lakan osalta kiiltävään 2K autolakkaan ihan oman mukavuuden takia, kun niitä enää harvemmin tarvitsee juuri kiillottaa jos roskia ei tule. Esimerkiksi tuo viimeisin Ducati 888 tankki on suoraan ruiskun jäljiltä, sitä en ole kiillottanut tai hionut mitenkään. Samalla 2K lakka peittää yllättävänkin roisia appelsiinipintaa, vaatii tosin melko paksun kerroksen, joten ei sovellu ihan kaikkiin pyörän katteisiin esimerkiksi joissa on pieniä saumoja, taitoksia tai muita yksityiskohtia.
Tally-ho kirjoitti:
Mikä on noiden monien hiointojen merkitys lopputulokselle? Eikö yksi kiiltävä lakkakerros olisi riittävä? Entäpä vahaaminen ja kiilloitus Tamiyan tahnoilla, eikä se antaisi hyvän kiillon pintaan?
Hiomapaperin merkitys on tehdä maalipinnasta tasainen. Kun pinta on kauttaaltaan matta, voit olla varma että pinta on täysin tasainen. Kun olet hiomapaperilla tehnyt pari vetoa ja katsot hiottua pintaa, siinä hionta-alueella näkyy pieniä kiiltäviä laikkuja eli kuoppia siinä maalipinnassa. Useamman karkeuden hiomapaperin tarkoitus taas on hioa pois edellisen karkeuden jättämät hiontajäljet. Hienoimman valitsemasi karkeuden jälkeen hiomatahnalla on tarkoitus tuoda kiilto takaisin väriin. Automallimaailmassa ainakin jos appelsiinipintaisen maalin päälle on vedetty suoraan kiiltävä lakka, se appelsiinipinta näkyy sieltä lakasta läpi, vaikka sen lakan kiillottaisikin siitä päältä. Menee ehkä hieman saivarteluksi, mutta minkäs perfektionisti itselleen mahtaa…

Lakkakerrosten määrä taas on ehkä enemmän rakentajasta ja rakennettavasta kohteesta kiinni. Museossa näkyvässä autossa lakka on usein paksua ja kiiltävää, kun taas arkiautossa se lakka voi olla hieman himmeämpää. Itse pidän kulkupelini puhtaana ja kiiltävänä, joten tykkään katsella mallejanikin puhtaina ja kiiltävinä. Lakan päälle vedettävän vahan olen itse todennut malleissa ehkä vähän turhana, autossahan vahalla on tarkoitus suojata maali/lakkapintaa, mutta pienoismalli harvemmin joutunee sään armoille, mutta pystyy sillä hienosäätämään lopullista kiiltoa. Ja kyllä pölyn pyyhintä on helpompaa mallin pinnalta. Sen huomaa yhä tänä päivänä mitkä mallit on joskus tulleet vahatuiksi, pöly tarraa kiinni huomattavasti huonommin.
Tally-ho kirjoitti:
Mutta mulla on nyt tyhmä kysymys
Tyhmiä kysymyksiä ei ole, on vain tyhmiä vastaajia. Ikinä ei voi oppia jos ei kysy.
Tally-ho 9.5.2021 21:42 Vastaa lainauksella
Kiitos Markus, että jaksat kertoa taustoista ja antaa ohjeita. Tuota maalipinnan hiomista ja lakkaamista meikäläisen täytyy aluksi harjoitella jollain koekappaleella. En viitsisi heti mennä vahingoittamaan jonkun uuden mallin pintaa. Eri karkeuksisia hiomapapereita ja -kankaita meikäläiseltä kyllä löytyy aina 12000 asti.
Markukselle iso kiitos.
Timo Rissanen kirjoitti:
Mistä ihmeestä Markuskin saa noin hienoja vesihiomapaperia?
www.ebay.co.uk…NEiwADVfya7mO7jjFxQ8u8vmGmSmK-nKVgg4MoyJflm9y-QDsJzlIqRuH88GpzRoCuKsQAvD_BwE
Tally-ho kirjoitti:
Mikä on noiden monien hiointojen merkitys lopputulokselle? Eikö yksi kiiltävä lakkakerros olisi riittävä?
Olen yrittänyt saada tasaisen ja kiiltävän pinnan yhdellä lakkakerroksella tuloksena aina valumia. Paksu lakka on sairaan vaikea vetää onnistuneesti. Vanhoja ja viisaita mallareita ja maalareita kuunneltuani päätin noudattaa neuvoja eli monta ohutta lakkakerrosta. Youtubessa on videoita, joissa heebot demoavat hiomattoman maalipinnan päälle vetäen täydellisen lakkapinnan yhdeltä istumalta. Vaikka käyttäisin samoja aineita ja ohennussuhteita, en toistoon pysty. Toki muuttujia on muitakin. Olkoon vaan, mutta ainoa vaihtoehto oli keksiä ja opetella lakkausten ja hiontojen vuorottelu. Kukin tyylillään, kaikki tyylit tuskin sopivat kaikille.

Monet saavat hienoa jälkeä pensselillä. Hyvä niin. Se on automallailussa jo niin vaikeaa, etten lähde edes kokeilemaan ja toistamaan teini-iässä harrastettua toimintatapaa.
Pensselihommissa saattavat ovisaumat ja ritilät jne. mennä tukkoon, siksi ohuiden kerrosten ruiskuttaminen oletusarvoisesti on suositeltavampaa.
Timo Rissanen kirjoitti:
Markukselle iso kiitos.
Kiitos minunkin puolestani. Olen Markuksen kanssa täysin samoilla linjoilla. Säästyin kirjoittamisen vaivalta.
Vielä mataksi hiomisesta: maalin päälle vedän yleensä pari ohutta kerrosta lakkaa, ja sitten alkaa tasoitushionta. Ekalla hionnalla pintaa ei saa tasaiseksi, vaan seuraava lakkakerros vähän tasoittaa "kuoppia". Kun näitä toistaa, niin periaatteessa viimeinen lakkakerros on tasoittanut kaikki epätasaisuudet ja pinta on sileä. Käytännössä vielä yksikään oma tekeleeni ei ole ollut tällä tasolla, vaan lievää appelsiinia on jäänyt.
Viimeinen kerros on yleensä 2K-lakkaa, joka suojaa pintaa paremmin kuin tavalliset lakat.
Tally-ho 13.5.2021 15:09 Vastaa lainauksella
Terve Mikko,
Kiitos vielä vähän myöhästyneenä ohjeistasi!

T. Tally-ho