Autohistoriaa on aina kiva lukea, ja niin tälläkin kertaa.
Väri on nappivalinta, ajan patinoiman kiiltoasteen tavoittelusta rohkenen olla eri mieltä - mutta kun tämä mallailu nyt ei niin maailman vakavin asia ole, niin pidänpä mölyt mahassani. Takalasi ei ota kiinni karmeihin,mikä tekee hieman irvistävän ilmeen niille seuduin.
Mutta muuten tuota on kiva katella ja hartsipläjäys on virkistävän harmoninen kokonaisuus. Katon "motiivimaalaus" sopii sivuputkien kanssa mainiosti.
`60 Dodge Phoenix Kustom

Edullisuus ei tarkoittanut myöskään tavallisessa käyttöesineessä sitä että muotoilussa olisi tingitty visuaalisessa estetiikassa siten että viimeistään pidemmällä matkalla kuolisi tylsyyteen. Kokonaisuutta on selkeästi mietitty huolella ja sisustassa ja korissa monessa kohtaa esiintyy tuollainen nelisakarainen tähden muotoinen kuvio joka kokonaisuudessa yhdistyy ennemmin linjakkuuteen kuin rönsyilyyn.
Arkielämää helpottava käytännöllisyyskään ei ollut syntiä ja vienyt taivaspaikkaa. Mainitaan esimerkiksi että automaattisten vaihteiden valitseminen tapahtui kätevästi nappia painamalla ja hametta käyttävät henkilöt eivät joutuneet kiusalliseen tilanteeseen autoon astuessaan sillä kuljettajan penkin sai käännettyä sivuttain jolloin pääsi suoraan istumaan penkille.
Sepä itse autosta mutta siirrytään itse malliin joka perustuu PPT hartsi sarjaan. Piirosen Marko on fiksaillut alkuperäisen promosarjan ja tehnyt siitä muotit ja valanut pienen sarjan. Tällä kertaa on onnistuttu erittäin hyvin ja tuote kilpailee laadussa Modelhausin sarjojen kanssa joista jälkimmäisen osalta eduksi menee valmiiksi kromatut puskurit.
Korivalussa ei ole materiaalia säästetty vaan kyljet ovat sisältäpäin täyttä tavaraa mikä auttaa siinä ettei kori vetele kieroon. Katto on kuitenkin ohutta valua eikä esim Flintsonen tyyliin ole kuin sormilla paineltua pullataikinaa. Valupinnasakaan ei ole pahasti kraaterimaista kuppaa. Lasiosat kun saa leikeltyä oikeaan kokoon ne istuvat paikoilleen eikä niissä ole samanlaista vääristymää kuin aikaisemmin rakentamassani ilmeisesti all americanin tuotteen `65 Coronetissä.
Mallin halusin rakentaa promomalli hengessä enkä nähnyt syytä vaihtaa alustalevyä ja syventää sisustaa mikä näissä on puutteena mikäli asia sattuu häiritsemään. Renkaat, taustalevyt ja pölykapselit ovat Modelhausilta ja tukevat promoideaa mutta joitain pieniä lisäyksiä kuitenkin tein. Pyyhkijät rapsutin pois ja korvasin ne etsivalmisteilla ja varaosaboksista löysin sopivan peilin. Kylkiputket on muokattu Amt `59 Caminosta ja ajovalojen linssit on Ikosen Mikan valamat joka tuo tähän lisää Suomalaista osaamista. Moottoriahan tässä ei ole joten lisädetajointiakaan siltä osin ei ole eli tällä kertaa on keskitytty vain ulkoiseen olemukseen.
Pintakäsittelyssä hakusassa oli hapettuneen/kuumennetun kuparin sävy. Maalin sekoitin Revelin kuparista ja matta lakasta ja tähän lisäsin Testorsin metalli mustaa koska pelkkä kupari on mielestäni liian puhdas. Toiveessa oli ja jopa suotavaa että maalit olisivat reagoineet hylkimällä toisiaan siten että pintaan olisi tullut vasaralakan tai marmorin tapainen efekti mutta tämä efekti jäi syntymättä. Sävytin vielä maalista vähän tummemman sävyn ja tein sillä lopuksi keveitä varjostuksia sopiviin kohtiin. Maalaus on mielestäni mielenkiintoisen ristiriitainen sillä metallisävyllä haetaan yleensä äärimmäistä koreutta ja karumpana mattana vaikkapa musta on vähän liian helppo ratkaisu joten miten olisi metallimatta. Kattoon lisäsin monotoonisuutta rikkomaan ruutumaalauksen. Maalauksesta tuli varsin jännä sillä sävy muuttuu katselukulmasta valon kohdistuksen mukaan ja saa pinnan paikoitellen hehkumaan.
Puskurit vetelin kilikalikromilla ja pinnan käsittelin vielä hieromalla niihin metallijauhetta. Pinnasta tulikin kivasti jo kuluneen kromin näköinen. Pölykapselit on käsitelty jo perinteisellä Alcladilla. Maalipinnasta tuli jotenkin omituisesti teflonin kaltainen sillä kromifoili ei meinannut tarttua kunnolla joten tiukimpiin paikkoihin jouduin käyttämään kromikynää. Aikaisemmassa kokeilussa kynä ei tuottanut kehuttavaa tulosta mutta tässä pinnassa jäljestä tuli yllättävän hyvä. Kyljen osalta alemman listan jätin kromaamatta tarkoituksella samoin kuin takavalojen kehykset.
Sisusta on melko lailla alkuperäinen, lähinnä maalasin värit ja kohteet oman mielen mukaan ja käytin tuollaista tarrapintaista verhoilukangasta. Alun perin suunnittelin että olisin tehnyt jonkinlaisen alkuperäisen kulahtaneen sisustan joka ei olisi käynyt yhteen muuhun ja olisi antanut vaikutelman että auto olisi rakennettu sisustaa vaille valmiiksi. Tämä ei tällä kertaa toteutunut vaan verhoilun sävyt on haettu yhteen korin kanssa. Loppujen lopuksi pidän kyllä mallista paljon ja vastaava 1:1 Dodge olisi kiva autotallissakin.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.