Etusivu 
Galleria Mallit: lentokoneet 1946–
Lockheed Martin F-16 CJ
"Fighting Falcon"
General Dynamicsin tytäryhtiö Fort Worth Division, joka näitä F-16 koneita alun perin valmisti, myytiin aluksi Lockheedille ja myöhemmin ( 1995 ) Martin Marietta yhtiön kanssa yhdistyen Lockheed Martin yhtiöksi joka nykyisin vastaa koneen tuesta ja valmistuksesta. Maailman suurin aseteollisuuden konserni kaiketi tällä hetkellä ja F-35 on sen uusin syömähammas niin Yhdysvaltojen Ilma-ja merivoimille kuin vientimarkkinoillekin.
F-16 on kokenut elinkaarensa aikana useita eri modifikaatioita ja sitä on päivitetty ahkerasti niin moottorien, avioniikan, tutkien kuin käyttöliittymienkin suhteen. Viimeisin versio taitanee nykyään olla E/F versiot Block 70/72 päivityksineen.
Tamiyan malli kuvaa F-16 CJ Block 50 versiota, joka on erityisesti ilmapuolustuksen torjuntaan suunniteltu versio, ensimmäinen tämän sarjan koneista toimitettiin vuonna 1993. Sarjassa oli kolme eri siirtokuvavaihtoehtoa ja valitsin niistä 79:n Hävittäjälaivueen komentajan Amerikan Tiger Meet tapahtumaan osallistuneen koneen. Tapahtuma järjestettiin Buckleyn lentotukikohdassa Coloradossa elokuussa 2001.
Malli sinänsä oli tuttua Tamiyaa, eli varsin hyvä laadultaan ja rakenneratkaisuiltaan, siirtokuvatkin olivat epätyypillisesti varsin hyvät tällä kertaa…elikkä eivät liian paksuja, tosin jämähtivät kyllä melko napakasti paikoilleen jonka jälkeen niitä ei juuri siirrelty. Moottoreita ei sarjassa kokonaisuudessaan ollut, ainoastaan imukanavat, kompressorin siivet ja suihkuputket jälkipolttimineen. F-16:ssa on käytetty niin General Electricin kuin Pratt & Whitneyn moottoreita, tässä Block 50:ssa pitäisi olla GE F110-GE-129. Tamiyan tyyliin muutama yksityiskohta oli ruuvi/terästappi kiinnityksin, esimerkiksi sivuvakaaja. Samoin mainittakoon että ripustimien ja esimerkiksi lisäpolttoainesäiliöiden kiinnitys oli kyllä esimerkillisesti toteutettu. Mukava oli havaita myös että monet osat jotka heikommissa sarjoissa on reilusti ylipaksuja, niin tässä ne olivat kyllä kohdillaan…esimerkiksi siipien ja vakaajien jättöreunat sekä telineluukkujen paksuus.
Etsiosat ohjaamoon oli erikseen hankitut, samoin messinkinen pitotputki ja kohtauskulma-anturit, muilta osin mentiin sarjan osilla. Tamiyalaiseen tapaan myös pilotti oli sarjassa mukana. Tämänkään mallin ohjeessa ei keulan lisäpainoista puhuttu mitään, mutta sulloin nokkakartioon sinitarraa johon painelin neljä 1g lyijyhaulia…nyt ei ainakaan keuli ja ilman niitäkin olisi todennäköisesti ollut siinä ja siinä.
Alapuolen varustuksena kaksi 370 gallonan lisäsäiliötä. AN/ASQ-213 HARM podi joka etsii ja viestii vastustajan tutkajärjestelmien sijainnista. Kaksi AGM-88 HARM ohjusta, jolla sitten tuhotaan nämä tutkajärjestelmät. AN/ALQ-184 ECM häirintä podi, kaksi Sidewinderiä ja kaksi AIM-120C AMRAAM ohjusta.
Maalaukset, lakkaukset ja säistämiset Ultimaten, Akanin, Vallejon, Migin ja LifeColorin tuotteilla.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
