Pienoismallit.net

Briggen Svalan 1797

Takilointi 4/ isomaston purjeet ja kahvelipurje

Lopuksi työn alle tulivat isomaston purjeet: Isopurje (tai niin kuin Chapman lisäyksessään sanoo: Pekiiniraa´an alla oleva purje), isomärssypurje, isoprammipurje ja kahveli- eli prikipurje.
Melkoisen tuumailun aiheutti tuo Chapmanin purjepiirrokseensa piirtämä kaksijakoinen isopurje ja piirroksen reunaan lisäämänsä selitysteksti ks. kuvapankki > [img]https://pienoismallit.net/media/kuvat/16/93/96/169396.jpg[/img]. Tällaisen systeemin mallia ei löytynyt mistään lähteestä, joten eläkeläistelakan oli tehtävä malli hyvin fiktiivisenä. Chapman kuvaa piirroksessaan ja kirjoittaa selityksessään, että purje on jaettu kahtia keskeltä alhaalta ylös siten, että kun tuulen puolen (luuvartin) osa on ”vetämässä” niin suojan puolen (leen) osa on koottuna mastolle. Tämä sen takia, että purjehdittaessa kapeita saaristoväyliä, se helpottaa kahvelipurjeen käyttöä, jottei isopurje aiheuttaisi pakkituulta kahvelipurjeeseen. Systeemi eläkeläistelakan tuumailujen mukaan aiheutti melkoisen määrän lisäyksiä: 1) Purjeen kiinnitys raakaan pitää olla irtonaisilla lenkeillä, joihin myös jalkapertit kiinnittyvät. 2) Täytyy olla köydet, joilla purjetta liikutellaan edestakaisin raa´alla ja plokisysteemi raa´an päässä tätä varten. 3) Purjeen puoliskot täytyy olla sidotut toisiinsa ”siksak-köysillä”, joiden kireyttä on voitava säädellä. 4) Kummankin puolen purjeen osalle on oltava kahdet vaakasuorat jiikkaustouvit (koontiköydet). 5) Kummallakin purjeen osalla täytyy olla normaalin skuutin ja halssin lisäksi keskiskuutti. 6) Isoraa´an päistä täytyy olla ylimääräiset taljat alas, koska suojan puolen purjeen osan ollessa koottuna mastolle eivät tämän puolen halssi ja skuutti ole käytössä. Kun nyt märssypurjeen ja prammipurjeen skuutit vetävät isoraakaa ylöspäin, täytyy olla talja, joka toimii vastavoimana. Purje täytyi myös olla nostettavissa ja sidottavissa raa´alle. Tarvittiin siis myös viistokoordingit, puukikoordingit ja jiiktouvit. Raakaan tulivat tietenkin vielä kiinni nostimen plokit ja etäisyyttä mastoon säätelevät raksit (truss pendants ja slings) samoin kuin fokkaraa´assa sekä viistokoordinkien kääntöplokit, purjeen edestakaisin vetäjien kaksoiskääntöplokit ja märssyn skuuttien kääntöplokit. Raa´an päihin tuli purjeen edestakaisin vedon plokit, prassien plokit, jiiktouvien plokit, noiden ylimääräisten taljojen plokit ja sinkkelipylpyrät toplenttoja sekä märssypurjeen skuuttia varten. Purjeen puoliskoihin kiinnittyivät jiikkaustouvien plokit, ”siksak-köysien” plokit, keskiskuuttien köydet, skuuttien plokit, halssien plokit ja viistokoordinkien plokit. Purjeen puoliskoiden sivu- ja alareunojen käänteisiin pujotettiin rautalangat muotosäätöjä varten. Yläreunaan tulivat myös seissingit raa´alle kiinnitystä varten. Isopurjeissa ei ollut reivejä. Märssyn alle tulivat puukikoordinkien, jiiktouvien kääntöplokit ja raa´an nostimien plokit. Kannelle oli myös tehtävä lisäosia ja muutoksia. Keskiskuuteille täytyi tehdä kaksoiskääntöploki naakelipenkin etupuolelle. Isoharuspurjeen skuuttien kiinnityksiä varten oli tehtävä uudet knaapit naakelipenkin etummaisiin pylväisiin. Laivaveneen sijoitusta olisi pitänyt siirtää hieman eteenpäin tilan ahtauden takia, mutta homma onnistui juuri ja juuri. Maston naakelipenkin ja laitapenkkien väliin kummallekin puolelle tulivat uudet kahden naakelin penkit purjeen vetoköysiä varten. Aikaisemmin fokkaraa´an prasseja varten laidalle tehdyt palkit ja plokit tulivat nyt noiden ylimääräisten taljojen käyttöön. Kun kaikki plokit olivat kiinnitetyt sekä purje kiinnitetty raakaan, langat kiinnitettiin ja pujotettiin valmiiksi, jotta alkaen raa´an nostimista voisi lanka langalta alkaa asentaa ja kiinnittää niitä paikoilleen. Silloin huomasin, että ensin täytyi tehdä myös kahvelipurje, kahvelipuomi ja alapuomi suurelta osin, koska niiden kiinnittäminen olisi mahdotonta, jos isoraaka köysineen olisi paikoillaan. Jatkan kuitenkin vielä raakapurjeista ja palaan viimeksi kahvelipurjeeseen. Siis ensin laitettiin isoraa´an nostimet ja samalla tuo slings-raksi. Nostimet kiinnittyvät jälleen maston juuren kääntöplokien kautta kannen järeisiin knaapeihin. Sitten truss pendant-raksien pujotus ja kiinnitys taljalla maston knaapiin. Purjeen vetoköydet kiinnittyivät kummankin puolen uuteen naakelipenkkiin. Jiiktouvi, siksak-köydet ja puukikoordingit mastonaakelipenkin etupuolelle. Viistokoordingit tulivat laitojen naakelipankkeihin. Keskiskuutit kiinnittyivät mastonaakelipenkin pylväiden yläosaan. Toplentat, jotka olivat kiinni märssyn esselissä, kiinnittyivät mastonaakelipenkin sivuille. Ylimääräiset taljat raa´an pään ja laidan välillä kiinnittyivät laidan naakelipenkkiin. Isoraa´an prassit kulkevat etumaston pannassa kiinni olevien plokien ja etumaston kohdalla laidoilla penkeissä kiinni olevien plokien kautta sivukannella oleviin knaapipenkkeihin. Skuutit lähtevät ja kiinnittyvät plokin avulla peräkannen naakelipenkkiin. Halssit lähtevät ja kiinnittyvät sivukansilla oleviin palkkeihin (ploki ja knaapi). Lankojen kiinnityksen jälkeen jännityksellä kiristettiin suojan puolen purjeen vaakasuoria jiikkaustouveja ja purjeen sivuttaisvetoköyttä raa´alla. Systeemi toimi! Purjeenpuolisko laskostui nätisti.
Isomärssypurje ja isoprammipurje raakoineen asentuivat samalla tavoin kuin etumaston vastaavat osat. Prassit kulkevat nyt kuitenkin eteenpäin. Isomärssyraa´an prassit kulkevat etumärssyesselissä kiinni olevien kääntöplokien kautta samaan paikkaan kuin isoraa´an prassitkin. Isoprammiraa´an prassit kulkevat etuprammiesselissä kiinni olevien kääntöplokien kautta em. naakelipenkkiin.
Isopurjeiden pulinat kulkevat isoharuksessa isoharuspurjeen etupuolella kiinniolevien kääntöplokien kautta sivulaitojen naakelipenkkeihin. Isomärssypurjeen pulinat kulkevat etumärssyn takareunassa kiinni olevien käääntöplokien kautta em. penkkeihin. Isoprammipurjeen pulinat kulkevat etuprammisaalingin takareunassa kiinni olevien kääntöplokien kautta em. penkkeihin.
Kahvelipurjeen eli prikipurjeen kahvelipuomi ja alapuomi ovat 6mm:n pyöröä hieman hiomalla ohennettuna. Kahvelipuomin kluu (haarakappale) on tammisoiroista liimattu ja vahvistettu metallipannalla. Kluuhun kiinnittyy silmukkaploki fallia varten. Kahvelipuomissa on pellistä (1mm) tehdyt pannat kannatinköysiä varten, prassien kiinnitykseen sekä puomin päässä tukemaan lippuköyden silmukkaa. Alapuomi on saranoitu maston pantaan pellistä muotoillulla saranalla ja pätkällä 1mm:n rautalankaa. Puomissa on panta skuuttiplokien kiinnitystä varten, päähela lenkkeineen dirkin ja puomiliikin kiristystä varten sekä ohjurit liikkien kiristysköysille. Kahvelipurjeessa on reivipannassa yksi rivi reiviseissinkejä, vahvennukset skuuttikulmassa ja reivipannan takakulmassa kiristystä varten sekä plokit jiikkaustouveja varten.
Ensin purje kiinnitettiin kahvelipuomiin ”silmukkapunoksella” ks. kuvapankki > [img]https://pienoismallit.net/media/kuvat/15/93/41/159341.jpg[/img] (Samoin purjeen kiinnitys tapahtui raakoihin kaikissa muissakin paitsi isopurjeessa.). Purjeen ala- ja takaliesman käänteisiin tuli taas tuo rautalanka. Sitten kahvelipuomin kluu asetettiin mastolle ja vedettiin ylös fallilla kluun plokin ja märssyn alla olevan plokin välisellä taljalla, jonka köysi kulkee kääntöplokin kautta maston takana kannessa olevalle knaapille. Kluu varmistettiin sidoksella maston ympäri. Kahvelipuomia pystyttiin laskemaan alaspäin yhden reivin verran. Jos haluttiin laskea purje ja kahvelipuomi kokonaan alas, täytyi tuo kluun sidos avata. Normaalisti kuitenkin purje jiikattiin touveilla kiinni kahvelipuomiin ja mastoon. Kahvelipuomin kannattajataljan langat, sinkkeliploki ja esselissä kiinni oleva kääntöploki asennettiin paikoilleen. Kannattajan lanka kulkee märssyn läpi maston juuren naakelipenkin takapuolelle. Alapuomi kiinnitettiin mastoon saranastaan. Alapuomin päästä lähtee dirkki (kannattaja) esselissä kiinni olevan kääntöplokin kautta (itse asiassa yksinkertainen talja) märssyn läpi naakelipenkin takapuolelle. Purje kiinnitettiin mastoon köysilenkein ja halssikulma puomin saranaan sekä reiviliikin kiristäjä lähtien puomista kulkien reivipannan pään kautta päätyen naakelipenkkiin. Purjeen skuuttikulman köysi (puomiliikin kiristäjä) lähtee puomin päästä ja kulkee skuuttikulman vahvennuksen kautta kääntöplokiin ja siitä ohjureiden kautta maston naakelipenkin takapuolelle. Kun purje jiikattiin kasaan kahvelipuomille ja mastolle, täytyi em. köyden ”joustaa” pitkän matkan. Kahvelipurje ei siis ollut kiinni alapuomissa muualta kuin halssikulmasta ja skuuttikulmasta. Reiviliikin kiristäjä on samanlainen köysi, mutta kiinni sillä kohtaa puomissa, missä reivipannan pään vahvennuskin on. Kaikki edellä mainittu siis täytyi tehdä ennen isopurjeiden asennusta. Vielä kahvelipurjeeseen tuli kolme jiikkaustouvia, joilla purje koottiin. Touvien köydet olivat kiinni mastonaakelipenkin takapuolella nekin. Kahvelipuomin päästä lähtivät kummallekin puolelle kahvelijäärtit kannelle sekä isomärssyraa´an päihin kahveliprassit (kummatkin yksinkertaisina taljoina). Näiden köysienpäät päätyivät peräkannen sivulla oleviin naakelipenkkeihin. Kahvelipuomin päässä silmukassa on vielä kiinni lippuköyden ploki. Lippuköysi (Vielä asentamatta.) on kiinni alapuomin knaapissa. Kahvelipurjeen pääsäätö on alapuomin ja peräkannen korokkeen väliset skuuttitaljat, joita on kaksi. Tuulen puoleisella skuutilla säädetään purjeen kohtauskulmaa tuuleen ja suojan puoleisella säädetään purjeen kiertoa (Toimii vähän niin kuin nykyinen ”kikkatalja”.).
Uskomattoman monta koilattua lankanippua täytyi vielä liimata naakeli- ja knaapipenkkeihin peittämään ”rosoisia” liimausjälkiä.
Hieman selityksiä:
- Jiiktouvilla kohotetaan purjeen reunaa raa`an nokalle kootessa purjetta.
- Jiikkaustouveilla kootaan purje kahvelipuomille ja mastolle.
- Kluu on kahvelipuomin maston päässä oleva haarakappale.
- Kahvelijäärteillä estetään kahvelipuomin kohoaminen. Niillä voidaan myös jonkun verran säätää purjeen muotoa.
- Kahveliprasseilla (ristiraakaprassit) saatiin kahvelipuomi ilman ”retkahdusta” esim. jiipatessa (myötäkäännös) puolelta toiselle. Niillä myös estettiin myötätuulissa vahinkojiipit ja ”kiinalaiset jiipit” (Purjeen yläosa täyttyy eri puolelle kuin alaosa, jolloin on repeämisvaara.).
- Dirkki kannattaa alapuomia esim. kun purje on jiikattuna kasaan. Sillä voidaan myös kevyessä tuulessa saada purjeeseen kiertoa.

Kommentit

Tulee vaan mieleen että onkohan kukaan laivamallari koskaan perehtynyt näin tarkasti rakentamansa mallin oikeaoppiseen rikaamiseen? Ei kyllä toistaiseksi ole tullut yhtään vastaan kotimaassa eikä maailmallakaan. Ehkä jotkut suurikokoiset supermallit eri museoissa maailmalla on rikattu yhtä suurella asiantuntemuksella, mutta me tavalliset tallaajat voidaan vain uneksia moisesta tarkkuudesta ja seurata orjallisesti piirustuksia jotka lähes aina ovat vain "sinnepäin" ilman oikeata todellisuuspohjaa.

Oletko muuten tehnyt itse kaikki käyttämäsi köydet omalla ropewalkilla, ostanut ne valmiina alan toimittajilta, vai käyttänyt suoraan hyllystä löytyvää materiaalia?
Entäpä kaikki plokit, itse tehtyjä vai ostettuja, ja jos ostettuja niin mistä ja kuinka monta?
Kai Kauppi 23.11.2022 21:09 Vastaa lainauksella
Kiitos kommentista Matti
Nämä Chapmanin luomukset ovat perin erikoisia monessa suhteessa. On ihan pakko tutkia ja miettiä, miten homma olisi voinut mennä. Enpä tiedä meneeköhän ihan oikein, mutta toivottavasti tuo tarkkaileva "haamu" ei kauheasti hermostu.
Noista langoista: Vaimoni on muun ohella myös kudonnan artesaani. Kaikki erivahvuiset langat ovat hänen opiskelun aikaisia lankajäämistöjään. Niitä tosin täytyy värjätä petseillä - ja sitä hommaa on todella riittänyt ja riittää edelleen. Hyvä puoli on se, että lankoja todella on niin paljon, että ei tarvitse pihistellä.
Suurimman osan plokeista olen tilannut Tsekeistä HisModel-nimiseltä verkkokaupalta (3mm/40kpl, 5mm/80kpl, 6mm/30kpl, 6mm kaksois/20kpl, 6mm kolmois/10kpl, viulu7mm/10kpl, viulu10mm/20kpl). Lisäksi tilasin sieltä puisia knaapeja 10mm/36 ja 6mm/36. Kaikki ovat cnc-tuotantoa tai laserleikattuja ja walnut-puuta. Näitä on vielä jonkun verran jäjellä. Osan plokeista ja knaapeista tein itse tai sitten muokkasin vanhasta Harraste-kaupan jäämistöstä. Muuten kaikki puutavara on "metritavaraa".
Kai Kauppi kirjoitti:
Vaimoni on muun ohella myös kudonnan artesaani. Kaikki erivahvuiset langat ovat hänen opiskelun aikaisia lankajäämistöjään.

Suurimman osan plokeista olen tilannut Tsekeistä HisModel-nimiseltä verkkokaupalta
Hienoa että perhepiirissä on osaamista joka tukee toisen osapuolen harrastamista. Meilläkin vaimo on ommellut kaikki purjeet mitä muutamissa projekteissani on tarvittu. Hän ei ole alan ammattilainen mutta hallitsee minua paremmin ompelukoneen ja saumurin salat.
Kiinnostavaa olisi tietää, millä menetelmällä vaimosi on näitä köysiä tehnyt.

Itse asiassa minäkin olen tilannut käyttämäni plokit tuolta samalta tsekkifirmalta. Yritin kyllä tehdä niitä ensin itse, jopa cnc koneellakin, mutta puutteellinen osaamiseni 3D mallinnuksesta esti loppujen lopuksi tämän. Helpompaa tilata ne niiltä jotka homman taitavat, vaikka se vähän kirpaiseekin. Saapahan ainakin näyttävän näköiset ja hyvin toimivat plokit projektiinsa.
RaimoK 25.11.2022 16:32 Vastaa lainauksella
Tätä päivitystäsi taas lukiessani hengästyy ihan.. :)
Täytyy lukea se vielä palastellen niin, että toisessa näytössä ovat kuvat.
Vaikka tunnetuista syistä johtuen aihepiiri ei ole itselleni vieras, niin kuten kerroit, Chapmanin ratkaisut poikkeavat välillä esim englantilaisista ratkaisuista.
Eikö tämä alla olla jo kohta valmis?
Kai Kauppi 25.11.2022 18:53 Vastaa lainauksella
Matti Piilola kirjoitti:
Kiinnostavaa olisi tietää, millä menetelmällä vaimosi on näitä köysiä tehnyt.
Kyllä ne artesaanikoulutuksessa tilattiin ja ostettiin. Noita loimilankamääriä ei kukaan pystyisi itse tekemään. Kun kysyin, niin jonkun verran kehräsivät pellava- ja villalankoja.
Olen käyttänyt pääasiassa 6 ja 12 säikeisiä kalastajan lankoja. Muutamissa kohdissa 18 säikeistä. Värjätessä on tärkeätä kauanko liottaa petsissä ennen kun vetää langan kuivausliinan läpi. Siten voi määrätä langan värisävyn. Olen käyttänyt mustaa ja tummaa pähkinää petseissä.
Purjepohjia on oikeastaan ommellut tyttäreni, joka on yhdeltä ammatiltaan pukuompelija. Onneksi ei minun ole tarvinnut vielä ajaa "ompelukonekorttia". Minä vaan sitten harsin :)
Yritin minäkin ensin tehdä noita plokeja, mutta kun totesin, että koko aika menisi tylsään sarjavalmistukseen, tilasin Tsekeistä. Eikä ne nyt ihan hirveän kalliita olleet.
Kai Kauppi 25.11.2022 18:59 Vastaa lainauksella
RaimoK kirjoitti:
Eikö tämä alla olla jo kohta valmis?
Kiitos vaan taas kommentista Raimo.
On tässä vielä aika monta yksityiskohtaa tehtävänä. Sitten on vielä korjattava monet rakennusvaiheiden aihettamat kolhut. Alustakin on vielä tekemättä. Joten homma jatkuu - ja inhottavan pitkät päivitykset :)