Pienoismallit.net

Briggen Svalan 1797

Takilointi 3/ keulamaston purjeet

Seuraavaksi olivat vuorossa varsinaiset raakapurjeet. Ensin siis keulamaston purjeet: fokka (alin purje), keulamärssypurje (keskimmäinen purje) ja keulaprammipurje (ylin purje). Svalanista ei siis ole tarkkaa piirrosta takilasta, köysien sijoittelusta, yms. Chapman ideoi ja suunnitteli, mutta jätti telakalle käytännön toteutuksen, jota hän kuitenkin valvoi. Eläkeläistelakka siis toteuttaa suunnitelmia ja ideoita ja toivottavasti ”haamu” valvoo :) .
Kahvilla värjättyihin purjepohjiin neulottiin ensin tuo pellavalanka liesmoihin sekä ala- ja sivuliesmojen käänteisiin pujotettiin rautalanka, jotta purjeiden muotoa pystyi hieman säätelemään. Plokit, jotka tulivat kiinni purjeisiin, tehtiin ja kiinnitettiin myös tässä vaiheessa. Vielä fokan ja märssypurjeen reiviseissingit pujotettiin reivipantoihin ( Lanka purjeneulan avulla läpi. Lankaan solmu ja siihen tippa liimaa, vetäisy kiinni purjeeseen ja katkaisu oikean mittaiseksi.). Raa´at tehtiin myös mahdollisimman valmiiksi ennen purjeen kiinnitystä raakaan. (ks. kuva edellisessä merkinnässä)
Fokkapurjeeseen tuli alakulmiin (skuuttikulmiin) plokit skuuttitaljoja, halssitaljoja ja viistokoordinkeja varten sekä reivipannan päihin plokit reivitaljoja varten. Fokkaraakaan kiinnittyivät plokit prasseja varten (raa´an päihin), sinkkelipylpyrät märssypurjeen skuutteja ja raa´an toplenttoja varten (raa´an päihin), viistokoordinkien langat ja kääntöplokit, märssypurjeen skuuttien kääntöplokit sekä vielä raa´an nostimien/kannajien plokit ja langat (jeers) (raa´an keskiosaan). Fokkaraaka ei ollut kiinni mastossa vaan sen etäisyyttä mastoon säädeltiin rakseilla (truss pendants ja slings), koska varsinkin kryssiä (hankavastaista) ajettaessa raaka jouduttiin ahtamaan (kääntämään) hyvin ”vinoon”, jolloin se olisi ottanut kiinni sivuvantteihin, joten raa´an täytyi olla irti mastosta. Em. raksit taljoineen täytyi myös tehdä valmiiksi ja kiinnittää langat (ks. kuvat). Vielä raa´an päihin muotoiltiin ja liimattiin ohjurit ja kiinnityspisteet reivitaljoille sekä maston ja päiden puoliväliin ohjurit uloimmille puukikoordingille. Raa´asta ”roikkumaan” tulivat myös jalkapertit. Sitten purje kiinnitettiin raakaan (Tästä on kuva kuvapankissa). Ennen purjeiden ja raakojen asennusta täytyi mastoon, märssyyn, saalinkiin ja prammitangon vahvennukseen tehdä pikku osasia: märssyn alapuolelle kuusi plokia reivitaljan ja puukikoordinkien lankoja varten sekä ohjuri (ohuesta rautalangasta) märssyn tukijalkaan märssy- ja prammipurjeen viistokoordinkien ja reivitaljojen lankoja varten, plokit märssyn esseliin fokkaraa´an toplenttoja varten, saalingin alapuolelle plokit märssypurjeen reivitaljaa ja puukikoordinkeja varten sekä ploki märssyraa´an nostinta varten, prammitangon esseliin plokit märssyraa´an toplenttoja varten, prammitangon vahvennukseen plokit prammiraa´an toplenttoja sekä puukikoordinkia varten.
Nyt täytynee hieman selitellä:
- Skuuttit (jalukset) lähtivät purjeen alakulmista viistoon taaksepäin. Niillä säädeltiin purjeen ”kireyttä”.
- Halssit lähtivät alimman purjeen (fokan ja isopurjeen) alakulmista hieman viistoon eteenpäin. Niillä estettiin purjeen alaliesman kohoaminen ylös.
- Falleilla eli nostimilla nostetaan ja lasketaan raakoja.
- Prassit (ahtimet) lähtivät raakojen päistä keulamastossa viistoon taaksepäin ja isomastossa prikissä viistoon eteenpäin. Niillä käännettiin raakaa, jotta kohtauskulma tuuleen nähden tuli oikeaksi.
- Reivitaljalla nostettiin purjeen sivuliesma raa´alle, kun purjetta reivattiin (pienennettiin). Sitä voitiin käyttää myös nokkakoordinkina, kun purjetta koottiin raa´alle.
- Viistokoordingit (supistajat) olivat taljoja, joilla purjeen alakulmat vedettiin viistoon kohti mastoa raa´alle. Niillä poistettiin purjeesta ”veto”, kun alettiin ”kääriä” purjetta raa´alle tai kun haluttiin hidastaa vauhtia.
- Puukikoordingeilla nostettiin purje koontivaiheessa raa´alle.
- Sinkkelipylpyrä oli ploki, jossa plokipyörät olivat peräkkäin (myös viuluplokiksi kutsuttu).
- Toplentat eli kannikkeet pitävät raa´an halutussa asennossa ja tukevat raakaa varsinkin kun esim. märssy- tai prammiraaka lasketaan purjeita koottaessa alaspäin.
- Reiviseissingeillä sidotaan purjetta pienennettäessä osa purjeesta raakaan. Kun purje kootaan kokonaan, käytetään alinta seissinkiriviä.
- Jalkapertit olivat raaoista ”roikkuvat” köydet, joilla miehistö seisoi, kun kokosivat, reivasivat tai aukaisivat purjeita.


Ennen fokkaraa´an ja –purjeen muodostaman kokonaisuuden sijoittamista paikalleen täytyi pujottaa puukikoordinkien, reivitaljojen, nostimien, märssyn skuuttien, viistokoordinkien langat ja raksien langat paikoilleen. Se onnistui parhaiten nostamalla kokonaisuus ensin maston etupuolen kannelle lankojen asennusta varten (Tarpeeksi pitkät langat, jotka myöhemmin pystyi lyhentelemään.). Sitten alkaen nostimista kiristeltiin lanka kerrallaan, kiinnitettiin puukikoordingit purjeeseen ja kiinnitettiin raakaa mastosta työntävä raksi (slings) sekä kiristettiin se esselin taakse. Raa´an ja maston väliä säätelevät raksit (truss pendants) pujoteltiin ja niitä säätelevät taljat kiinnitettiin raksilankoihin sekä alapäät maston juuren rautalankasilmukoihin. Taljojen langat tulivat kiinni mastossa oleviin knaapeihin. Kaikki langat kiinnitettiin alustavasti paikoilleen. Kun koko maston kokonaisuus oli säädetty, langat liimattiin pienellä tipalla paikoilleen. Prasseilla, halsseilla ja toplenteilla säädettiin fokkakokonaisuuden asento. Tarkoitus on, että alus ikään kuin kulkisi sivumyötäisessä (slööri) tuulessa styyrpuurin halssilla (ottaa tuulen oikealta puolen). Fokkaraa´an prassitaljat kulkevat keskikannen laidassa olevien plokien kautta keskikannella olevaan knaapipenkkeihin. Halssitaljat kulkevat purjeen alakulmista ankkuripelin kohdalla aluksen sivuilla oleviin palkkeihin ja siitä sitten maston kohdalla sivulaidoilla oleviin naakelipenkkeihin. Toplenttitaljojen langat lähtevät esselissä kiinni olevista plokeista kulkevat sinkkelipylpyröiden kautta takaisin esselin plokeihin ja siitä märssyn läpi maston juurella olevaan naakelipenkkiin. Nostimet (2 kpl) lähtevät raa´asta, kulkevat märssyn alla olevien plokien ja raa´assa olevien plokien läpi sekä edelleen maston juurella sijaitsevien kääntöplokien kautta kannella oleviin järeisiin knaapeihin (eläkeläistelakan innovaatio :) ). Usein nostimet vedettiin keskilaivan sivuilla oleviin penkkeihin. Svalanissa kuitenkin kannelle on sijoitettu karronaadit, joten siinä ei ole tilaa. Joskus nostimet kulkevat naakelipenkin ”pylväisiin” sijoitettujen plokipyörien kautta – vaikutti liian heppoiselta. Viistokoordinkien ja reivitaljojen langat kulkevat raa´assa ja märssyssä kiinni olevien kääntöplokien kautta aluksen sivulla olevaan naakelipenkkiin. Puukikoordinkien (4 kpl) langat lähtevät purjeen etupuolelta ja kulkevat ohjureiden sekä märssyn alla olevien plokien kautta maston juurella olevan naakelipenkin etupuolelle.
Keulamärssypurjeen valmistelu oli muuten samanlainen kuin fokan, mutta skuuttikulmiin tulivat nyt vain viistokoordinkien plokit ja reivitaljojen plokit alemman reivipannan päihin. Märssypurjeessa oli mahdollisuus kahteen reiviin, joten reiviseissinkejä on kaksi riviä. Keulamärssyraakaan kiinnittyvät viistokoordinkien langat ja plokit (lähelle mastoa), prammipurjeen skuuttien ja märssyraa´an toplenttien sinkkelipylpyrät (raa´an nokkiin), ohjurit ja kiinnikkeet reivitaljoille (raa´an päihin), prassien plokit (raa´an nokkiin) sekä jalkapertit. Raaka tuli nyt kiinni mastoon ja se kiinnittyi maston ympäri kiertyvällä ”laakeroidulla” köydellä. ”Laakerikuulat” ovat askartelukaupasta löytyneitä pikkuruisia reiällisiä helmiä. Niiden väliin olisi pitänyt tulla maston suuntaiset pienet puut, mutta nyt ei pelitaito (kärsivällisyys) enää riittänyt niihin. Purjeen kiinnitys raakaan ja kokonaisuuden asennus tapahtui samalla tavoin kuin fokkakokonaisuuden paitsi nyt ei tarvinnut pujotella rakseja ja nostinsysteemikin oli yksinkertaisempi (ks. kuva). Nostimen lanka lähtee märssytangon pään ympäri kietoutuvasta lenkistä, kulkee raa´an plokin ja prammitangon alapään ympäri lenkillä kiinnittyvän plokin kautta märssyn läpi maston juurella olevan kääntöplokin kautta styyrpuurin puolella kannella olevaan takimmaiseen knaapiin. Viistokoordinkien ja reivitaljojen langat päätyvät kääntöplokien ja märssyn alapuolella olevien ohjureiden kautta sivuilla oleviin naakelipenkkeihin. Märssypurjeen alakulmista lähtevät skuutit kulkevat fokkaraa´an sinkkelipylpyröiden ja kääntöplokien kautta maston juuren naakelipenkkiin. Toplenttitaljat ovat kiinni prammitangon esselissä ja langat kulkevat sinkkelipylpyröiden kautta takaisin esselin plokeihin ja siitä saalingin sekä märssyn läpi maston juuren naakelipenkkiin. Märssyraa´an prassit lähtevät isoharuksesta kulkevat raa´an plokien kautta takaisin isoharuksen plokeihin ja siitä sivukannen plokien kautta keskikannen knaapipenkkeihin. Puukikoordinkien (2 kpl) langat lähtevät märssypurjeen alareunasta etupuolelta ja kulkevat saaligin alapuolen plokien kautta märssyn läpi maston juuren naakelipenkin etupuolelle.
Keulaprammipurjeeseen tulivat alakulmiin skuuttilangat ja viistokoordinkien (ei siis taljaa) langat. Purjeen yläreunaan pujoteltiin seissingit, joilla purje koottaessa sidottiin raakaan. Prammipurjeessa ei ole reivejä.
Keulaprammiraakaan kiinnittyvät prassien plokit (päihin), viistokoordinkien kääntöplokit, ”laakeroitu” sidos mastoon ja jalkapertit.
Purjeen kiinnitys raakaan ja kokonaisuuden asennus tapahtui ”rutinoidusti” edellä mainituin tavoin. Nostin lähti nyt raa´asta ja kulki prammitangon vahvennuksen läpi (soikeahko reikä kuvaa plokipyörää) edelleen saalingin ja märssyn läpi maston juuren kääntöplokin kautta paapuurin puolella kannella olevaan takimmaiseen knaapiin. Skuutit lähtevät prammipurjeen alakulmista ja kulkevat märssyraa´an päiden sinkkelipylpyröiden ja ko. raa´an kääntöplokien kautta märssyn läpi maston juuren naakelipenkkiin. Viistokoordinkien langat lähtevät purjeen alakulmista ja kulkevat prammiraa´an kääntöplokien kautta saalingin sekä märssyn läpi ohjureiden takaa sivulla oleviin naakelipenkkeihin. Toplenttien langat lähtevät raa´an päistä ja kulkevat prammitangon vahvennuksessa olevien plokien kautta saalingin sekä märssyn läpi maston juuren naakelipenkkiin. Puukikoordingin kaksihaarainen lanka lähtee purjeen alareunasta ja kulkee prammitangon vahvennuksessa olevan plokin kautta saalingin ja märssyn läpi maston juuren naakelipenkin etupuolelle. Prammiraa´an prassit lähtevät isomärssyharuksesta ja kulkevat raa´an päiden plokien kautta takaisin isomärssyharuksen plokeihin ja siitä sivukannen plokien kautta keskikannen knaapipenkkeihin.
Sitten vielä pulinat.
Hieman selitystä:
- Pulinat kiinnittyivät raakapurjeiden sivuliesmoihin. Niillä vedettiin varsinkin hankavastaiseen ja myös sivutuuleen purjehdittaessa purjeen tuulenpuolen sivuliesmaa auki, ettei tuuli pääsisi ”pakittamaan” purjetta.


Pulinat tein ohuesta pellavalangasta (Hieman nostalgiaa: Tampereen Pellavatehtaan lanka N:o 30) värjättynä petsillä ja 3mm:n plokeista. Fokkapurjeen pulinat lähtivät siis purjeen sivuliesmoista ja kulkivat keulapuun saalingin kohdalla kiinni olevien kääntöplokien kautta keulapuun takimmaisessa tukipuussa oleviin knaapeihin. Märssypurjeen pulinat kulkivat keulapuun ja liivaritangon uloimman esselin kohdalla kiinni olevien plokien kautta em. tukipuun knaapeihin. Prammipurjeen pulinat kulkivat liivaritangon päässä olevien plokien kautta em. tukipuun knaapeihin.
Kun kaikki langat sitten oli kiinnitetty liimatipoilla paikoilleen, piti ne koilata siististi. Yritin muutamalla langalla – aloin tulla epätoivoiseksi. Päätin tehdä hieman ”feikkiä”. Katkoin kaikki knaapeihin ja naakeleihin tulevat langat kiinnityskohtien vierestä. Tein koilaukseen apuneuvon parista listan pätkästä (ks. kuva) ja tein nuo koilaukset valmiiksi irtonaisina ja liimasin ne sitten knaapien ja naakeleiden kohdalle. (Prassien köydet ovat vielä kiinnittämättä ja koilaamatta, jos joutuu vielä paikkoja vaihtelemaan.)
Melkoinen määrä köysiä oli maston ympärillä. Oli tärkeää, että laivan miehistö tiesi, mistä oikea köysi löytyi. Sen takia noudatin mallissakin seuraavaa järjestystä:
- Fallit eli nostimet maston juuren kääntöplokien kautta kannen knaapeihin. Etummaisiin knaapeihin fokkaraa´an nostimet, styyrpuurin takimmaiseen märssyraa´an nostin ja paapuurin takimmaiseen prammiraa´an nostin.
- Styyrpuurin viistokoordingit ja reivitaljat styyrpuurin laidalla olevaan naakelipenkkiin. Vastaavasti paapuurin ko. köydet paapuurin laidalla olevaan naakelipenkkiin.
- Styyrpuurin skuutit ja toplentat maston juuren naakelipenkkiin styyrpuurin puolelle. Vastaavasti paapuurin ko. köydet penkin paapuurin puolelle.
- Maston juuren naakelipenkin etupuolelle tulivat halkaisijan ja ajopurjeen fallit äärimmäisiksi sekä kaikki puukikoordinkien köydet.
- Maston juuren naakelipenkin perän puolelle tulivat keskimmäisten haruspurjeiden köysistö.
- Fokan skuutit tulivat keskilaivan sivulla oleviin palkkeihin.
- Fokan halssit tulivat sivuilla ankkuripelin kohdalla oleviin palkkeihin ja kiinnitys laitanaakelipenkkeihin.
- Keulaharuspurjeiden skuutit tulivat sivunaakelipenkkeihin etummaisiksi.

Onpahan sepustusta :) Jos on jotain mikä pitäisi korjata tai jos joku kiinnostaa enemmän, pistäpä kommenttia.

Kommentit

Melkoinen sepustus ja hyvät kuvat. Nuo kuvien numeroinnit kertovat vihdoin tällaiselle maakravullekin, mitä mitkäkin köydet ovat nimeltään, ja kursiivilla kirjoitetut selitykset sen mihin niitä käytetään. Ensimmäinen kerta kun olen saanut jotain tolkkua tuosta köysien sekamelskasta vaikka usein on tullut kirjallisuudesta niitä tutkittuakin.

Aikanaan kun rakentelin tuota Le Cerf mallia, pyrin seuraamaan piirustusta mahdollisimman tarkkaan ja vetämään kaikki köydet oikeaoppisesti sen mukaan niille varattuihin naakelipenkkeihin vain huomatakseni että naakelipenkeissä oli liian vähän tilaa mihin köydet tuli päättää. Elikkä ei ollut piirustuksen tekijä riittävän huolellisesti tehnyt työtään, vaikka päällisin puolin näyttikin laadukkaalta. Tällöin jouduin minäkin käyttämään eläkeläistelakan innovointia ja päättämään ylimääräiset köydet mikä minnekin joko mastonjuureen taikka partaisiin kyhättyihin ylimääräisiin telineisiin.
Ja tutulta näyttää myös tuo köysien vyyhteäminen, myös minä tein feikkivyyhdet erillisinä jotka sitten liimailin naakelipenkkeihin kiinnitettyjen köysien päälle, jossa ne puolustavat kyllä paikkaansa oikein hyvin.

Ylipäänsä olen jo useiden vuosien ajan pyrkinyt löytämään kirjallisuudesta vinkkejä missä kerrottaisiin miten näillä laivoilla aikanaan purjehdittiin eri tilanteissa, kuten myötäisillä, sivutuulissa, ym. ja ennen kaikkea miten niillä pakitettiin. Mihin asentoihin kulloinkin purjeet asetettiin jotta tuo onnistui, laituriin kun piti tulla purjeilla eikä koneella, niinkuin nykypäivänä tapahtuu. Mutta yrityksistä huolimatta sellaista opusta ei vielä ole vastaan tullut. Ehkäpä ei koskaan tulekaan, ehkä nämä asiat selvisivät vasta vuosien kokemuksen kautta laivoilla työskentelemällä. Melkoista ammattitaitoa joka tapauksessa.
Kiitos taas kommentista Matti
Tuo tilanahtaus naakelipenkeissä tulee aina jotenkin yllättäen. Jouduin jatkamaan Svalanissakin laidan naakelipenkkejä sekä eteenpäin että peräänpäin, kun vielä isomaston purjeiden pulinatkin pitäisi saada kiinni. Maston juuren naakelipenkkiin ei sopinut kaikki puukikoordingien köydet, joten ajattelin, että niitä kun tarvitaan vain purjeiden koonnissa ja joskus reivatessa, niin ne voivat osin olla samassakin naakelissa - tiedä häntä mikä oli todellisuus. Isomason köysien sijoitus on vielä mietinnässä varsinkin, kun isopurjeen Chapmanin innovaatio kahtiajakoisuudesta on ihan uusi ja tuntematon idea.
Kyllä purjelaivat taidettiin ennen useimmiten hinata rediltä ankkuroinnin jälkeen veneillä laituriin. Tosin kyllä nykyaikaisella bermudasluupillakin pakittaminen onnistuu - kokeiltu on. Optimistijollilla joskus jopa leikkimielellä kisattiin takaperin purjehduksessa :)
RaimoK 29.9.2022 10:21 Vastaa lainauksella
Olet kirjoittanut taas perusteellisen ja kattavan kuvauksen rakentamisesta ja toiminnallisuudesta. Tuo köysien määrä kasvaa todellakin eksponentiaalisesti, kun ottaa purjeet mukaan rakentamiseen.
Kova työ sinulla ollut ja hienosti tehty.

Itse olen oman rakentamisen suhteen jämähtänyt raa´an nostimien jeers:ien ja slings:ien väkertelyyn.
Lähdin näihin liittyviä kannatusköysiä rihmaamaan, kun kirjallisuus kertoi näin tehdyn. Meni sitten niin pieneksi näpertelyksi kaikkine liitoksineen, että silmät ja sormet loppuu. Onneksi en liimannut alaraakojen osia keskenään vielä joten kaikkinainen sovittelu ja mitoitus onnistuu paremmin kun raa'an pelkkä keskiosa oli apunaulalla mastossa kiinni. Tuo rakenne kun on keula- ja päämaston alaraa'assa.
Kiitos kommentista Raimo
Se truss pendants, slings ja jeers -systeemi on tosi "vekkuli" rakennella. Vietin sen kanssa uskattoman monta tuntia varsinkin, kun kaikki nuo purjeisiin liittyvät langat vielä liittyivät "hässäkkään". No isomaston kanssa on hieman viisaampi.
Muuten kiitos vielä ko. asiaan liittyvistä lähettämistäsi kuvista - niistä oli suuri apu.