Pienoismallit.net

Briggen Svalan 1797

Takilointi2/haruspurjeet sekä ankkurit ja muutakin

Puolitoista vuotta on kulunut tämän projektin alkamisesta. Taisivat Karlskronan telakalla aikoinaan tehdä aluksen huomattavasti nopeammin :).
Purjepohjat kyllä valmistuivat jo keväällä, mutta niiden käsittelyssä vierähti ja vierähtää edelleen aikaa. Purjepohjien mukaan sitten alkoi rikin mitoittaminen ja juoksevaan köysistöön liittyvien osien tekeminen ja osittain kiinnittäminenkin. Alkuperäisessä purjepiirroksessahan ei mitään mallia köysistölle ole, joten kyllä lähdekirjojen sivut kääntyvät moneen kertaan ja tietokoneen netti surisee ko. sivustojen kohdalla. Maalarinteipillä raakoihin ja haruksiin kiinnitetyt purjeet kääntyilivät ja kääntyilevät jatkuvasti sekä mallilankoja viritellään mitä ihmeellisimpiin asentoihin. Välillä joutuu jopa purkamaan jo tehtyä, kun menevät pahasti ristiin. Pieniä lisärakenteita ja plokikiinnityksiä joutuu tekemään koko ajan lisää. En niitä tässä lähde luettelemaan vaan tulevat sitten vastaan, kun homma etenee. Tärkein mietittävä on koko ajan se, missä järjestyksessä minkäkin asian tekee, että sen pystyy sitten aikaisempaa purkamatta tekemään.
Ennen köysistön tekoa oli tehtävä ankkurit paikoilleen, koska keulan köydet kulkivat osin niiden päältä. Tein ankkurit 3mm:n rautalangasta. Varren toisen pään taoin litteäksi ja siihen reikä sekä 1mm:n langasta rengas. Toiseen päähän Dremelillä hahlo, johon kaariosa sopi. Kaariosan päät hiottiin lituskaksi ja niihin tulivat millin pellistä metalliliimalla kolmiopalat kouriksi samoin kaariosa liimalla kiinni varteen. Viimeistely viilalla, koska liima ei kestä konehionnan kuumenemista. Vielä parista listan pätkästä tukkiosa, jonka kiinnitys epoksiliimalla ja koristeeksi pari pantaa sinappituubipellistä. Maalaus mustaksi ja tukkiosan petsaus. Ankkurikaapeli rihmottiin renkaaseen 1mm:n petsivärjätystä langasta. Ankkurit kiinnittyvät aluksen laitaan alapäästään köysilenkillä ja yläpäästään ranapalkista tulevaan taljaan koukulla. Ankkurikaapelit kulkevat keulan klyyssin läpi kiinnityspollareiden kautta ankkuripeliin ja siitä pelin takana olevan luukun kautta kaapelikattiin kannen alle. ( Ruotsin kuninkaallisen laivaston ankkurit valmistettiin pitkään Uplannissa Söderforsin ankkuripajalla, jolla oli niihin yksinoikeus. )
”Keulakäkösen” nokkaan muotoilin quotambupuusta pääskysen (tai ainakin yritin tehdä siitä linnun näköisen) kaljuunakuvaksi. En tiedä oliko aluksessa sellainen, mutta eläkeläistelakka nyt kuitenkin ”svalanin” teki.
Seuraavaksi työksi tuli pyöröpuiden (esim. raakojen) tekeminen, jotta niihin kuuluvien köysien paikat pystyi päättelemään. Purjepiirroksessa ei ole pakopurjeita, joten pakopurjetangot jätin siis pois. Raa´at tein 6mm:n, 5mm:n ja 4mm:n koivupyöröistä siten ohentaen, että keskikohtiin jäi kahdeksankulmainen osa ja siihen tuli vielä ohuesta listasta muotoillut hahlo-osat köysiä varten.
Purjeiden asennus alkoi haruspurjeista, koska niiden laittaminen olisi ollut hankalaa raakapurjeiden prassi- ja pulinalankojen ollessa tiellä. Tosin tein fokkapurjeen raakoineen melkein valmiiksi, jotta pystyin kokeilemaan, miten eri langat tulisivat kulkemaan. Samoin tein keulamärssyn alla olevat plokit lankoineen – siitä johtuu kuvissakin näkyvä ”lankahässäkkä”. Purjeaihiot, joissa oli valmiina koneella neulotut feikkisaumat ja reunakäänteet, ensin värjättiin kahvilla hieman rusehtaviksi (alkuaan luonnonvalkoista puuvillakangasta). Sitten reunaan ommeltiin jälleen 1mm:n petsivärjätty pellavalanka silmukoineen, jotka toimivat koontiköysien ja koordinkien ohjureina. Isomärssyharuspurjeen ja isoharuspurjeen ala-, etu- sekä peräliesman käänteiden sisään pujotettiin 1mm:n rautalanka, jotta purjeiden muotoa pystyi säätelemään vähemmän roikkuvaksi. Isomärssyharuspurjeen falli (nostin) on isomaston saalingissa kiinni oleva yksinkertainen talja, joka köysi kulkee isomärssyn läpi isomaston naakelipenkkiin. Sen halssi (etualakulma) on myös yksinkertainen talja, joka on kiinni etumaston pannassa (samassa pannassa on myös isopurjeen prassien kääntöplokit) ja köysi päätyy etumaston naakelipenkkiin. Purjeen skuutit (jalukset) kiinnittyvät isomaston naakelipenkin kummallekin puolelle tehtyihin pieniin palkkeihin. Purjeen skuuttikulmasta lähtee purjeen koontiköysi, joka kulkee fallikulman plokin ja ohjureiden kautta etumärssyn esseliin kiinnittyvän kaksoisplokin kautta etumaston naakelipenkkiin. Purjeen koordinki (supistaja) kulkee takaliesman ohjurin kautta em. kaksoisplokin läpi samaan naakelipenkkiin. Purjeen yläliesma on litsattu kiinni isomärssyharukseen. Litsausköydenpätkät on tehty coctailtikun avustuksella siten, etteivät ne tartu kiinni harusköyteen. (ks. kuva) Isoharuspurjeen falli on myös yksinkertainen talja, joka on kiinni isomärssyssä. Sen köysi päättyy isomaston naakelipenkkiin. Purjeen halssin talja on kiinni etumaston naakelipenkissä. Skuutit ovat kiinni isomaston naakelipenkissä. Purjeessa on samalla tavoin koontiköysi ja koordinki, joiden köydet päättyvät etumaston naakelipenkkiin. Isoharuspurje on litsattu kiinni isoharukseen. Ajopurje (klyyvari) kiinnittyy halssikulmastaan liivaritangon etupäähän plokisidoksella. Fallitalja on kiinni etumaston saalingissa, ja köysi kulkee etumärssyn läpi etumaston naakelipenkkiin. Skuuttien plokit kannella ovat keulapuun sidoksen kummallakin puolella keulakäkösessä. Skuuttitaljat ovat kiinni ankkureiden takana laidalla olevissa naakelipenkeissä. Tuulen puolen skuutin on tultava löysänä alemman keulamärssyharuksen yli. Ajattelin ensin tehdä ajopurjeen lentävänä (flying jib), mutta purjepiirroksessa se oli niin lähellä keulamärssyharusta, että litsasin sen sitten kiinni harukseen. Fallikulmasta lähtee ohjureiden kautta alasvetoköysi, joka kulkee halssikulman plokin kautta keulapuulla oleviin knaapeihin. Halkaisija kiinnittyy halssikulmastaan hieman liivaritangon etummaisen esselin takapuolelle lenkkipannan (sinappituubipeltiä) koukkuun lenkillä. Tämä sen vuoksi, että Chapmanin ohjeen mukaan tietyssä tilanteessa halkaisija pitää pystyä reivaamaan, joten purjeen reivipannan etuosassa on myös lenkki, joka silloin vedetään kiinni koukkuun. Purjeessa on siis reiviseissingit, jotta se voidaan reivata pienemmäksi. Seissingit täytyy vetää tällöin kireälle, jotta samaa skuuttia voidaan käyttää. Fallitalja on myös kiinni etumaston saalingissa, ja köysi kulkee niinikään etumärssyn läpi etumaston naakelipenkkiin. Skuuttien plokit kannella ovat ankkuripelin kummallakin puolella. Skuutit ovat kiinni samassa naakelipenkissä ajopurjeen skuuttien kanssa. Tuulen puolen skuutin täytyy nyt tulla keulaharuksen yli. Alasvetoköysi lähtee fallikulmasta ja kulkee koukkupannassa kiinni olevan plokin kautta keulapuulla oleviin knaapeihin.
Köysinä olen käyttänyt eri vahvuisia petsivärjättyjä kalastajan lankoja - samoin rihmoksiin. Neulontaan on käytetty ruskeaa ompelukonelankaa. Plokit ovat suurelta osin tsekkiläistä cnc-tuotantoa hieman muuteltuna ja osin omaa tuotantoa. Rihmokset ja solmut on varmistettu Loctiten SuperGlue siveltimellisellä pikaliimalla. Naakelit on muotoiltu coctailtikun palasista. Knaapit ovat osittain myös tsekkiläistä tuotantoa hieman ”jalostettuna”. Puuosien ja metallipantojen kiinnitykseen on käytetty epoksiliimaa, jotta ne varmaan pysyvät kiinni jännityksen allakin.

Kommentit

Harvoin tulee eteen näin suurella pieteetillä kirjoitettua ja dokumentoitua rakennusselostusta. Antaa kyllä hyvän kuvan tekijän ammattitaidosta. Siitä hatunnosto ja syvä kumarrus.

Itse kun olen näitä takilointeja turaillut puutteellisten piirustusten pohjalta, olen aina toivonut jostain löytyvän tietoa, miten kaikki köydet, plokit, ym todella pitäisi tehdä. Laadukkaissakin piirustuksissa kun näytetään vaan summittaisesti kohta, mihin ko. köysi suurin piirtein menee ilman sen tarkempaa selvitystä. Ja niin ne sitten tulee kiinnitettyä johonkin improvisoituun lenkkiin, knaapiin tms. ihan vaan jollain perussolmulla.
Vaan eipä tuollaista todellista tietoa mistään muualta oikein löydy kuin vuosien käytännön harjoitusten kautta opitun kokemuksen kautta. Tämä kyllä heijastuu selvästi näistä sinun selostuksista.

Tästä on tulossa varsinainen huippumalli, jota voisi tutkia kauan köysi köydeltä livenä kaikessa rauhassa, niin saattaisi jotain oppiakin. Muuten tulee sorruttua siihen samaan vanhaan tapaansa: Vetämään köydet suurin piirtein niin kuin piirustus näyttää ilman sen kummempaa todellisuuspohjaa.

Ja se juuri erottaa tällaisen huippumallin sekä meikäläisen tavallisen tallaajan aikaansaaman "mallin" toisistaan kuin yön ja päivän.
RaimoK 29.8.2022 08:49 Vastaa lainauksella
Olipa hieno ja tarkka selvitys. Aihepiiriin liittyvien opusten sivuja saa todella selata, että yksittäisten köysien paikat ja reitit tulee oikein.

Kiinteän ja juoksevan takilan lisäksi olet vaikeusasteen nostanut ottamalla vielä purjeet mukaan. Hienoja, aitoja yksityiskohtia purjeissa myös ja hyvin onnistunut väritys.
Kiitos kommenteista, Matti ja Raimo.
Olen yrittänyt kirjoitella noita rakennusselostuksia aika tarkkaan, jos niistä jollekulle olisi apua. Olen huomannut saman, että esim. monissa sarjoissa nuo köysistön kuvaukset ovat aika ylimalkaisia - jopa harhaan johtavia. Kun olen joutunut nyt pakostikin nuuskimaan rikin rakennetta, siitä voi olla pientä helpotusta muille rakentelijoille.

Tavallisen tallaajan??????!!!!!!! Puhumattakaan huippumalleista!