Pienoismallit.net

Briggen Svalan 1797

Piirustusten muokkaus ja runkokaarien mallit

Linja-, kaari-, ja purjepiirrokset löytyivät osin Sverige Riksarkivetistä/Krigsarkivetistä sekä Digitaltmuseumista. Sieltä löytyi myös esim. relaxatiometodin mukaiset diagonaalikuvaukset.
Ensimmäinen työ oli taas saada nuo piirrokset tuohon mallin mittakaavan mukaiseen 1:40 –muotoon. Paperin reunaan mitatun 10 Ruotsin jalan pienennöksen mukaan tein kopiokoneella suurennoksia siten, että piirrosten mittakaava täsmäsi tuohon paperiin piirretyn 1:40-pienennyksen kanssa. Sitten otin tuolla kopiosuhteella kopioita jokaisesta piirroksen kohdasta. Sen jälkeen sitten menetelmällä ”leikkaa, liimaa, askartele” muodostin työpiirrokset, jotka olivat 1:1 mallin kanssa.
Tuo relaxatiometodin mukainen diagonaalien muodostaman 13 asteen 17 minuutin kulman mittaaminen on mahdoton tehtävä pienoismallissa, joten täytyi luottaa Chapmanin kaaripiirroksen muotoihin. Piirsin kaaret valopöytää käyttäen kaavapaperille ja siitä sitten kartongille. Tässä täytyi huomioida, että piirroksessa muoto oli ulkopinta, joten kartongille piirrettäessä täytyi pienentää 3mm, koska laudoitus tulisi 3mm:n listasta. Keulassa ja osittain perässä tuo 3mm täytyy osin kaivertaa steeveihin ja osin ohentaa laudoituslistaa. Linjapiirroksesta piirsin samalla systeemillä kölipuun ja steevit. Oikea laiva tehtiin alkaen kölipuusta, steeveistä ja sikopalkista oikein päin. Pienoismallissa kaaret tulevat pohjavaneriin kiinni väärinpäin ja kölipuu yhdistettynä steeveihin ylöspäin. Sikopalkki jää siis pois. Kaariin on tehty ”ulokkeet”, jotka asettavat kaaret oikealle etäisyydelle pohjavanerista. Kokoamalla kartonkimallit jollain lailla teipin kanssa varmistin, ettei suurempaa möhläystä ollut tullut. Sitten piirtäminen 6mm:n vanerille ja vannesaha soimaan.
Pohjavaneriin piirsin keskilinjan sekä linjapiirroksesta tarkasti kaarien kohdat. Kun kaaret ovat 6mm:n vaneria, ne täytyi asettaa siten, että keskikohta tuli merkitylle kohdalle. Suorakulmalla katsoin, että kaari tuli keskilinjalle. Keula- ja peräpuolen joihinkin kaariin tein aukot, jotta rungon sisään voi tehdä ”feikkikajuutat”, joihin kannelta johtavat portaat sitten tulevat. (Tarkoitus ei ole tehdä aluksen sisäosia näkyviin kannen alta.) Asetin kölipuun steeveineen vielä ilman liimausta paikoilleen ja mittasin joka puolelta, että kaikki täsmäsi. Sitten liimaus epoksiliimaa käyttäen.
Kaarien muotoon hiomiseen yms. palaan seuraavassa merkinnässä.

Kommentit

RaimoK 7.4.2021 16:02 Vastaa lainauksella
Kai,
Mielenkiintoinen ja haastava projekti sinulla taas työn alla.

Netin kauttako nuo alkuperäiset piirustukset sait? Riittikö kuvien resoluutio hyvin skaalatessa niitä 1:40?
Hienoa Kaitsu hienoa! Tätä seurataan tiiviisti. Hyvää tietoa tuosta Chapmanin laivarunkojen kehitystyöstä. Kyllä Ruotsin merenkulku- ja muut museot ovat vertaansa vailla olevia tiedonhankintapaikkoja ja neuvovat auliisti mallinrakentajia. Lisäksi heillä on ehtymättömät arkistot kauniisti piirrettyjä laivapiirustuksia.

Tuollainen koeuittoallas väkipyörineen ja painoineen olis mukava olla olemassa kun näitä omiakin runkoja testailee.
Ja melkoisen tutuntuntuista touhua tuo kaarien ym. piirrosten oikeaan mittakaavaan saattaminen sekä valopöytätyöskentely. 6 mm vaneri on hyvä kaarimateriaali, helpompi hioa muotoonsa kuin paksumpi, ellei sitten käytä balsavaneria joka on erittäin helppo työstää, mutta vaikea löytää pienemmissä kuin täyden levyn erissä. Lisäksi olen huomannut balsan hiontapölyn ärsyttävän hengityselimiä enemmän kuin perinteisen koivuvanerin. Joten oikea kaarimateriaali.

Joskus muinoin kun jotain laivamallia kyhäsin niin ajattelin samalla tavalla, että kaaripiirrokset tarkoittavat rungon ulkoisia linjoja joista pitää sitten vähentää tuo kylkilankutuksen paksuus. Tämä aiheutti paljon lisätyötä sekä myös muotovirhettä, koska poistettava osuus, 3 mm ei aina joka kohdassa ollutkaan käsivaralta piirrettynä aivan tarkka. Nykyisin olen skipannut tuon työvaiheen ja sahannut kaaret piirustuksen mittoihin ja kiinnittänyt lankutuksen niihin. Kukaan ei vielä ole esittänyt että tekemäni rungot eivät olekaan oikean mittaisia.

Mutta hieno projekti on alkamassa. Hauska lukea paitsi itse rakentamisesta, niin myös historiasta miten mihinkin työtapaan ja rakenneratkaisuihin on päädytty.

Vielä yksi kysymys: Millainen vannesaha sinulla on ja millainen terä siinä? Näyttää siellä täällä polttavan sahattavaa materiaalia, sekä jättävän vanerin alareunat joskus vähän rosoisiksi. Itse pääsin näistä ongelmista kun hommasin tarpeeksi hienohampaisen terän vannesahaan.
RaimoK kirjoitti:
Netin kauttako nuo alkuperäiset piirustukset sait? Riittikö kuvien resoluutio hyvin skaalatessa niitä 1:40?
Kiitos kommentista Raimo
Netin kautta. Hyvin riittää resoluutio esim. linjapiirroksen kuvan koko on arkistossa 12499x4853. Muut ovat samaa luokkaa.
Matti Piilola kirjoitti:
Joskus muinoin kun jotain laivamallia kyhäsin niin ajattelin samalla tavalla, että kaaripiirrokset tarkoittavat rungon ulkoisia linjoja joista pitää sitten vähentää tuo kylkilankutuksen paksuus. Tämä aiheutti paljon lisätyötä sekä myös muotovirhettä, koska poistettava osuus, 3 mm ei aina joka kohdassa ollutkaan käsivaralta piirrettynä aivan tarkka. Nykyisin olen skipannut tuon työvaiheen ja sahannut kaaret piirustuksen mittoihin ja kiinnittänyt lankutuksen niihin. Kukaan ei vielä ole esittänyt että tekemäni rungot eivät olekaan oikean mittaisia.

Vielä yksi kysymys: Millainen vannesaha sinulla on ja millainen terä siinä? Näyttää siellä täällä polttavan sahattavaa materiaalia, sekä jättävän vanerin alareunat joskus vähän rosoisiksi. Itse pääsin näistä ongelmista kun hommasin tarpeeksi hienohampaisen terän vannesahaan.
Kiitos kommentista Matti
Nyt kun lankutan, huomasin tuon saman. Onneksi sahasin kaaret viivan poistettavaa puolta, joten pienennys ei tullut aivan kolmemilliseksi ( korkeintaan 1-1,5mm - jätin myös hiontavaraa ). Silti olen joutunut laittamaan lautojen ja kaarien väliin "tilsoja" aikalailla, jotta rungon mitat pysyvät kohdallaan. Runkoa täytyy nyt "hieroa" kunnolla, koska se on relaxatiosysteemin tunnus.
Aikaisemmissa malleissa olen myös tehnyt kaaret piirrosten mukaan. Nyt ajattelin olla supertarkka - no niin, pitäisi vaan muistaa kokemus.

Kotona kerrostalossa minulla ei ole vannesahaa. Olen käyttänyt koulun pajan sahaa ( Eläkeläisopeilla on lupa pajaa käyttää.). Siinä oli viimeksi aika karkea terä enkä viitsinyt ruveta vaihtamaan, kun olisi seuraavaksi koulupäiväksi pitänyt vaihtaa takaisin. Kotona minulla on Dremelin Moto-Saw, jolla sitten korjailen pahimpia kohtia.

Niin vielä. Tuosta Chapmanin allastestisysteemistä on erinomainen kuva tuossa lähdeaineistossa mainitussa Harrisin kirjassa. Voin laittaa siitä kuvan kuvapankkiin.
Chapmanin testilaitteen kuva löytyy nyt kuvapankista.
Mielenkiintoinen laitteisto, ilmeisesti punnusten painoja muuttamalla saatiin kulkunopeutta säädettyä.