Pienoismallit.net

Briggen Svalan 1797

F.H. af Chapmanin koealus

Kun Fredrik af Chapman oli 1793 vapautunut Karlskronan telakan vastuusta (viittaan tässä blogiini Tykkibarkassi merkintään Runko1), hän jatkoi kokeiluja kesäasunnollaan Skärvassa, josta tuli myös hänen vakituinen asuinpaikkansa.
Hän määritteli matemaattiset yhteydet alusten purjehdusvarustukselle, uppoamalle, kantavuudelle, painopisteelle, vakaudelle, virtauksen vastustukselle sekä useille tärkeille ominaisuuksille. Hänen tutkimuksiensa tavoite oli minimoida runkovastus. Chapman havaitsi, että suurin osamäärä, kun purjepinta jaetaan runkoon kohdistuvalla vastuksella, tekee parhaiten purjehtivan aluksen.
Voidakseen kontroloiduin tavoin kokeilla ja todentaa matemaattiset teoriansa hän rakensi 30m pitkän altaan, jossa hän teki kokeita erilaisilla runkotyypeillä mittakaavan mukaisilla laivamalleilla. Niitä vetivät painot, jotka olivat narujen ja taittopyörien kautta kiinnitetyt laivamalleihin. Metodi oli edelläkävijä moderneille laivakokeiluille, jossa käytännön kokeilla kartoitetaan alusten hydronomisia ominaisuuksia. Lopputuloksena Chapman uskoi löytäneensä alusrunkojen veden vastustusta koskevan ratkaisevan lain, jolle hän perusti niin kutsutun relaxatiometodinsa. Metodia käytetään pääasiallisesti aluksen peräosan muotoilussa. Diagonaalit, joiden pitää olla suoria, aluksen perässä pitää perän tukikaarelta lähtien muodostaa 13 asteen 17 minuutin kulma aluksen keskilinjan kanssa.
Relaxatiometodia koeteltiin priki Svalanin (1797) rakentamisessa. Prikistä tuli Chapmanin iloksi hyvä purjehtija, ja siitä tuli esikuva kymmenkunnalle prikille, jotka tehtiin Ruotsin laivastolle 1800-luvulla, mukaan lukien priki Gladan, joka laskettiin veteen 1857.
Nykyinen priki Tre Kronor af Stockholm (https://sv.wikipedia.org/wiki/Tre_Kronor_af_Stockholm) rakennettiin Gladanin piirustusten mukaan. Tre Kronorista tuli siten myös priki, jonka alkulähde oli Chapmanin prikikonstruktio. Se, että Tre Kronor on hyvin purjehtiva alus, ilmenee sen hyvistä sijoituksista avomerikilpailuissa. Jopa tietyissä USA:ssa 1900-luvulla rakennetuissa kilpapurjehdusveneissä on arveltu Chapmanin relaxatiolinjojen olleen runkoon suunniteltuina. Myös Roslagenin alukset ovat pitkälti tehty Chapmanilta periytyvien periaatteiden mukaan.

Pienoismallista:
Priki Svalanin mitat:
Pituus vesilinjassa 76 1/6 Ruotsin jalkaa
Leveys 20 ½
Syväys 9 ¾
Priki oli varustettu 10 tykillä. 2 kpl 6 naulan kanuunaa ja 8 kpl 12 naulan karronadia. (ks. merkintä: Tykkejä ja tonttuja)

Pienoismalli on tarkoitus tehdä mittakaavassa 1:40, joten vesilinjapituus on 56,5cm ja leveys 15,2cm. (Pituus peräpeilistä ”keulakäköseen” tulee olemaan n. 72cm.) Aluksen riki ja purjeet käyvät ilmi ensimmäisen merkinnän kuvista.
Oheinen lähdeluettelo täydentyy sitä mukaa, kun tietoa löytyy lisää. Projektista tulee todennäköisesti melko pitkä.

Lähteitä:
- Digitaltmuseum.se
- Riksarkivet / Krigsarkivet, Stockholm
- Daniel G. Harris: F.H. Chapman, The first naval architect and his work (London 1989)
- Björn Landström: Laiva (Helsinki 1966, Otava)
- Tapani Mattila: Meri maamme turvana (Jyväskylä 1983)
- F.H.af Chapman: Architectura Navalis Mercatoria (Stockholm 1768 / Dover Publications, Inc. 2018)
- Pinterest (Kuvakokoelmat)
- Ehrensvärd-Kokkonen-Nurminen: Mare Balticum (John Nurmisen säätiö, Helsinki 1995)
- George Biddlecombe: The Art of Rigging (Dover Publications, inc. New York 2018)

merkinnät

Digitaltmuseumin tietojen mukaan Svalanin aseistus oli kymmenen tykkiä, joista 6 naulan kanuunoita 2 kpl ja 12 naulan karronadeja 8 kpl. Chapmanin suunnittelupiirroksissa kuitenkaan ei missään mainita mitään aseistuksesta. Linjapiirroksessa kuitenkin näkyy viisi tykkiä/laita. Kun katselin ja mittailin pitkään piirrosta, totesin, että perimmäiset kaksi tykkiä olivat pienempiä kuin keskilaivan tykit. Myös rakennetta tarkastelemalla havaitsi, että keskilaivan kansirakenne on tukevampi kuin peräosan, jossa mm. kajuutat ovat. Näillä perusteilla eläkeläistelakka päätyi siihen, että Chapman ehkä oli tarkoittanut peräosan neljä tykkiä 6 naulaisiksi…
Mastojen alaosat tein 8mm:n mäntypyöröstä. Oikeastaan mastojen alaosat tehtiin useammasta piirusta, mutta korvasin tuon piirtämällä pyöröihin ”feikkiviivat” piirustuskynällä. Mastojen mitat sai suoraan purjepiirroksesta samoin märssyjen kohdat. Kaikki muu täytyikin sitten haeskella lähdeaineistosta. Märssytasanteen tukirakenne muotoutui kahdesta 3mm:n vanerista ja niiden varaan lovetuista poikittaistuista. Alamastot jatkuvat märssyjen yli ja niihin sekä tukirakenteessa oleviin loveuksiin kiinnittyy sitten myöhemmin märssytanko. Alamastoihin sekä tukivanereihin tein pannat, jotka kiinnittivät kuvitteelliset mastopiirut yhteen samoin kuin…
Ongelma tämänkin mallin kanssa on, että alkuperäisissä piirroksissa ei näy värejä eikä kannella olevien ”tilpehöörien” tarkkoja malleja eikä sijaintia. Täytyi vain penkoa Ruotsin museoiden verkkosivuilta kaikki mahdolliset tuon ajan maalaukset, joissa laivoja, ja nimenomaa prikejä, esiintyi. Hyvänä apuna on myös Landströmin Laiva-kirja, Pinterestin kuvakokoelmat, Harrisin Chapman-kirjan tekstit, Chapmanin Architectura Navalis Mercatoria ja Krigsarkivetista löytyneet kustannuslaskelmat Svalanin tekovaiheessa. Paljon kuitenkin on eläkeläistelakan itse pääteltävä – suotakoon anteeksi, jos kaikki ei historian kannalta mene ihan oikein, koska eri…
Kesäkausikin siinä mennä humpsahti, mutta jotakin sentään tuli tehtyä kaiken muun ohella. Kun runko oli irrotettu pohjavanerista ja käännetty, muotokaarien ”ulokkeet” sahattiin pois. Sen jälkeen seurasi niiden hionta kannen tasalle. Irtonaisen kansilistan (haapaa 6x2mm) kappaleella katselin, että kannen poikittaiskuperuus sekä pitkittäisketka tulivat piirustuksen mukaisiksi. Piirustuksen mukaan osa ”oikeista” runkokaarien päistä tuli kannen läpi pollareiksi, tykkien kiinnitystä varten sekä niihin kiinnittyy naakelipenkit, ankkurit jne. Tein ne 5x5mm rimasta ja liimasin epoksilla kiinni. Niiden tukeen sitten pasutin ja asensin ylimmäisen…
Kaarien hionnan tein sähköviilalla, epäkeskohiomakoneella ja käsin. Koetin nyt ottaa huomioon tuon lankkupaksuuden 3mm. Tosin se oli melkoisen vaikeaa varsinkin keulaosassa. Pahvisten kaarimallien avulla tarkistin moneen kertaan, että muoto tuli oikeaksi. Keulaan ja perään tein täydestä puusta palaset, jotta lankutuksen kiinnittäminen kävisi helpommin. Peräosa taipuu peräsimen kohdalta ulospäin ja peräsin kulkee varsinaisen peräpeilin edestä ”läpivientinä”. Tämän takia tein peräsimen ”kolon” kiinteään puunpalaseen – varsinainen peräpeili kiinnittyy myöhemmin peräsimen valmistuttua sitten tähän. Perän puupalasen viilutin 10mm leveill…
Linja-, kaari-, ja purjepiirrokset löytyivät osin Sverige Riksarkivetistä/Krigsarkivetistä sekä Digitaltmuseumista. Sieltä löytyi myös esim. relaxatiometodin mukaiset diagonaalikuvaukset. Ensimmäinen työ oli taas saada nuo piirrokset tuohon mallin mittakaavan mukaiseen 1:40 –muotoon. Paperin reunaan mitatun 10 Ruotsin jalan pienennöksen mukaan tein kopiokoneella suurennoksia siten, että piirrosten mittakaava täsmäsi tuohon paperiin piirretyn 1:40-pienennyksen kanssa. Sitten otin tuolla kopiosuhteella kopioita jokaisesta piirroksen kohdasta. Sen jälkeen sitten menetelmällä ”leikkaa, liimaa, askartele” muodostin työpiirrokset, jotka olivat 1:1…