Briggen Svalan 1797

Puolitoista vuotta on kulunut tämän projektin alkamisesta. Taisivat Karlskronan telakalla aikoinaan tehdä aluksen huomattavasti nopeammin :). Purjepohjat kyllä valmistuivat jo keväällä, mutta niiden käsittelyssä vierähti ja vierähtää edelleen aikaa. Purjepohjien mukaan sitten alkoi rikin mitoittaminen ja juoksevaan köysistöön liittyvien osien tekeminen ja osittain kiinnittäminenkin. Alkuperäisessä purjepiirroksessahan ei mitään mallia köysistölle ole, joten kyllä lähdekirjojen sivut kääntyvät moneen kertaan ja tietokoneen netti surisee ko. sivustojen kohdalla. Maalarinteipillä raakoihin ja haruksiin kiinnitetyt purjeet kääntyilivät ja…

Ennen kuin takilointia voi jatkaa, täytyi tehdä purjeiden kaavat purjepiirroksesta ja sovittaa ne mastoille ja haruksille. Sitten kaavat toimitettiin pienoismallipurjeneulomolle (Tyttäreni Petran "neulomo", johon minulla on vahva optio :) ), koska itselläni ei vieläkään ole ajokorttia ompelukoneelle. Purjepohjien valmistumista odotellessa on hyvä aika tehdä muita malliin liittyviä osakokonaisuuksia esim. laivavene. Laivaveneitä oli hyvin monen kokoisia aina isoveneistä ja barkasseista pieniin jolliin ja dingeihin. Saaristolaivaston alukset usein suojaisilla vesillä vetivät veneitä perässään. Avomerellä kuitenkin veneet oli pakko…

Tämän pitkähkön merkinnän alkuun laitoin melkoisen pätkän historian havinaa, koska se vaikuttaa merkittävästi takiloinnin suunnitteluun ja toteutukseen. Nuo Chapmanin ohjeissaan mainitsemat asiat täytyi pystyä toteuttamaan käytännössä. Siinäpä oli ja on edelleen melkoisesti mietittävää, kun yksityiskohtaisen tarkkaa kuvaa ei ole käytettävissä. Chapman keskusteli ja väitteli relaxatioteorioistaan, kun hän esitteli paperin ” Fysikaalisia Saavutuksia” Kuninkaalliselle Tiedeakatemialle 1795. Lopulta hänen oli mahdollista kokeilla teorioitaan kahdella aluksella, jotka olivat rakennettu relaxatiometodin mukaisesti. Ne olivat priki Svalan ( 10…

Digitaltmuseumin tietojen mukaan Svalanin aseistus oli kymmenen tykkiä, joista 6 naulan kanuunoita 2 kpl ja 12 naulan karronadeja 8 kpl. Chapmanin suunnittelupiirroksissa kuitenkaan ei missään mainita mitään aseistuksesta. Linjapiirroksessa kuitenkin näkyy viisi tykkiä/laita. Kun katselin ja mittailin pitkään piirrosta, totesin, että perimmäiset kaksi tykkiä olivat pienempiä kuin keskilaivan tykit. Myös rakennetta tarkastelemalla havaitsi, että keskilaivan kansirakenne on tukevampi kuin peräosan, jossa mm. kajuutat ovat. Näillä perusteilla eläkeläistelakka päätyi siihen, että Chapman ehkä oli tarkoittanut peräosan neljä tykkiä 6 naulaisiksi…

Mastojen alaosat tein 8mm:n mäntypyöröstä. Oikeastaan mastojen alaosat tehtiin useammasta piirusta, mutta korvasin tuon piirtämällä pyöröihin ”feikkiviivat” piirustuskynällä. Mastojen mitat sai suoraan purjepiirroksesta samoin märssyjen kohdat. Kaikki muu täytyikin sitten haeskella lähdeaineistosta. Märssytasanteen tukirakenne muotoutui kahdesta 3mm:n vanerista ja niiden varaan lovetuista poikittaistuista. Alamastot jatkuvat märssyjen yli ja niihin sekä tukirakenteessa oleviin loveuksiin kiinnittyy sitten myöhemmin märssytanko. Alamastoihin sekä tukivanereihin tein pannat, jotka kiinnittivät kuvitteelliset mastopiirut yhteen samoin kuin…

Ongelma tämänkin mallin kanssa on, että alkuperäisissä piirroksissa ei näy värejä eikä kannella olevien ”tilpehöörien” tarkkoja malleja eikä sijaintia. Täytyi vain penkoa Ruotsin museoiden verkkosivuilta kaikki mahdolliset tuon ajan maalaukset, joissa laivoja, ja nimenomaa prikejä, esiintyi. Hyvänä apuna on myös Landströmin Laiva-kirja, Pinterestin kuvakokoelmat, Harrisin Chapman-kirjan tekstit, Chapmanin Architectura Navalis Mercatoria ja Krigsarkivetista löytyneet kustannuslaskelmat Svalanin tekovaiheessa. Paljon kuitenkin on eläkeläistelakan itse pääteltävä – suotakoon anteeksi, jos kaikki ei historian kannalta mene ihan oikein, koska eri…

Kesäkausikin siinä mennä humpsahti, mutta jotakin sentään tuli tehtyä kaiken muun ohella. Kun runko oli irrotettu pohjavanerista ja käännetty, muotokaarien ”ulokkeet” sahattiin pois. Sen jälkeen seurasi niiden hionta kannen tasalle. Irtonaisen kansilistan (haapaa 6x2mm) kappaleella katselin, että kannen poikittaiskuperuus sekä pitkittäisketka tulivat piirustuksen mukaisiksi. Piirustuksen mukaan osa ”oikeista” runkokaarien päistä tuli kannen läpi pollareiksi, tykkien kiinnitystä varten sekä niihin kiinnittyy naakelipenkit, ankkurit jne. Tein ne 5x5mm rimasta ja liimasin epoksilla kiinni. Niiden tukeen sitten pasutin ja asensin ylimmäisen…

Kaarien hionnan tein sähköviilalla, epäkeskohiomakoneella ja käsin. Koetin nyt ottaa huomioon tuon lankkupaksuuden 3mm. Tosin se oli melkoisen vaikeaa varsinkin keulaosassa. Pahvisten kaarimallien avulla tarkistin moneen kertaan, että muoto tuli oikeaksi. Keulaan ja perään tein täydestä puusta palaset, jotta lankutuksen kiinnittäminen kävisi helpommin. Peräosa taipuu peräsimen kohdalta ulospäin ja peräsin kulkee varsinaisen peräpeilin edestä ”läpivientinä”. Tämän takia tein peräsimen ”kolon” kiinteään puunpalaseen – varsinainen peräpeili kiinnittyy myöhemmin peräsimen valmistuttua sitten tähän. Perän puupalasen viilutin 10mm leveill…

Linja-, kaari-, ja purjepiirrokset löytyivät osin Sverige Riksarkivetistä/Krigsarkivetistä sekä Digitaltmuseumista. Sieltä löytyi myös esim. relaxatiometodin mukaiset diagonaalikuvaukset. Ensimmäinen työ oli taas saada nuo piirrokset tuohon mallin mittakaavan mukaiseen 1:40 –muotoon. Paperin reunaan mitatun 10 Ruotsin jalan pienennöksen mukaan tein kopiokoneella suurennoksia siten, että piirrosten mittakaava täsmäsi tuohon paperiin piirretyn 1:40-pienennyksen kanssa. Sitten otin tuolla kopiosuhteella kopioita jokaisesta piirroksen kohdasta. Sen jälkeen sitten menetelmällä ”leikkaa, liimaa, askartele” muodostin työpiirrokset, jotka olivat 1:1…