Jaguar E-Type

Moro Mikko, kiitos taas kommenteistasi. Arvostan todella suuresti sitä, että jaksat kirjoittaa ja antaa meikäläiselle hyviä neuvoja, joilla kehittyä automallailun saralla. Olen todellakin hurahtanut 1/24 skaalaisiin malleihin, ja ainakin pari autoa on vielä tulossa näytille. Tulen seuraavassa projektissa toimimaan neuvojesi mukaisesti.

Pari kysymystä minulle on tullut mieleen. Kun manitsit moottoritilan johdotukset, niin mitä kaikkia johtoja virranjakajan ja akun johtojen lisäksi kannattaisi mielestäsi lisätä konepellin alle?

Toinen kysymykseni liittyy ikkunoiden liimaukseen. Mikä on mielestäsi paras ja näkymätttömin tuote? Itse olen käyttänyt vaihtelevalla menestyksellä Kristal Kleeeriä, jota olen liuottanut veteen, niin että siitä tulee hyvin juoksevaa.

Mainitsit korin lakkauksen. Mikä mielestäsi olisi paras tuote siihen tarkoitukseen?

Vaihdekepin väritin itse asiassa Molotowin kromikynällä, mutta onhan se keppi tosiaankin liian paksu. Korin vihreästä väristä en osaa muuta sanoa, kuin että se luonnossa näyttää minusta varsin aidolta.

Hyvin kasaan taisteltu Jagge, Revell on kyllä mokannut sarjassa liian monta asiaa. Hienon olet kuitenkin sarjasta saanut tehtyä. Moottoritilan johdotuksiin löytyy Jaggesta moniakin kuvia, mutta kaasuttimen vivustot, jarruputket, polttoaineputket, ilmastoinnin mahdolliset letkut voi lisätä. Sähköjohtoihin saa sitten käyttää jo enemmänkin aikaa, mutta ihan oman mielen ja taitojen mukaan kannattaa mennä. Lasiosiin olen käyttänyt Tamiyan hyvin juoksevaa hidasta Limone Extra Thin liimaa, sen kanssa täytyy kuitenkin olla tosi varovainen ja vasta harjoittelun jälkeen oikeaan kohteeseen. Liimaussaumasta tulee kyllä niin vahva että lasit eivät pienestä täpistä irtoa ja muuta mallia helistimeksi.

Kannan taas kerran oman korteni kekoon, kun Mikon sanoin olet selvästi kiinnostunut oppimaan. Jokainen malli on tähän asti ollut kuitenkin aina entistä parempi, joten aiempi kokemus on kyllä näkynyt jo nyt.

Johdotuksista yleisimmin tehtävät taitavat olla tulpanjohdot sekä vesiletkut. E-typenkin tapauksessa tulpanjohdot tuovat hyvinkin paljon lisää ilmettä konehuoneen puolelle. Myös isoimmat vesiletkut ovat usein hyvin näkyvällä paikalla, joissain malleissa nämä on tosin jo toteutettu muoviosilla. Googlen kuvahaun kautta on helppo löytää lähes autosta kuin autosta kuvia ja näissä kuvissa näkyvimmät ja ensimmäisenä silmään osuvat kannattaa mallintaa. Sen verran kuitenkin tarkennan että pienoismallissa vähemmän on usein enemmän, eli jos lisäät liikaa johtoja, moottoritila näyttää usein sekaiselta spagettikasalta ennemmin kuin hyvältä mallilta. Mutta pelkästään ne tulpanjohdot on hyvä paikka aloittaa ja harjoitella hommaa. Ja työvaiheena sanoisin että mitä aiemmin pystyt johdot lisäämään, sitä helpompaa se on, etenkin kun moottori on vielä irrallaan.

Kirkasosien liimaamiseen käytän itse aina tavallista erikeeperiä. Kuivuu aina kirkkaaksi, eikä ole tähän mennessä reagoinut minkään maalin tai materiaalin kanssa.

Lakkaukseen suosittelen mitä tahansa kiiltävää, oikeisiin autoihin tarkoitettua 2K-lakkaa. Motonetin ja bilteman valikoimista löytyy molemmista. Itse olen käyttänyt Zero paintsin lakkoja kun niitä on sattumut omasta hyllystä löytymään, mutta ovat käytännössä samoja autolakkoja kovemmalla hinnalla. 2K-lakan kanssa tulee vain maalattavan osan olla täysin kuiva reagoinnin ehkäisemiseksi ja harsokerroksista kannattaa huolehtia ensimmäisen lakkakerroksen kohdalla, mutta muutoin olen itse lakannut kaiken mahdollisen päälle tamiyan akryylimaaleista lähtien ja tähän mennessä on aina onnistunut.

Jari B. Miettinen kirjoitti:

Hyvin kasaan taisteltu Jagge, Revell on kyllä mokannut sarjassa liian monta asiaa.

Ja mitkähän ne lukuisat mokat tässä Revellin uudessa Jagessa on? Itse ainakin antanut itselleni uskotella, että sarja on vallan mainio.

Hienosti on Tally-ho on taas auton kasannut, ei mulla moittimista. Noiden johdotusten rakentaminenkin vähn niin ja näin, paljonko niihin aikaa panostaa, kun malli kuitenkin loppuikänsä seisoo vitriinissä konepelti suljettuna.
Ja vihreä kisaväri istuu autoon ihan yhtä hyvin kuin punainenkin. Tiedä sitten tuleeko toi Mikon mainitsema likainen vaikutema siitä, että kromin heijastuksista päätellen ainakin osa valaistuksesta on kovinkin lämminsävyistä punertavaa.

Ollaanko lentokonemies menetetty autoille, yhtä paljon kuin täällä autoista lentokoneisiin?

Ei olla vielä menetetty, mutta Huhtalan Petri tekee Jaggesta juttua seuraavaan Mallixiin ja hänen kanssaan juttelin noista sudenkuopista. Ajattelin alkuun että tekisin just Jerryn kaaran, mutta nyt himmailen hetken =) Ja väri saattaa olla kiinni vain valkotasapainosta ja valaistuksesta. Niin ja kyllä mä autoja tein 1972-1986 kun FHRA oli kova juttu.

Jari, Markus ja Tervo, suurkiitos teille kaikista kehuista, kommenteista ja neuvoista. Niillä on meikäläisen hyvä jatkaa automallailua! Nuo Jarin mainitsemat Revellin mokat kyllä kiinnostavat..ja hirvittävätkin jo etukäteen, mutta pitänee odotella seuraavan Mallixin juttua, Oma Jaggeni kaikista puutteista huolimatta on jo hyllyssä, ja itse asiassa olen lopputulokseen ihan tyytyväinen.

Mitä omaan suuntautumiseeni autoihin tulee, niin olen monta vuotta peräjälkeen rakentanut liikennekoneita, ja välillä on piristävää tehdä jotain rutiinista täysin poikkeavaa. Mutta nostalgiset liikennekoneet vanhoissa kuoseissa ovat edelleenkin leipälajini :-)

Mikko MM Mäkelä kirjoitti:

Liekö taustavalaistuksen vaikutus vai mikä, mutta korin pintaväri näyttää hieman likaiselta. Tai sitten liian tummalta korin muotoihin. Tai sitten se on vaan sitä, ettei ole tottunut katselemaan tuon värisiä E-Typejä. Tai juuri muutenkaan, kun ei noita katukuvassa kovin taajaan vastaan kävele. Tai siis aja.

"Likaisuuden" fiilis tulee juurikin tuosta kellertävästä kuvausvalosta suhteutettuna tummaan sävyyn. Kuvausvalo olisi aina hyvä olla vähintään neutraalin valkoinen sikäli ei idealla haeta sunrise/sunset fiilareita. Siinäkin tapauksessa olisi hyvä olla jonkinlainen teemaan sopiva tausta kuvauksessa, mutta itse malli on mielestäni bueno!

Onpahan niin paljon oppimista jo aiempien kommenteista, että en osaa sanoa muuta kuin, että auton kokonaisuus on miellyttävä.
Sulattelen siis kommentteja ja luen niit varmaan uudelleen.
Tämä V-12 on minusta ainoa oikea Jaguar. Johtuneeko se penskana luetuista Jerry Cottoneista vai mistä, mutta auto on kaunis.
Annan siis vain pojot:

Jean ja Timo, kiitos pojoista, kommenteista ja neuvoista!

Tally-ho kirjoitti:

Olen todellakin hurahtanut 1/24 skaalaisiin malleihin, ja ainakin pari autoa on vielä tulossa näytille.

Sehän on varsin mukavaa, jos kokee tunnepuolella positiivisesti harrastukseen liittyen. Sama kai mikä harrastus ihmisellä on, pääasia että on kivaa/hauskaa. Niin hurahdin minäkin, ensin vuonna 1982 ja sitten heti perään 2016.

Rakentelutekniikoihin tulikin muilta viljalti vinkkejä. Googlen kuvahaku on vahvasti omassa käytössäni. Sieltä löytää perusjenkkiveekasin johdotukset katsomalla vaikka 30-luvun moottorien tehdaskuvia ja -kaavioita: sytytystulpat, puola, virranjakaja, laturi. Sitten kun tullaan lähemmäksi nykyhetkeä, alkaa letku- ja johtoviidakko käydä sokkeloiseksi. Rakentamani V12-Frodin Ferrarin koneen detaljointi tehdasasuun olisi vaatinut oikean moottorin näkemisen, joten oikaisin melkoisesti ollen samoilla linjoilla Markuksen kanssa: joskus selkeyden kannalta detaljoinnin autenttisuuteenn ja määrään/laajuuteen lienee syytä vetää raja.
Seuraavaksi astuvat kuvaan lisä- ja syövyteosat, joilla elävyyttä saa usein nostettua melkoisesti rakennussarjan omien osien "tasosta". Ja rahaa alkaa palaa…

Ikkunoissa käytän mainittuja ohuita liimoja (Tamiya Extra thin) ja 2K-Aralditia riippuen lasista ja sen "kiinnikkeistä".

Lakkana käytän yksinomaan Tamiyan LP-sarjaa sekä Mr. Paintin 2K Clear Coatia. Kokeilin Motonetin 2K Motoxia, enkä tykännyt. Joku voisi sanoa, etten osannut - its fine by me.
Kaiken korin malamisen hoidan kynäruiskulla, joita on käytössäni kahta lajia: Biltema 17-371 (35 eur) ja Tamforce 10092073 (10 eur). Suihkepullolla lakkauksesta luovuin koska kynäruiskuttelu on helpompaa ja siinä on useampi asia kontrolloitavissa. Hiontoja lakkakerrosten välillä on tapauksesta rippuen useita, ja korin lakkaamiseen saattaa mennä kuukausi.

Vaihdekeppejä olen vaihdellut jousiteräksisiin. Eli muoviosat veistellään irti, porataan reiät ja liimataan kiiltävä metallikappale niiden väliin. 0,5 ja 0,6 mm:n tavara näyttää sopivalta.

Tervo Salminen kirjoitti:

Noiden johdotusten rakentaminenkin vähn niin ja näin, paljonko niihin aikaa panostaa, kun malli kuitenkin loppuikänsä seisoo vitriinissä konepelti suljettuna.

Mulla mallit seisovat lähes koko loppuikänsä vitriinissä, mutta pienen hetken elämästään osa niistä saa makoilla näyttelypöydillä… konepellit auki tai kiinni. Saattaa joku tuomari joskus vilkaista kiinnikin olevan konepellin alle - en tiedä, kun en ole kysynyt.

Kiitos taas Mikko neuvoistasi!

t. Tally-ho

Mikko MM Mäkelä kirjoitti:

Vaihdekeppejä olen vaihdellut jousiteräksisiin. Eli muoviosat veistellään irti, porataan reiät ja liimataan kiiltävä metallikappale niiden väliin. 0,5 ja 0,6 mm:n tavara näyttää sopivalta.

Kitaran yläkielet myös oivallista materiaalia. Tuossa galleriassa olevassa Kawassa tehty niistä pinnat, edelliseen Viperiin tein tieten tahtoen sen peräsimen päällä olevan lyhyen antennin, tähän nyt työn alla olevaan joutuu tekemään pakosta, kun sörssin sen jossain vaiheessa poikki.

Tervo Salminen kirjoitti:

Jari B. Miettinen kirjoitti:

Hyvin kasaan taisteltu Jagge, Revell on kyllä mokannut sarjassa liian monta asiaa.

Ja mitkähän ne lukuisat mokat tässä Revellin uudessa Jagessa on? Itse ainakin antanut itselleni uskotella, että sarja on vallan mainio.

Kyllähän niitä on. Juuri sorvailin öljynsuodattimen koneen kylkeen. Harvemmin näkee rakennussarjan koeissa mallinnettuna öljynsuodattimenpesää, ilman sitä itse suodatinta. Toisin sanoen koneesta on ruuvattu öljynsuodatin irti, ei tietenkään tule valurangoissa irto-osana. Vesipumppu puuttuu hihnapyörien alta kokonaan ja hihnapyörät on ihan normi kuraa mitä saa normi jenkkisarjoissakin. Valukuoppia pitkin koria, jopa sisäkatto piti hioa sileäksi, kun näytti kuin verhoilu roikkuisi monesta kohtaa. Muottisaumoja ei tosin ole kauheasti. Alustassa normi Revellit, eli tehty osat niin tukevaksi että sillä voi leikkiä. Omassa on konepelti noin 2mm leveämpi kuin muu kori ja sen kyllä huomaa pelti kiinni asennossa… Valurangoissa olevia osia kun tarkastelee, niin toiset osat on todellakin hienoja, mutta sitten viereinen osa on kuin jostain 60-luvun sarjasta. Kyllä tämän kanssa saa painia, jos huippumallia yrittää esiin kaivaa, Tamiyalaiseen en itse vertaisi tätä. Mallixia kohti punnerretaan, +100 hartsipulttia vasta istutettu, varmaan menee vielä toinen samanlainen setti. Tulee varmasti aika perusteellinen tarina toivottavasti jo seuraavaksi painoon menevään lehteen. Paljon isompi projekti kuin aluksi luulin, kuvittelin myös tätä loisto sarjaksi.

Tally-ho mallissa en äkkiä huomannut konepellin leveys ongelmaa, olisiko Revellin laadussa heittelyä? Ei kannata ottaa mun mutapainista harmitusta, kivan mallin olet kuitenkin tehnyt. Mulla on vaan liian vahvat luupit. Heh!

Kiitos kommenteista Petri. Mulla on vielä hyvin pitkä matka teikäläisen taitotasolle (jos sitä koskaan saavutankaan). Yritän koko ajan oppia uutta, mutta tällä erää olen tyytyväinen Jaggeeni rakennussarjan kaikista puutteista huolimatta.

Tally-ho kirjoitti:

Kiitos kommenteista Petri. Mulla on vielä hyvin pitkä matka teikäläisen taitotasolle (jos sitä koskaan saavutankaan). Yritän koko ajan oppia uutta, mutta tällä erää olen tyytyväinen Jaggeeni rakennussarjan kaikista puutteista huolimatta.

Oikea asenne tuo uuden oppiminen, sillä minäkin olen tähän asti päässyt. Aina kun yrittää seuraavaan malliin jotain uutta lisätä ja hioa edellisessä tehtyjä virheitä, pääsee eteenpäin. Tarpeeksi kun rakentaa, niin ei mun tason ohittaminen ole ollenkaan mahdotonta. Aina löytyy kokeneempi mallari jolta oppia, sillä on paljon minuakin parempia rakentajia olemassa. Ihan aina en edes tee parastani, sillä se on välillä tuskastuttavan hidasta ja vaatii paljon kokeiluja onnistuakseen yhdessä hommassa. Vaan välillä lasken tietoisesti hieman tasoa ja rakennan malleja valmiiksi hieman nopeammalla rytmillä, ihan vain että saisi välillä valmiiksi jotain. Ei tämä mitään haudan vakavaa hommaa ole, ainoastaan harrastus jonka pitää olla mukavaa.

Tervo Salminen kirjoitti:

Kitaran yläkielet myös oivallista materiaalia.

Etenkin E-kieli E Typeen, hehe 😀

Petri Huhtala kirjoitti:

Ei tämä mitään haudan vakavaa hommaa ole, ainoastaan harrastus jonka pitää olla mukavaa.

100 % samaa mieltä.

Virheitä sattuu ja niistä voi oppia. Vaikka malli mallilta tuntuu siltä, että vähän kehittyy, tulee välillä notkahduksia ja pohjanoteerauksia. Minä kun en rakenna mitään uusiksi (niin kauan kun rakennussarjoja voi hankkia), niin toiveet kohti seuraavaa kohdetta, että se onnistuisi taas aikaisempia paremmin.

Kiitos kaikille kolleegoille kannustuksista ja neuvoista.

Filosofiani automallien kanssa on sama kuin liikennekoneidenkin: yrtitän parhaani, mutta mallin ei tarvitse olla täydellinen. Riittää, että se näyttää hyvältä tai parhaassa tapauksessa erittäin hyvältä. Rakennan mielummin useampia malleja, kuin käytän paljon aikaa yhden mallin kohdalla pienten detaljien mallaamiseen. Arvostan suuresti mallareita, jotka rakentavat kohteisiinsa mahdollisimman paljon autenttisia yksityiskohtia, mutta meikäläisen taito tai kärsivällsyys eivät vaan riitä siihen. Mieliharrastukseni pitää olla rentouttavaa eikä stressaavaa.

Jätän siis super-mallauksen suosiolla ammattimiehille 👍😄

Tervo Salminen kirjoitti:

Jari B. Miettinen kirjoitti:

Hyvin kasaan taisteltu Jagge, Revell on kyllä mokannut sarjassa liian monta asiaa.

Ja mitkähän ne lukuisat mokat tässä Revellin uudessa Jagessa on? Itse ainakin antanut itselleni uskotella, että sarja on vallan mainio.

Tuulilasi on myös liian matala ja siitä johtuen katon linja on väärin. Joku oli mittaillut, että mallin lasi on 3mm liian matala, eli 75mm luonnossa. Tiedä sitten onko tuo täsmälleen oikea mitta, mutta matala se on. Avomallin lasin korkeudeksi tuo käy kuulemma suoraan.

Siististi rakennettu perusmalli ja rakentelukokemus näkyy kun ei ole alkeellisia virheitä. Kannustan automallailun pariin. Maalipintakin on silloin ok kun ei ole valumia ja niin sanottua appelsiinipintaa tai kerros niin paksu että detaljit peittyy. Viimeisen päälle kiiltävä pinta on toki kadehdittavan upea mutta ei mielestäni ole ainoa oikea. Tässä kiiltoaste on tällaiselle vanhemmalle autolle oikein hyvä mutta sisusta voisi olla ikääntyneemmän näköinen. Toki onhan verhoilu voitu juurikin uusia. Detaljoinnin tason voi viedä kiinnostuksesta riippuen ulkoisesta fiiliksen hakemisesta aina piiloonkin jääviin osiin. Kuitenkin olisi hyvä pitää tietty tasapaino riippuen kuinka pitkälle detaljointi viedään. Eli jos lisätään sytytysjohdot pitää olla myös paksumpi akkukaapeli. Mikäli korvaa jonkin valetun kohteen etsiosalla on samankokoinen muu kohde kanssa korvattava etsiosalla tai detaljoitava jollain muulla tavalla samalle tasolle. Mistään liimapommista ei saa parempaa lisäosillakaan ja joskus puute voi olla parempi ratkaisu, reikäkin voi olla detalji.

[quote="Supersaloon"]

Moi Tervo, luin itsekin netissä tuosta tuulilasin väärästä koosta . Se on ikävä virhe, mutta en asialle pystynyt tekemään mitään. Jagge on nyt hyllyssä kaikkine puutteineen ja virheineen. Olen kuitenkin tyytyväinen, että sain sen rakennettua. Toivottavasti seuraava kärry olisi muototarkka (-empi)
!

Kiitos Rutanen hyvistä kommenteista ja neuvoista!