Pienoismallit.net

Valkoinen 7

Osasto Kuhlmeyn Focke-Wulf Fw190A-6

Taustaa

Olen tehnyt koko mallailuharrastukseni ajan, eli vuodesta 2014 lähtien, suomalaiseen sotilasilmailuun liittyviä pienoismalleja mittakaavassa 1/32 ja malleja onkin kertynyt vitriiniin yhteensä kahdeksan kappaletta. Olen tehnyt aina malleja periaatteella: Rakennan yhtä mallia kerrallaan ja teen mallin valmiiksi ennen uuden aloittamista. Samalla kuitenkin suunnittelen jo seuraavaa projektia. Eli koko ajan minulla on työn alla kaksi mallia - yhtä rakennan, toista suunnittelen.

Sama aihepiiri, toimintamalli ja periaate jatkuvat tämänkin blogin kohdalla. Esittelen siis nyt rakenteilla olevaa lekomallia, mutta teen tosin sen kohdalla pienen syrjähypyn aihepiirissä, sillä kyseessä ei ole suomalaisten käytössä ollut konetyyppi, eikä koneyksilö, vaan saksalaisen Osasto Kuhlmeyn Focke-Wulf FW190A-6. Miksikään harha-askeleeksi tätä en osaa kuitenkaan ajatella, onhan Osasto Kuhlmeyllä merkittävä osa suomalaisessa ilmailuhistoriassa ja ylipäänsä koko Suomen historiassa.

Kun suunnittelin tätä projektia (samalla kun rakensin MiG-15 UTI:a), puntaroin pitkään, tulisiko tekemästäni Fw190:stä hävittäjä vai jabo. Historiallisesta näkökulmasta pidin jaboa tankkien, huoltokuljetusten ja siltojen tuhoajana mielenkiintoisempana vaihtoehtona, mutta päädyin kuitenkin lopulta hävittäjään. Halusin löytää ulkoasultaan mielenkiintoisen rakentelukohteen, johon ei olisi välttämättä valmiita siirtokuvia tarjolla, ja josta ei olisi netti pullollaan kuvia valmiista malleista. Rakentelukohteeksi valikoitui "Valkoinen 7"

Valkoinen 7

Valkoinen 7, WNr 531056, kuului II/JG54:n 4. Staffelliin, eli suomalaisittain 54. Hävittäjärykmentin toisen laivueen neljänteen lentueeseen. Olen löytänyt koneesta ainoastaan yhden valokuvan, joka varmuudella esittää kyseistä koneyksilöä. Kyseinen kuva löytyy Hannu Valtosen kirjan "Lento-osasto Kuhlmey, Saksan Lufwaffe Suomen tukena kesällä 1944" sivulta 129. Lisäksi netistä on löydettävissä kaksi kuvaa, jotka mahdollisesti esittävät Valkoista 7:ää. Koneessa oli normaali RLM74/75/76 päivähävittäjän naamioväri, jonka päälle oli ruiskutettu RLM71:tä erityisesti rungon takaosiin. Sivuvakaajassa oli laajalla alueella pelkkä RLM76 (tai 65) ja hakaristissä pelkät valkoiset ääriviivat.

Koneesta otettu kuva on päivätty 18.6.1944 Käkisalmen kentälle, jolloin koneella haettiin sieltä karttoja. Valkoinen 7 ohjaajanaan Uffz. (Unteroffizier = alikersantti) Heinz Schlömann katosi ilmataistelussa Karjalan kannaksella 1.8.1944.

Mallisarja

Mittakaavassa 1/32 ei ole kovin paljon vaihtoehtoja Fw190A-6:ksi. Muista malliversiosta löytyy melko tuoreitakin sarjoja, mutta A-6:ksi paras lähtökohta lienee Hasegawan melko vanhaa tuotantoa oleva sarja. Samoista muoteista on tehty useita eri paketointeja ja versiota ja tästä syystä rakentaessa saa olla tarkkana, että valitsee oikeat osat, ja että kittailee A-6:een kuulumattomat huoltoluukut umpeen. Itse löysin tämän sivuston myydään&ostetaan -palstan kautta A-5 Nowotny -paketoinnin, jossa on tarvittavat osat myös A-6 -versioon.

Vaikka minulla on tarkoitus pitää rakennusurakka yksinkertaisena, ostin kuitenkin jonkin verran after market -tuotteita, mm. HGW:n istuinvyöt, siirtokuvaniitit ja huoltomerkintäsiirtokuvat, Master-Modelin messinkiset tykit ja pitot-putki, Eduardin ja Montexin maalausmaskeja sekä Eduardin mittaritauluja (etsi ja hartsi). Mittaritauluja en todennäköisesti kuitenkaan käytä, koska mielestäni noista valmiiksi maalatuista etsi-mittareista on hankala saada hyvännäköisiä isossa mittakaavassa.

merkinnät

Loppukokoonpano sujui ilman ylimääräisiä harmeja. Valokuvat otin mustaa kartonkia vasten luonnonvalossa keskinkertaisella kännykkäkameralla (iPhone X). Alkuperäiset kuvat näyttävät mielestäni ihan hyviltä tabletin näytöllä, mutta tälle sivustolle siirrettynä harmittavan suttuisilta. Saavat kuitenkin kelvata, niin saan kuitattua tämän mallin valmiiksi. Kuvia koneen pohjapuolelta ja yksityiskohdista löytyy blogin aiemmista merkinnöistä. Sitten kohti seuraavaa projektia…
Vaikka minulla oli tarkoitus tehdä suoraviivainen rakennusprojekti ilman turhia kikkailuja, en voinut olla puuttumatta laskutelineiden detaljointiin. Tein jarruletkujen lisäksi hieman johdotuksia, lisäsin tekstikylttejä Eduardin etsiarkilta ja parantelin sekä lisäilin muutenkin yksityiskohtia.
Koneen merkinnät on pääosin maalattu, mutta käytin pienempiin merkintöihin myös siirtokuvia. Sarjan omat siirtokuvat näyttivät vanhoilta ja kellastuneilta, joten niiden käyttö ei houkutellut. Onneksi HGW:n niittiarkin (ks. aiempi merkintä Maalaus 1) mukana tuli siirtokuvat Fw:n perusmerkintöihin. HGW:n siirtokuvat poikkeavat hieman ”normaaleista” dekaleista. Ne asetetaan paikalleen täysin samalla tavalla kuin normaalit dekalit, mutta 4-8:n tunnin kuivumisen jälkeen kuvien päällä oleva kalvo poistetaan varovasti. Tällöin ainoastaan väri jää pintaan, eikä esim. hopeoinnista tarvitse kantaa huolta. Säistämisen aloitin paneelirajojen…
Rakennusvirheiden korjaamisen jälkeen maalauspuuhat jatkuivat suoraviivaisesti. Maalasin kolmivärikaavion värit periaatteella: valein ensin, tummin viimeisenä. Väreinä on edelleen käytetty Tamiyan ja Gunzen maaleja.
Tämän projektin aikana on vahvistunut käsitys huolellisen suunnittelun ja mallin esikuvaan perehtymisen tärkeydestä. Vaikka olen yrittänyt tehdä pohjatyöt tarkasti ja riittävän kattavasti, rakennusprojektiin on mahtunut useita virheitä, joita olen joutunut jälkikäteen korjaamaan. Kun paikalleen liimattuja osia joutuu repimään irti, siistin rakennusjäljen tavoittamisesta tulee vaikeampaa. Kerroin jo blogin toisessa merkinnässä virheellisesti umpeen kitatusta luukusta, jonka korvasin lopulta ohuella metallilevyllä. Kuvateksteissä on selitetty, millaisia muita mokia on tullut tehtyä, ja miten niistä on selvitty.
Mallin kasaaminen on tähän saakka ollut suoraviivaista puuhaa ja sama pätee myös mallin maalaamiseen. Fw190 tarjoaa maalauspuuhia vaihtelevasti sekä maskien kanssa että vapaalla kädellä. Pohjavärinä on Mr.Finishing Surfacer 1500 White. Muuten olen käyttänyt Tamiya Acrylic ja Mr.Hobby Aqueous -maaleja.
Hasegawan Fw190:n runko menee helposti kasaan, eikä siivissäkään ilmennyt minkäänlaisia ongelmia. Joitakin kohtia piti siistiä kitillä, mutta se kuuluu asiaan. Sarjan sinänsä hyvät ohjeet tuottivat pientä harmia, kun ne ohjasivat kittaamaan umpeen oikeasta kyljestä luukun, joka siinä kuuluu olla. Huomasin ohjeiden virheen vasta, kun kitti oli kuivunut ja tarttunut tiukasti kiinni. Uuden luukun olisi voinut kaivertaa umpeen kitatun tilalle, mutta päätin tehdä luukun kuitenkin ohuesta metallilevystä. Avasin myös moottorin kiduslevyjä, kun umpinaiset näyttivät hieman ankeilta.
Moottorin ja ohjaamon rakentaminen on Hasegawan Fw190:ssa melko suoraviivaista. Osia on vähän ja sarja on yksityiskohdiltaan ihan tyydyttävä. Moottoria pystyisi parantelemaan helposti lisäyksityiskohdilla, mutta itse en kokenut sitä tarpeelliseksi, koska moottorista ei jää valmiissa mallissa juuri mitään näkyviin. Nopeasti sutaistu perusmaalaus riitti tällä kertaa. Minulla olisi ohjaamoon käytettävissäni Eduardin etsisetti ja valmiiksi maalattu mittaristo hartsivaluna. En kuitenkaan käyttänyt niitä, koska mielestäni sarjan omat osat ovat paremmat. Valmiiksi maalatut etsit ovat mielestäni sellaisenaan jotenkin tökeröitä tässä mittakaavassa ja…