Pienoismallit.net

Taksimersu

Mercedes-Benz W123T

Maailman kestävimmäksi autoksikin tituleerattu, W123-korimallin taksimersu tolpalla jossain päin Suomea joskus 70-, 80-lukujen taitteessa.

Auto tässä tapauksessa on länsisaksalainen lelu vuodelta 1978. Tai ainakin näin luki pohjassa. Auto oli yllättävänkin hyvin detaljoitu kokoisekseen, etenkin kun muistaa ettei tätä ole alunperin suunniteltu malliksi. Pituutta mallilla on noin neljä senttiä, jonka perusteella mittakaavankin määrittelin, jolla kaiken muun tein ympärille. Alusta on kokonaan scratchinä tehty, tosin jotain teemaan sopivaa voisi vieläkin mielestäni lisätä.

Maalattu tamiyan maaleilla ja Zeron lakkaa vedetty päälle. Kaikki kromiosat on foilattu BMF:llä.

Kommentit

Nostalgiaa.
Et pienempää löytänyt? Oneksi jo valmis lelu, mutta on siinä silti ollut hommaa ja nuo penkit ja alusta on tehty hienosti.
Sikäli vielä liiikennemerkinkin olet osanut laittaa oikeaan paikkaan, eli taksiasema-alue päättyy juuri tuohon merkkiin. Se merkki olisi monilta lipsahtanut auton taakse.
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
On tullut jopa ratin takana oltua ilman silloista ammattiautoilijan lupaa ja matkustaja kyydissä Siilinjärveltä Kyyjärvelle, eli poikki yli puoli Suomea. Matkustaja ei tiennyt minne olin häntä viemässä ja monesti piti pysähtyä öisellä matkalla kusitauolle kun hirvimehtuuporukasta kyytiläiselle oli jäänyt vielä juotavaa kovin.
Kyyjärven löysin, mutta kotiosoitteesta ei hajuakaan. Ei muuta kun reilusti maksava asiakas Kyyjärven keskustassa ulos autosta, niin silloin hän ymmärsi, että tämähän on kotikylä. Sitten hän osasi neuvoa kotiinsa ja heti ampaisi saunan lämmitykseen syksyisellä kolealla. Pyysi saunaan mukaan ja tarjosi kullanväristä juomaa. Kieltäydyin ja sanoin, että kotimatka on vielä pitkä ja pitäisi tämä pirssi palauttaa mahdollisimman pian omistajalle, joka ei jaksanut enää teidän hirviporukkaa kuskata ja jäi nukkumaan.
Ase peräkontista herralle kainaloon hirvenlihojen kanssa ja keula kohti Siilinjärveä. Tunki vielä konjakkipullon syliin ja kiiteli tasaisesta kyydistä, josta ei kyllä tienyt tuon taivaallista.

Matka Siiliin meni jo ilman taukoja ja auton palautin juuri ja juuri kun sille oli tilattu vakioajo. Mukavaa oli ja en usko, että sakkojakaan olisin saanut mistään, kun taksivalo katolla huputettiin lähtiessä. Selittämällä asiat olisi voitu kyllä konstaappelien kanssa sopia ja jos he olisivat soittaneet liikennöitsijälle, niin samaa hän olisi kertonut.
Kiva keikka ja hyvä hanke opiskelijalle, mutta laiska oli Mersu.
On tuo niin pieni, mutta hieno! Miten tuollainen miniatyyri BFM-foilaus onnistuu?
Hauska kuvaelma!
Vielä kun olisi hiljainen lumisade taustalla, niin jopas olisi tunnelmaa kerrakseen. Hyvä näinkin.
Timo Rissanen kirjoitti:
Et pienempää löytänyt?
Nokun en pienempää ole löytänyt… (vink vink)
Mika Kauranen kirjoitti:
Miten tuollainen miniatyyri BFM-foilaus onnistuu?
Hankalasti. Yhdellä sanalla sanottuna. Kylki- ja ikkunalistan kromi on luokkaa 0,2-0,3mm leveä, molemmat piti tehdä molemmille puolille useampaan kertaan kun foili itsessään oli sitä mieltä ettei näin ohut lista ole mahdollinen. Yhtäkuin takaluukun mersun merkki, halkaisija oli vähän turhan pieni ympyrän tekemiseen.

Foilin alle riittävän hyvä liima ja veitseen uusi terä repeytymisen estämiseksi ja sitten onnistui jotenkuten. Tosin terä upposi maalin läpi tällöin, mutta kaikkea ei voi saada…
Markus Salminen kirjoitti:
[
Foilin alle riittävän hyvä liima ja veitseen uusi terä repeytymisen estämiseksi ja sitten onnistui jotenkuten. Tosin terä upposi maalin läpi tällöin, mutta kaikkea ei voi saada…
Näin arvelinkin, että olennaista on äärimmäisen terävä terä. käytitkö kenties halkaistua vanhanaikaista partakuokan terää (Gilette)?
En, vaan kirurginveitsi ja siihen tarkoitettu terä. Sen jälkeen kun aikanaan halkaisin sormen tuntematta oikeastaan mitään, totesin sen riittävän teräväksi harrastuskäyttöön.
OK. Itse olen ajoittain käyttänyt Gilletteä. Ne vaan tylstyvät mallailuhommissa tosi nopeasti
Mika Kauranen kirjoitti:
OK. Itse olen ajoittain käyttänyt Gilletteä. Ne vaan tylstyvät mallailuhommissa tosi nopeasti
Olen jo kauan käyttänyt skalpelleja, joita saa apteekeista alle kaksi euroa kappale. Teriä on eri muotoisia ja terät kestää väntää ja kiertää, koska ne ei vissiin saa katketa leikkaustilanteessa ihmisen sisään. Varret menee ensimmäisenä katki, jos vääntää kovaa. Kokeile.
Timo Rissanen kirjoitti:
Olen jo kauan käyttänyt skalpelleja, joita saa apteekeista alle kaksi euroa kappale. Teriä on eri muotoisia ja terät kestää väntää ja kiertää, koska ne ei vissiin saa katketa leikkaustilanteessa ihmisen sisään. Varret menee ensimmäisenä katki, jos vääntää kovaa. Kokeile.
On mulla noita kirusgiveitsiäkin ollut mennen sivu koko vakavamman mallailuhistorin ajan. Kokeiltu on. Ovat toki tukevia ja varsi katkeaa helpommin kuin itse veitsi. Tylstyvät nekin tosi nopeasti ja niiden saatavuus on välillä hankalaa. Apteekista en ole vielä hoksannut kysellä. Kiitos vinkistä.
Gillettejä aina saa ja ovat teräviä mutta lepsuja rakenteeltaan. Vaatii aikamoista säätämistä, että terän saa tukevasti johonkin, että sillä voi viiltää hallitusti.
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
80-luvun alussa tuli noita Gillettejä käytettyä, kun parempaa ei ollut, muistona siitä lukuisat arvet sormissa. Skalpellin hankinnan jälkeen ainoat skalpellin arvet ovat umpparista ja tyräleikkauksesta.
Itsellä myös huonoja kokemuksia tuon BMF:n käyttäytymisestä liian kapeana siivuna. Mitä käytit apuliimana, Microscalen foililiimaako?
En itseasiassa käyttänyt apuliimaa lopulta ollenkaan, painoin vanupuikolla foilia kiinni listaan terän juuresta samaan aikaan kun vedin ylimääräistä veitsellä pois. Foili pysyi lopulta sen verran kiinni omalla liimallaan että lakan sai vedettyä päälle.