Challenger Funny car

Hippuloita on maalattavana jonkin verran ja moneen kertaan. Runkoon pohjaväri Ultimaten harmaalla, päälle Vallejon punaista ja sen päälle VMS:n kiiltävä lakka. Kromiosat sai päälleen Tamyan kiiltävän akryylimustan jonka viimeistelin Alclad kromilla. Paneeleille Vallejon Metallic Color alumiinia. Ahtimen maalasin Gun metallilla ja päälle VMS:n mattalakkaa. Alkaa pikkuhiljaa päästä liimailemaan osia toisiinsa. Kyllä tästä taitaa tulla esikuvan mukaisesti valkea.

Homma olikin helpompi kuin kuvittelin. Pyörittelin koria käsissäni ja totesin että särmässä on liikaa muovia. Hiomaan! Saahan siihen kittiä tilalle jos menee pilalle. Hioin terävän särmän pois lokasuojasta jatkuen aina ikkuna-aukon päähän asti. Hyvä tuli. Rungon paneelit saivat samalla maalauskierroksella pohjamaalin. Niitä pitää vielä hieroa sileiksi.

Pohjat vasta virheet paljastaa. Kitattuihin saumoihin lisää pakkelia. Siellä täällä on pikku kuhmuja. Kittikierroksia tuli kolme. Eikä tämä vieläkään ole oikein. Kävin netistä katsomassa miltä etulokasuojan kulma näyttää. Kuvatessa huomasin kumman vekin etulokarin taitoksessa. Korissa on ihan selvä muotovirhe. Taitoksen pitäisi kulkea juoheaa linjaa pitkin lokaria, kunnes taipuu 90 asteen kulmassa konepellin suuntaan. Mallissa taitos sukeltaa alas, katoaa, kunnes nousee taas uudestaan kääntyäkseen 90 astetta. Muotti tekee myös terävän särmän, tämän taitoksen jatkeeksi, kohtaan minkä pitäisi olla juohea. Tätä pitää nyt alkaa hieromaan kuntoon…

Oli hyvä että en poistanut maalia korista! Tämä vanha maali on hyvää hiottavaa ja sitä on paksulti. Olen tehnyt halvasta hammasharjasta hiomakoneen ahtaille paikoille. Niissä kun ei paperille tahdo saata tarpeeksi liikettä. Ja on muuten tehokas myös isommille pinnoille kun laittaa karhean paperin. En juurikaan enää kittaa ulostyöntäjien jälkiä vaan hion muovin pois niiden ympäriltä isolta alueelta. Koria hion toki käsin. Ovet ja konepellin urat kittaan umpeen. Onhan se tehty alun perin lasikuidusta. Keulan ja perän paneelit sulautuvat saumattomasti koriin. Mutta etupuskuri… eihän se sovi lainkaan, toisin kuin takapuskuri. Ei sitä voi…

Voi itku tota lohkoa. Nyt muistinkin miten kamala ja vajaa valu se alun perin oli. Olin aikoinaan melkoisen pulassa sen kanssa. Siihen piti muurata iso pala kulmaa. Oli karmeaa kittiä, haisi jalkahieltä ja oli hirvittävän kovaa hiottavaksi. Tekisi mieli vaihtaa koko möykky. On se sen verran näkyvä osa. Ei kellään sattuisi olemaan vapaana siistiä moottoria ahtimella? Ohjaamon paneeleista lähtee vannehopeat seuraavaksi. Sitten onkin viimeisenä jäljellä korin hionta.

Jaha, Maalit lähti. Jätin muutaman osan sikseen. Saattaa olla että muutan vielä mieleni. Armoton pikkuosien hiominen ja valusaumojen rapsuttelu on käynnissä. Etuakselin ripustukset on ihan hengettömiä. Jo lähti pusla irti ja putosi lattialle. Kuin ihmeen kaupalla löytyi, onneksi valkealta matolta. Etuakselin ajattelin jättää alkuperäiseksi. Kaivoin esiin hieman detaljeja valusaumaa poistaessa. Pitää nyt katsoa laitanko erillisen jousen kun osa on maalattu pohjavärillä. Kamera paljastaa karmeat huomajäljet, vaikka paljaalla silmällä näyttää hyvälle. Jousi on myös aika paksu. Nokka ja perä hiotaan, kuten muukin kori. Joka paikkaan ei…

Kromiosat uuninpuhdistajaan ja maalatut osat VMS Clean Slateen, 3.0. Ja voi vitsi miten kävi. Kromi lähti tietysti ihan hujauksessa, kuten pitikin. Runko sen sijaan ei puhdistu kunnolla. Mustan alla oli jotain kummaa valkeaa, joka meni pulveriksi ja jäi runkoon kiinni. Kuvittelin että runko pysyy kasassa, ei kun se hajosi palasiksi. Clean Slate tehosi myös liimaan jollain lailla. No, onpahan puhdistaminen helpompaa. Mutta kun ikkunatkin sumeni ja ratti meni palasiksi. Kyselin Chrisiltä VMS:llä mistä johtuu. Olisi pitänyt lukea tuotteen sivuilta varoitukset vintage mallien käsittelystä. Niissä kun on käytetty kaikenlaista muovia. CS3.0 on…

Kas kummaa. Hieman pengottuani paikkoja eräästä laatikosta löytyi alkuperäiset kasausohjeet! Ohjeista voi vahvistaa että kyseessä on Jo-Hanin malli. Nyt pääsen myös sen jäljille mitä osia puuttuu. Ei montaa! Bensatankki nyt ainakin. Hyvä, homma jatkuu.

Kiitos sen aikaisten kurjien liimojen, pirssi meni palasiksi siististi. Juuri mikään ei mennyt rikki. Rungosta lähti pätkä, takaikkuna on kovaa kiinni, tuulilasista lähti pala, maskista jäi pala koriin ja joitain pikku juttuja. Runko tosin on niin hyvin kiinni että annoin olla ehjänä. Posti toi VMS:n Clean Slate 3.0 pulloja. Osat pääsevät kylpyyn. En ole aiemmin näitä liemiä kokeillut, joten mielenkiintoista kokeentapaista on tiedossa. Takalasin vänkään irti, liotan maalit ja hion kirkkaaksi. Tyypillisesti ikkunoista löytyy liima ja maalitahroja.

Tästä lähdetään liikkeelle. Mallista on karissut muutamia osia vuosien varrella. Mutta kyllä tästä vielä hyvä tulee, kunhan vain saan pidettyä motivaation kohdillaan. Kori onkin jo valmiiksi irti, kiitos hapertuneiden saranatappien. Korin olen maalannut paukkupullolla ja jälki on sen mukaista. Ja eikun purkamaan loputkin osat.