Etusivu 
Galleria Mallit: lentokoneet 1946–
MiG-29 9.13 "Fulcrum-C"
80-luvun lopulla kun Suomen ilmavoimat oli uusimassa kalustoaan, oli MiG-29 yhtenä ehdokkaana alun perin kun ajatus oli että entiseen malliin hankitaan puolet idästä ja puolet lännestä. Toisin kuitenkin kävi Neuvostoliiton hajotessa ja itäkoneen hankinnasta luovuttiin.
MiG-29 vieraili Suomessa ensikerran 2.7.1986 Rissalassa Kuopiossa järjestetyssä ilmailunäytöksessä. Tämä vierailu oli ylipäätään ensimmäinen vierailu länsimaissa ja herätti runsaasti kiinnostusta myös kansainvälisessä lehdistössä. Koneita tuli kuuden koneen osasto ja koneiden kotipaikka oli 234:s hävittäjälentorykmentti Kubinkassa lähellä Moskovaa. Muistan hyvin tämän lentonäytöksen ja sen kun kiitotien päästä alkoi nousta musta savu, vaikka ääntä ei vielä kuulunutkaan eikä mitään näkynyt koneiden lähtiessä osastona yhtä aikaa lentoon.
Kubinkasta oli myös seuraava osastovierailu Rissalassa ja se tapahtui 2.8.1989. Yhtenä episodina tapahtumassa oli kun yhdestä soolo MiG-29:sta hajosi/irtosi jarruvarjo laskussa ja kone päätyi "Jyrkänpään katiskaan" eli pysäytysverkkoon. Myös tämän jälkeenkin, mm. 7.-8.6.1997 Oulun kansainvälisessä ilmailunäytöksessä nähtiin MiG-29 koneita, tällä kertaa taitolentoryhmä Kubinka's Strizhi.
Malliksi valikoitui GWH:n Korea paketointi, joten siirtokuvat neuvostokoneelle hankin erikseen ja ovat Begemotin valmistamat ja jossa konevaihtoehtoja oli peräti 50. Tämä Korea paketointi on MiG-29 9.13 koneesta, Rissalassa vierailleet koneet olivat todennäköisesti aiempaa 9.12 ( Fulcrum A ) versiota. Tunnukset ja maalauskaavio kuitenkin samanlainen kun Kubinkasta olevasta yksilöstä kuitenkin kysymys ja samalta 80-luvun lopun aikakaudelta.
Mallisarja oli hyvälaatuinen niin osien siisteyden kuin pintadetaljoinninkin suhteen, osien sopiminen kuitenkin jätti toivomisen varaa, muovia joutui välillä jyrsimään aika rankastikin luultavasti jonkun suunnitteluvirheen takia. Koneen runko oli omituisesti pilkottu moneen osaan ja yhteen sovittaminen tuotti ongelmia kun samanaikaisesti piti saada kolmeenkin eri suuntaan olevia pintoja yhteen. Moottorit oli nätisti detaljoidut, mutta rungon sisään sovittamisessa niidenkin kanssa oli ongelmia, samoin oli imukanavien kanssa. Antennit siipien ja vakaajien kärjissä olivat valmiiksi kiinni, aivan turhaan…katkeilivathan ne ilman muuta mallailun aikana… Samoin kävi stabilaattorien akseleille, aivan liian ohuet, eli katkesihan nekin myös…tein uudet 1,5mm:n styreenikepistä.
Sarjan mukana tuli pieni levyke etsiosia, jotka myös käytin, messinkisen pitot putken hankin erikseen. Alapuolen varustukseksi tällä kertaa vain pelkät ripustimet, sillä ilman ohjuksiahan koneet täällä vierailivat. Maalaukset, lakkaukset, säistämiset Akanin, LifeColorin, Vallejon, Migin ja Ultimaten tuotteilla.
Tässä vielä kuvaa yhdestä Rissalan koneesta: www.strizhi.ru/2003/karivalo/30.6-3.7.1986-1-(1024).jpg
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
.jpg){kind=link}