Nuljukumi
BTR-60PB, noin 1980.

Klapeja!
Trumpetertin malli on hyvä, tai erinomainen. Työtä on paljon ja aikaa paloi, koska sisäosatkin ovat moottoria lukuun ottamatta kattavat, joten teki mieli jättää luukut auki. Harmi kyllä en löytänyt kuvia suomalaisen vaunun sisältä, joten yksityiskohdat ovat vähän arvauksen varassa. Korona-aikaan ei muutenkaan voinut käydä taputtelemassa alkuperäistä yksilöä, joten sinne päin… Trumpeterille nillitän siitä, että kun periskooppeihin on läpinäkyvää muovia, sitä voisi ollakaikkiin niistä. Pari kolme on kuitenkin normiharmaasta muovista. Kummallista. Korvasin kumipyörät resiinisillä (en muista merkkiä). Tulin ostaneeksi Voyager modelin etsisarjan, joka osoittautui isoilta osin hyvin turhaksi - sarjan omat etsiosat olisivat pääosin riittäneet, mutta työkalukiinnikkeet ja lenksut oli hyvä korvata. Sisäosiin olisi voinut etsiä lisätä, mutta sitäpä valtava sarja ei tarjonnut - ja eipä tuo minnekään nälyisikään. Antenni on niin ikään lisätuote, jossa kerrankin on myös tuo ensimmäisen pätkän kumipaksunnos, ehkä vähän liankin tuhtina. Askartelin rynnäkkökiväärinkin penkille, ja hauskinta oli halkosylllisen tekemisessä - idea on Concorden kirjasta. Muuta varustelua olisi tietysti voinut lisätä paljonkin, mutta skrätsätty puolijoukkuetelttani epäonistui ja jätin varusteet tähän..
Maalaukseen kokeilin ekaa kertaa Hatakan maaleja (Modern Finnish Army AFV paint set). Vihreät sävyt vaikuttivat olevan aivan nappiin, mutta onneksi bongasin ohjeen, että sekottaminen on tehtävä todella huolella. Siis todella huolella. Maalien käyttäytyminen oli kuitenkin aika konstikasta, ja vaunun keulapuolella tapahtui jokin kummallinen kemiallinen rekatio, joka rypytti maalia. Ei kiva. Numerointi on koottu osin ikivanhoista seteistä, ja osa hajosi atomeiksi jne. No, kierrätyshän on hyve. Ainakin tämän mallin kanssa oli hauska puuhastella.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.