Kuten jo aiemmin kerroin, mukava nähdä myös näitä nykyhävittäjiä…niitä ei ole koskaan liikaa. Kohtuudellahan selvisit vaikeista lähtökohdista huolimatta.
Itse en Etelä-Afrikan ilmavoimien koneen väritykseen ole perehtynyt joten siihen en pysty kantaa ottamaan. Sen sijaan tuo yleinen töhryisyys kuten asian itsekinkin ilmaisit, pistää silmään. Koneen alapuolellahan usein on paljonkin nestevalumia, mutta ei kautta linjan kokonaan silläkään puolella, yläpuolella lähinnä erilaisten huohotinaukkojen kohdalla ja tepastelualuilla myös aikaa myöden.
Kuomun sovittamiseen hiomalla olisi myös ehkä kannattanut panostaa jo ennen maalausta. Maalauksen jälkeen tietysti nuo valumat on aina kiusallisia ja jokainen kait niihin jossain vaiheessa törmää. Muovin kovuudesta riippuen niistä usein selviää hammastikuilla yms. mutta aina ei tietty sekään onnistu.
Uskottavan näköinen laite naapurimaan tämän hetken "ykkösnyrkistä", saapa nähdä onko sellaisia jatkossa myös Suomessa?
SAAB JAS-39C

Tämä on sitten ensimmäinen Revellin Gripen jonka rakensin. Tällä kertaa Etelä-Afrikan ilmavoimien väreissä. SAAF hankki 1999 kaikkiaan 26 Gripeniä ( 19 C- ja 7 D- versiota) korvaamaan käytöstä poistuvat Atlas Cheetah koneet. Koneita modifioitiin lisäämällä niihin Etelä-Afrikkalaista tekniikkaa.Vuoden 2012 tienoilla 13 koneista oli operatiivisessa käytössä ja loput oli varastoituna talaoudellisista syista. 2020 tiettävästi kaikki ovat toimintakunnossa.
Värien hakeminen olikin mielenkiintoista hommaa. High Planesin SAAFn Cheetach paketointi antaa ilmaherruus (26375 ja 36320) ja rynnäköinti (36320 ja 36118) koneille erilaiset maalaukset Revellin ohje tarjoaa valmistajan omaa cocktailia väreille FS36375 ja 36320. Mark 1-kirjan mukaan värit olisivat FS36373 ja 36173. Koska ajatuksena oli tehdä ilmaherruusversio päädyn käyttämään värejä 36375 ja 36320. Koska varastosta löytyy vielä pari Gripeniä, niin joskus tulevaisuudessa kokeilen miltä llopputulos näyttää Mark1 kirjan väreillä.
Malli on valettu todella pehmeään muoviin. Hetken jo tuumailin laskutelineiden kestävyyttä. Aika tukevilta ne kuitenkin tuntuvat paikoilleen liimattuina. Päärunko oli jaettu yläpuoliseen ja alapoliseen osaan joista kumpikin oli vielä jaettu kahtia. Lisksi mallissa oli runsaati kaikenlaisia pikkuosaia joiden irrotttaminen valurangasta on pikkutarkkaa työtä. Muutaman kerran tuli mieleen, että Revellin malli on ”over engineered”, sen verran konstikkasta kasaaminen välillä oli. Esimerkkinä pikkuosiata, jokainen lentovalo oli omana kirkasosanaan. Pienimmillle osille alkoi kaivata suurennuslasia. Lentovalot yms tosi pienet osat asensin vasta maalaamisen jälkeen. Olisivat töhriintyneet kuitemkin.
Pohjamaalina käytin harmaata Hu106. Pääväri oli Hu127, jolla maalasin koneen kokonaam. Tummemman harmaaseen kuvioon käytin Hu128. Nokan alapuolinen valekapiini on Hu125lla tehty. Vaikka maalasin koneen selkäkuvion kahteen kertaan, niin päävärien sävyero ei todellakaan ole suuri. Sopivassa valaistuksessa ne eivät juurikaan eroa toisistaan. Mutta näinhän se menee todellisuudessakin. Suomen Horneteissa on periaatteessa samat värit ja levinä nähtynä värirajoja on todella hankala erottaa.
Ei sitten mennyt ilman tappioita tämäkään projekti. HUD näytön liiimaus petti kun asentelin kapiinin kuomua paikoilleen. Eihän sitä pientä vihertävää osaa enää löytynyt lattialta. EI auttanut kuin tehdä pikaliimatuuubin pakkausmuovista uusi osa.
Kun olin saanut koneen maalattua tutkiskelin siirtokuvia hieman tarkemmin. Väri oli hyvin lähellä Hu127 harmaata, joten päätin hieman vaalentaa taustaa iiltä kohdin minne harmaita merkintöjä tuli. Lopulta töpöttelin ensin Xtran Voodoo Greytä ja päälle ohuelti Hu127. Lopputulos on hieman sottaisen oloinen mutta kansallisuustunnukset ainakin erottuvat. Loppusilaus on Hunbrolin mattalakalla.
Kapiini on maskerattu perinteiseen tyyliin teipinpaloilla. Ylimääräiset siivut on leikelty askarteluvietsellä. Onneksi Gripenin kuomu on sieltä helpoimmasta päästä teipattavia. Ehkä juuri tästä syystä sain raaputella ylimääräisiä maaleja hammastikulla. Teippaukset vuotivat jälleen kerran.
Kun olin saanut kapiinin raamitukset maalattua niin piti todeta se tosiasia, että kaksioissen kapiinin asttuminen paikoilleen voisi olla parempikin. Vaikka täytin näkyviä rakoja, niin kapillaari imaisi väriä jostakin rakosesta myös kuomun sisäpinnalle. Kuomu oli tässä vaiheessa sen verran tukevasti paikoillaan että ei autttanut kuin hiljaa mielessään laskea hitaasti kymmeneen ja todeta tapahtunut.
Ohjuksiin sain laitettua keltaiset ja ruskeat värirenkaat siirtokuvista. Melkoista tuhraamista sekin oli, kun pieni siirtokuvan pätkä ei ensialkuun tahtonut kiertyä rulllalle lainkaan. Siirtokuvapehmentimen runsaahkolla käytöllä homma lopulta onnistui.
Kyllä Revellin paketista saa siistin Gripenin kaikista pienosista ja haasteellisista rakenneratkaisuista huolimatta, mutta se vaatii pitkää pinnaa, vakaata kättä ja huolellista työtä. On se myönnettävä, että tästä ei tullut aivan sellainen malli kuin ajattelin. Täytyy soveltaa vanhaa periaatetta ”Close enough for the Governement work”.
Mark 1 Gripen kirjassa on vielä kohteita käyttämättä, joten todennäköisesti ilahdutan teitä joskus jollakin versiolla. Ja sitten seuraava malli työnalle.
Kesän jatkoa, E-P
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.