Sieltähän tulee koneita kuin tehtaalta.
A Lappalainen jo odottelikin tätä edellisen mallisi - onnea siitä - kommenteissa.
Pintadetaljointi on näköjään urien kohdalta erilainen, mutta nykyisiin hävittäjiin varmaan kohdallaan. Ehkä niitä olisi voinut silti korostaa hieman voimakkaammin.
Upeasti rakennettu ja siistiä jälkeä kaikin puolin.
Kiva on myös tuo vertailukuva, niin näkee hieman kokoeroa, kun muutenhan nämä ovat livenä -ja jos näkis taivaalla aika samankokoisia silmään.
Onko toinen viikon malli peräkkäin??
Etusivu 
Galleria Mallit: lentokoneet 1946–
Boeing F/A-18E Super Hornet
NJ-100
Suomen HX-kandinaattina Super Hornet on myös. Näistä kandinaateista Super Hornet on kookkain, niin mitoiltaan kuin tyhjäpainoltaankin, lentoonlähtöpainossa F-35 päihittää Super Hornetin. Super Hornet on koneista myös vanhin, liekö liiankin vanha? Konetta on valmistettu n. 700 kpl ja sillä on lennetty enemmän kuin muilla kandinaateilla yhteensä, yli 2 milj. tuntia. Kone on ollut käytössä myös sotatoimissa ympäri maailman koko 2000 luvun.
Tämä Revellin sarja oli vanhahkoa tuotantoa, mallisarja vuodelta 2005 ja tämä uudelleen paketointi vuodelta 2007, selvästi heikompi sopivuudeltaan kuin Revellin uudemmat. Kittaus ja hiontapuuhilta ei tämän suhteen siis vältytty. Ei tämä kuitenkaan täysin luokaton sarja ollut, kyllä siitä ihan esikuvanmukaisen koneen sai aikaiseksi ja se mikä sarjassa oli hyvää niin erilaisten osien kiinnitystapa miellytti ja osat tulivat tukevasti paikoilleen. Esimerkiksi osa telineluukuista oli tehty niin että kuilun sivu oli luukussa kiinni, helpotti asennusta huomattavasti ja luukut tulivat oikeaan asentoon. Se mikä sarjassa oli huonoa, niin siipisolakoiden ja siivekkeiden asentoa olisi mielellään muuttanut, nyt se ei ollut mahdollista kun siipi oli valettu yhtenäiseksi siivekkeiden osalta. Horneteissa ja monissa muissakin koneissa solakot kun toimivat automaattisesti nopeuden mukaan, niinpä maassa ollessaankin usein lerpattavat ala-asennossa. Paneelien rajat ja erilaiset luukut olivat myös uriltaan todella hentoiset, joten säistäminenkin jäi aika vaatimattomaksi.
Ei tämä Super Hornet täysin vastaa Suomen HX-kandinaattia koska malli on tehty jo vuonna 2005. Suomellehan tarjotaan niin sanottua Advanced versiota jota nykyään kutsutaan Block III versioksi. Siinä suurimpana ulkoisena erona nykyiseen on rungon myötäiset lisäpolttoainesäiliöt siiven ja rungon tyvessä siiven yläpuolella. Yhdysvaltojen nykyiset Super Hornetit tullaan myös päivittämään myös tähän Block III konfiguraatioon, muutostyöt ovat tänä vuonna alkaneet. Tällaista mallisarjaa ei vielä ole näin ollen olemassakaan kun suhteellisen uudesta asiasta on kyse.
Sarjassa oli siirtokuvat peräti yhdelle koneelle, eli sarjanumeroltaan 165538, VFA-122 Flying Eagles laivue, NAS Lemooren laivaston lentotukikohta, California, koneyksilönä NJ-100. Koneen tekstit, kansallisuustunnukset ja muut merkinnät olivat ns. vanhaa mallia, eikä nykystandardin mukaan himmennettyjä. Toki, kyllä Suomessakin tämän tyylin Super Hornetteja on vieraillut useaan otteeseen 2010 luvulla ja monet vielä värikkäämpinäkin. Siirtokuvien laatu ei kovin kummoinen ollut, melko paksuja ja liima tosi vahvaa joten pitkään sai niitä liuotella.
Alapuolen varustuksena 480 gallonan lisäpolttoainesäiliö, maalinosoituspodi, Sidewinder AIM-9X ja AMRAAM AIM-120 ohjukset, sekä laserohjatut GBU-12 pommit.
Maalaus Akanin FS36320 ja FS36375 sävyihin, lakkaukset ja säistämiset Vallejon, LifeColorin ja Migin tuotteilla.
Saman laivueen kone, tässä tosin kaksipaikkainen F versio: www.jetphotos.com/photo/6449694
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
