Etusivu 
Galleria Mallit: lentokoneet 1939–1945
Heinkel He 111 H-6
KG26 "Löwengeschwader"
Tässä on mallarilla jonkinlainen pommarivaihe menossa. Ostin kyseisen sarjan tarkoituksena tehdä siitä osasto Kuhlmeyn matkakone, mutta tällä sivustolla on aiheesta jo runsaasti todella laadukkaita esityksiä, niin ajattelin tehdä jonkin muun yksilön. Sarjan mukana tulleet koneyksilövaihtoehdot eivät oikein puhutelleet, niin tilasin sarjaa varten Xtradecalin siirtokuva-arkin, jossa on siirtokuvat kymmenelle eri H-sarjan Heinkelille. Päädyin lopulta 2./KG 26 Feldwebel Otto Beaun kipparoimaan H-6 yksilöön, joka operoi liittoutuneiden laivasaattueita vastaan Norjan Bardufossista vuonna 1941. Halusin pitkästä aikaa tehdä "perinteisen" saksalaiskaavion. Maaleina käytin Mr.Hobby Aqueous ja AK:n Real Colors RLM-maaleja. Säistämiseen, sävytykseen ja pakokaasuvanojen tekemiseen käytin Abteilungin öljymaaleja ja muilta osin tällä kertaa varastosta löytyviä vanhoja Revellin ja Humbrolin emalimaaleja ohennettuna Tamiyan A-20 enamel thinnerillä. Lakkoina käytin ennen siirtokuvia Tamiyan X-22 clear, siirtokuvien päälle ennen litkutusta ja öljyvärikäsittelyä X-35 semi gloss clear ja viimeistelyyn sekoitus X-35 ja XF-86 Flat clear.
Sarja oli periaatteessa aika tyypillinen Airfix; paneeliurat vallihaudan kokoiset ja lasiosat huonosti istuvat. Normaalimallailuun kuuluvaa kittausta ym. tarvittiin siellä täällä, mutta kokonaisuudessaan ihan ok sarja. Kuitenkin aikanaan rakentamani saman valmistajan Dornier 17 oli muistikuvien mukaan laadukkaampi kokonaisuus, vaikka ilmestynyt vuotta aiemmin (2014) kuin tämän Heinkelin ensimmäinen versio. Rakenteluvaiheessa tuli tehtyä monta virhettä varsinkin lasiosien kanssa. Huonon istuvuuden takia esimerkiksi kaikki sivuikkunat täytyi hioa matalammaksi ja kiillottaa uudelleen. Nokan lasiosat menivät alun perin suht hyvin kasaan, mutta tarvitsivat paikka paikoin järeämpiä aineita, joka taas paljastui maskiteippien poistamisen jälkeen huurtumisena, jonka sai hioa ja kiillotta jälleen uudelleen. Nokan lasiosat on muistaakseni liimattu kolmeen otteeseen ja ne ovat edelleenkin kaukana täydellisestä. Malli on rakennettu suoraan laatikosta lukuun ottamatta Eduardin saksalaispommareille tarkoitutettua istuinvyösettiä. Taka-ampujan vyöt on toteutettu maskiteipistä. Jälkikäteen ajatellen torjunta-aseistukseen olisi kyllä voinut käyttää esim. Eduardin Mg-15 resiiniversioita tähtäimineen. Niissä tuppaa usein olemaan niin, että muutama boksi pyssyjä (á 2 kpl) maksaa saman verran kuin koko sarja…
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
