Ps.231-6

T-34

Taustaa

Mallin siemenet inspiraation suhteen kylvettiin jo vuosia takaperin, kun näin ensimmäisen kuvan sodanjälkeisestä Ps.231-6 vaunusta. Tuolloin kyseinen kuva oli pitkään työpöytä kuvana läppärissä. En tuolloin kumminkaan vielä tiennyt mikä suomalaisten valtaamista t-34 vaunuista kuvassa oli. Vaunutyypistä teki erityisen kiinnostavan se asia että siinä oli valettu torni tavallisen hitsatun sijasta.

Noh tuosta ajasta taitaa olla jo vuosikymmen.. vuodet pyörivät ja muut kiinnostavat kohteet vei etusijan.

Vuosia takaperin ostin tältä kyseiseltä sivulta cyberhobby T-34 No.112 Factory "Krasnoe Sormovo” mallin. Tässä yhteydessä Voin tässä todeta olevani t-34 fani.

Suomi t-34 historia alkoi kiinnostaa ja ymmärsin että läppärissä ollut kuva on Ps.231-6 ja että kyseinen vaunu on Krasnoe sormovo tehtaan tuottama.

Ps.231-6 on harvinaislaatuinen vaunu. Kyseinen vaunu ei ollut sotasaalis vaunu vaan se ostettiin Saksalta. Samassa kaupassa maahamme tuli vaunut Ps.231-5 ja 7.
Vaunut toimitettiin Suomeen Riikan sotasaalisvarikolta. Maahan tullessa vaunut olivat saksan keltaisessa kuosissa. Vaunuissa oli salmiakkikuviopinnalla varustetut lokasuojat paitsi Ps.231-6, jossa oli sileäpintainen lokari. Vaunussa oli notek valaisin ja saksalaistetut(?) työkalut ja varusteet. Ps.231-6 kohtalo oli lopulta tulla maalitauluksi niinisalon(?) harjoitusalueella.

Rakennusvaihe

Jo alussa totesin vähäisten kuvien takia että malli on helpompi tehdä sodanjälkeiseen asuun. Sain muutaman referenssikuvan panssarimuseolla josta oli paljon tukea rakentamisessa.
Rakentaminen oli hyvin suorasukaista ja helppoa, lähes suoraan laatikosta. Toki suomalaistetut varusteet ja lokarit piti itse rakentaa muovilevystä. Tornin mittoja vertaamalla t-34 mythical weapon kirjaan huomasin sen olevan liian kapea ja lyhyt. Asia oli helppo korjata muovilevyllä.

Maalaus

Tämä malli on elämäni ensimmäinen ruiskumaalattu malli. Käytin maalaamiseen tamiayn ja vallejon akryylejä. Maalaus oli nopeaa mukavaa ja todella antoisaa, olen todella tyytyväinen lopputulokseen vaikka kyseessä on ensiyritys. Pidin mallin hyvin siistinä en ollenkaan käyttänyt tällä kertaa säistystekniikoita. Halusin pitää mallin mahdollisen staattisena.

Loppujen lopuksi olen hyvin tyytyväinen valmiiseen malliin, se valmistui minun mittakaavalla todella nopeasti 9 kuukaudessa.

Kommentit

Tero Ekholm 18.10.2019 18:54 Vastaa lainauksella

Kukaan ei näköjään ole uskaltanut kommentoida tätä. Siistin näköistä jälkeä, ehkä vähän turhankin siistin. Toivoisin telaketjuihin vähän enempi eloa. Yleisvaikutelma on kuitenkin ehdottoman positiivinen ja tätä kyllä katselee mielikseen.

Taustatyöt on tehty ilmeisen hyvin, oikeellisuuteen en kuitenkaan ota kantaa kun en ole asiantuntija.

Jaakko Lehtovirta 19.10.2019 10:29 Vastaa lainauksella

Kyllä olet onnistunut maalaamisesa hyvin! Tervetuloa ruiskumaalauksen haastavaan mutta ajoittain palkitsevaan maailmaan. Olet käsitellyt yksivärisen pinnan taitavasti, mikä ei ole helppoa. Kaikessa näkyy siisti rakentaminen. Tuo vaunupeitelaatikko takakulmassa on hieno, ja peite siellä todella upea. Sama kommentti kuin Terolla telaketjuista: pieni elävöittäminen tavalla tai toisella olisi ollut hyvä. Kyljen varatelat on taitavasti tehty ruosteenvärisiksi, mutta olisvatkohan ne sitä tosielämässä? Erittäin hieno mallikokonaisuus!

AKK 19.10.2019 13:52 Vastaa lainauksella

Kiitos Tero ja Jaakko kommenteista. Halusin varta vasten tehdä siistin mallin enkä kutsua tekoja. Tähän oli kaksi syytä. Ensimmäiseksi se koska sain omasta mielestäni maalaustekniikoilla yksityiskohdat erityisen hyvin näkyville, en halunnut sitä pilata sotkemalla pigmenteillä. Toisekseen luulen että kalustosta on pidetty erityisen hyvää huolta sodan jälkeen ja ne on pidetty siistinä kun rahat ja kalusto on ollut muutenkin tiukilla.