Pienoismallit.net

Tykkibarkassi

Kannet

Välikansi alkaa keulasta ja jatkuu peräpeiliin saakka. Se reunustaa kanuunan lavetteja, mastonkaatokuiluja ja aukeaa miehistötilan keskeltä alakannelle, josta myös alkaa tulimuuri. Tein sen 3x6mm listasta naulaten pienillä messinkinauloilla kiinni liiman lisäksi. Naulaus oli ainoa tapa, koska kannessa on melkoinen ketka keulasta perään eikä mitään puristinta pystynyt käyttämään.
Seuraavaksi tuli työn alle varsinaisen kannen tukikaaret, jotka samalla toimivat soutajien penkkeinä ja soutajien luukkujen reunatukina (ks. kuvia). Tein ne 5x10mm listasta, koska niiden täytyi olla tarpeeksi leveät penkille ja tukireunukselle sekä tarpeeksi paksut, jotta pystyi hiomaan kaaret kuperaksi. Näin sain kanteenkin kuperuuden. Tukikaaria tarvittiin 9 kpl. Mastonkaatokuilujen kohdalla kaari oli katkaistava ja tuettava kuilun reunan kohdalta ”palkein”. Tässä kohtaa huomasin runkokaarien muototöppäyksen. Soutuluukkujen (siis tukikaarien) jako ei suinkaan ollut sama kuin runkokaarien. Siis ylin runkokaariin tekemäni pykälä oli turha tukikaarien kohdalla. En kuitenkaan alkanut nävertää enää 6mm:n runkokaaren palasta kuudestatoista kohdasta pois vaan piilotin ne varsinaisen kannen alle. Eivät ne sieltä näy, mutta haittaavat ”miehistön” kulkua alakansille. (Hieman jäi paha omatunto.) Tukikaaret liimasin epoksilla laitoihin pienen tuen kanssa. Tässä kohtaa piti tarkistaa aina kansilankun avulla, että kannen ketka tuli oikeaksi. Peräosassa kansi tuli runkokaarien pykälien päälle, joita kylläkin joutui korottamaan pienillä ”tilsoilla” tai hiomaan matalammaksi. Keulassa kansi tuli eturunkokaaren ja keulapuun välisen kiinteän puupalikan päälle, joka täytyi ensin muotoilla kuperaksi ja ketkaan sopivaksi.
Sitten vuorossa oli peräosa, johon tuli ”tykkiaseman” seinämät, jotka samalla ovat pienen kajuutan seinämät. Etuseinämä on perästä lukien ensimmäisen tukikaaren päällä. Tähän tukikaareen oli myös tehtävä loveus, jotta kanuuna mahtui keinulavettia pitkin liukumaan pohjalavetilleen. Etuseinämä tukee ohentuneen kaaren. (On paljon sellaisia rakenteen ihmeellisyyksiä, jotka huomaa vasta tehdessään. Chapman huomasi ne jo suunnitellessaan.) Sivuseinämät lepäävät välikannen päällä ja kiinnittyvät runkokaarien pykälien sivuihin ja peräpeiliin. Tein ensin mallit pahvista ja sitten piirsin 3mm:n vanerille sekä sahasin muotosahalla (Dremel). Sivuseinämien varusteaukot porailin 3mm poralla ja viilasin loput. Viilutin vaneriset seinämät kummaltakin puolelta. Sen jälkeen liimaus epoksilla. Koska kajuutan katto on keskeltä auki johtuen tuliasemassa olevasta kanuunasta, täytyi tehdä kajuutan sivukatoille tuet. Ennen kannen teon aloittamista lyhensin vielä tulimuuria ja tein palkeen, jolla tulimuuriin pumpattiin ilmaa, jotta kuulat hehkuisivat paremmin. Korsteeni ja ilmanottosysteemi tulevat myöhemmin kannelle. Kannen teon aloitin asentamalla ensimmäiset 3x6mm:n ”lankut” tulevien soutuluukkujen kummallekin puolelle, jotta sain luukut yhtä leveiksi. Sitten lankutin keskikohdan jättäen mastonkaatoluukkujen kohdalle aukot. Sen jälkeen lankutin sivuosat, joiden laitaosaan täytyi loveta runkokaarien kohdat. Jätin pienet runkokaarien ”nysät” tukemaan reelinkipuuta varmuuden vuoksi, koska reelinkiin tulee vielä kiinni monia ”vempaimia”. Lopuksi laudoitin keulaosan ja soutupenkit. Kansilankut naulasin liiman ohella kiinni pienillä nauloilla yritettyäni ensin puristimilla ja nipsuilla. Kuitenkin kannen ketka on sen verran suuri, ettei onnistunut muuta kuin nauloilla. Nypin sitten naulat pois ja käytin coctailtikkuja puunauloina. Kannen hiominen oli em. takia melkoinen temppu. Rakensin Dremeliin pienen laikan joustavasta muovin palasesta ja hiomapaperista, mutta kyllä jäi käsityötäkin ihan tarpeeksi. Vielä sivukatot kajuuttaan: Ne tein 2x4mm:n listasta hieman kaventaen toisesta päästä. Valumareiät reelinkiin meinasin unohtaa. Niiden kohdat täytyi tarkkaan katsoa piirustuksesta, etteivät tulleet rustien tai tykkilavettien kohdalle.
Noita monia luukkuja alan tehdä ”puhdetöinä” aina kun täytyy odottaa liiman tai maalin kuivumista.
Muutamia Chapmanin oivalluksia: Kun kanuuna on pohjalavetillaan aluksen uumenissa, keinulavetti muodostaa kajuuttaan lattian, jolloin kajuuttaa voidaan käyttää suojatilana ja peräosan ”pinnamies” saa tukevan jalansijan. Kajuutan katossa on lisäksi irrotettavat luukut. Mietin pitkään, mihin laitetaan nuo kannen 16 luukkua soutamisen ajaksi: Ne vain lasketaan toisesta päästä alas välikanteen kiinnitetyn tuen varaan, jolloin ne muodostavat jalkatuen soutajille (Tein yhden malliluukun ja kokeilin.). Näitä juttuja ei näy piirustuksissa, mutta ne selvisivät mallia tehdessä.

Hieman historian havinaa: 1788 Suursaaren taistelun jälkeen Ruotsin avomerilaivasto oli vetäytynyt Viaporiin, jossa ei kuitenkaan ollut tarvikkeita avomerilaivastoa varten. Venäjän laivasto sai tarvikkeita Räävelistä ja pystyi saartamaan Ruotsin laivaston Viaporiin. Venäjän laivaston komentaja skottisyntyinen amiraali Samuel Greig pyrki katkaisemaan huoltoreitin Ruotsista Suomeen ja Viaporiin linnoittamattoman Hankoniemen kohdalta ja lähetti englantilaissyntyisen kapteeni James Trevenenin neljän linjalaivan sekä neljän fregatin eskaaderin kanssa Hankoniemelle. Eskaaderin kokoonpanoa muutettiin kylläkin moneen kertaan. Ruotsin saaristolaivaston komentaja Anckarsvärd oli 13. syyskuuta saapunut Tvärminneen ja havainnut uhkaavan tilanteen. Hän raportoi tilanteesta Kaarle-herttualle, joka ei uskaltanut ottaa selvää kantaa asioihin johtuen sekavasta poliittisesta tilanteesta Liikkalan nootin ja Anjalan liiton takia. Ilman kirjallisia määräyksiäkin Anckarsvärd lähti Hankoon, jonne saapui 13. lokakuuta. Hankoniemen ulkopuolella oli kolme venäläistä linjalaivaa, yksi fregatti ja seepekki. Hankoniemen länsipuolella odottivat Ruotsista tulleet varuste- ja muonalaivat. Anckarsvärdillä oli Victor von Stedingin komentama fregatti Sprengtporten Barösundissa, saaristoristeilijät Oden ja Norden sekä kaleerit Calmar, Taube ja Östergötland sekä joukko tykkisluuppeja ja tykkibarkasseja Tvärminnessä. Puolustus ei ollut tarpeeksi vahva, jotta venäläisiä linjalaivoja vastaan olisi voitu hyökätä suoraan. Siksi täytyi yrittää sitoa muutama venäläisalus, jotta voitaisiin livahtaa rantaväylää myöten saarron ohi. Taistelut huipentuivat 16. ja 17. lokakuuta. Oden ja Norden saapuivat Hankoniemelle Anckarsvärdin käskyn mukaan. Niiden tarkoitus oli sitoa venäläinen fregatti taisteluun. Tuuli kuitenkin kääntyi niin, että se ei onnistunut. Venäläinen seepekki lähti nyt purjehtimaan niemen ympäri kohti ruotsalaisia kuljetusaluksia (Linjalaivathan eivät syväyksen takia päässeet lähelle rantaa.). Anckarsvärd lähetti tykkisluupit kapteeni Carl-Gustaf von Kraemerin johdolla estämään sitä. Venäläinen fregatti Nadesdan lähti perään. Anckarsvärd päätti purjehtia sitä vastaan kolmella tykkibarkassilla ärsyyttääkseen ja häiritäkseen sitä. Hän pakotti fregatin ampumaan useita laidallisia kuitenkaan osumatta. Sen sijaan barkassien 12-naulaiset tekivät aika rumaa jälkeä. Yksi linjalaivoista alkoi lähestyä ja fregatti pääsi jatkamaan matkaansa. Anckarsvärd käski von Kraemeria hämäämään hyökkäyksellä fregattia ja luikahtamaan rantaväylän kautta seepekin kimppuun. Fregatti alkoi purjehtia länteen ja ajoi karille Skälstenarnassa. Tykkisluupit pääsivät seepekin kimppuun ja vaurioittivat sitä pahoin. Kuljetusalukset pääsivät livahtamaan saarron ohi ja näin vahvistui Ruotsin avomerilaivaston siirtyminen Karlskronaan vielä marraskuussa venäläisten lopetettua Viaporin saarron talveksi.

Kommentit

RaimoK 9.12.2019 20:31 Vastaa lainauksella
Tämähän etenee sinulla vauhdilla. Ja taas hieno historian katsaus. Minkä kokoisia reikiä teit puunauloille?
Esko Rusi 9.12.2019 20:56 Vastaa lainauksella
Hienoa käsityöjälkeä ja mielenkiintoista historiaa. Aloittelijana kyselen mikä on välikannen merkitys, jäykistää/tukevoittaa aluksen rakenteita?
RaimoK kirjoitti:
Tämähän etenee sinulla vauhdilla. Ja taas hieno historian katsaus. Minkä kokoisia reikiä teit puunauloille?
Kiitos Raimo.
Nyt alkaa näkyvät osat hidastua, kun tekoon tulee monet luukut, nikhakat ja takilan osat.
Olen tehnyt puunauloille 1mm:n reiät. Olen käyttänyt nauloina 0,7mm messinkinauloja, jotka on helppo nyppiä pois ja niitä saa rautakaupasta.
Esko Rusi kirjoitti:
Aloittelijana kyselen mikä on välikannen merkitys, jäykistää/tukevoittaa aluksen rakenteita?
Kiitos Esko.
Ihan totta, välikansi tukevoittaa ja jäykistää alusta. Kysymyksessähän on oikeastaan 13 metrinen vene, johon on laitettu 12-naulainen kanuuna, joka tärskäyttää melkoisesti. Lisäksi kansilla on 16kpl 2-naulaista pikkutykkiä. Välikannen tehtävä on myös toimia tukena kannella istuville soutajille sekä toimia työskentelytasona tykkimiehille. Chapman käytti samaa systeemiä myös tykkijollissa, joita tehtiin tosi paljon.