Ompas nostalginen malli.Finnjettiin liittyy muistoja ihan reilustikin monellekin,hieno on malli.Korjasin itse tuon kaksi ja puoli metrisen alkuperäisissä väreissään Finnlinesille joskus 2000 luvun alussa ja huomasin että siinä telakkamallissa oli jokaisella kannella erilaiset ovet.Kuin tuossa mallissa ?.
T.Marko ja Anne
Etusivu 
Galleria Mallit: vesialukset
Silja Line G.T.S. Finnjet
Jonkun verran tuli tutkittua referenssejä ja historiaa, mutta Finnjet on vaihtanut omistajaa ja ulkonäköään niin monta kertaa olemassaolovuosiensa aikana (1977-2008), että en lähtenyt tekemään historiallisen tarkkaa työtä millekään tietylle kuukaudelle sijoittuen, vaan ensisijaisesti halusin laivaan aitoa ruotsinlaivan tunnelmaa. Tältä pohjalta malliin on tehty joitain pieniä muutoksia ja lisäyksiä referenssimateriaalin ja omien mieltymysten mukaan.
Alkuperäiseltä nimeltään G.T.S. Finnjet oli suomalainen maailman ensimmäinen kaasuturbiinimoottoreilla toimiva matkustaja-autolautta. Valmistuessaan se oli myös maailman suurin ja nopein autolautta. Uskoisin, että enempää tätä ei tarvitse tässä yhteydessä esitellä, sen verran kuuluisasta ja suomalaisille tutusta laivasta on kyse. Silja Linen omistuksessa laiva seilasi Itämerellä vuosina 1987-2005. 80-luvun lopulla olen saattanut itsekin olla laivan kyydissä, joskaan tarkkaa muistikuvaa lapsuusvuosilta siitä ei ole.
Työn alla malli vietti toista vuotta. Koska sarja oli suoraan vuodelta -89, osat olivat kellastuneet ja muoviin ei tahtonut maali tarttua ensin millään. Useiden maalausyritysten jälkeen päätin vetää rungon harmaalla pohjamaalilla, mikä oli oikeastaan aika huono valinta, koska harmaan peittäminen valkoisen maalin ohuilla kerroksilla vaati niitä kerroksia sitten todella monta; lähemmäs 20 maalauskertaa. Jossain vaiheessa kun rakentelu pääsi vihdoin kunnolla alkamaan, haasteeksi tulikin valkoisen maalin eri sävyt yhdistettynä siihen, kun puolessa laivaa oli se harmaa maali pohjalla, ja osassa ei. Jouduin siis lopulta maalaamaan laivan ylemmät kyljetkin harmaalla ja sen jälkeen niihinkin se toistakymmentä kerrosta valkoista päälle, jotta sain laivan kokonaisuudessaan saman sävyiseksi. Maalit oli Vallejon, ja tuli tässä yhteydessä huomattua, että kahdessa Vallejon valkoisessa purkissa olikin eri sävyistä valkoista sisällä, vaikka maalien värikoodit olivat samat.
Rakennussarja oli 30 vuoden takaiseksi yllättävän hyvälaatuinen. Osissa oli purseita ja valuvirheitä vain vähän, ja osien yhteensopivuus oli pääsääntöisesti hyvä tai sinnepäin. Kittiä ja hiontaa toki tarvittiin muutamissakin kohdissa aika paljon. Silti suurin osa osista sopi paikoilleen hyvin. Osiin oli valettu valmiiksi pieniä kohokuvioita merkiksi osien paikoille. Näistä jotkut olivat vähän väärissä paikoissa.
Ohjeista tykkäsin itse asiassa tosi paljon. Hyvin simppelit ja yksinkertaiset 80-luvun tyyliset ohjeet vaativat jonkun verran omaa päättelykykyä ja selaamista eri kuvien välillä, mutta kaikki tarvittava sieltä ohjeista lopulta kuitenkin löytyi. Muutamia virheitäkin oli, joissa piti käyttää omia aivoja niiden ratkaisemiseen, mutta kaikkineen virheineen ohjeet olivat ehkä juuri siksi mielestäni oikein miellyttävät. Hauskana yksityiskohtana ohjeet neuvoivat vetämään takiloinnin helikopterin laskeutumispaikan yli. Mitenkähän se helikopteri siihen sitten laskeutuisi?
Eniten minua huolestuttivat kuitenkin siirtokuvat, jotka tosiaan 30 vuoden ikäisinä saattoivat olla mitä tahansa, ja mietinkin että pitääkö tilata jostain pelkät uudet siirtokuvat sarjaan. Koin positiivisen yllätyksen, kun siirtokuvat olivatkin täysin käyttökelpoiset. Siirtokuvista jätin käyttämättä ainoastaan savupiippujen raidoitukset, koska ne tuntuivat paremmalta toteuttaa maalaamalla. Savupiippuihin on myös tehty omia lisäyksiä. Siirtokuvissa oli kuitenkin epäkohtana se, että laivan kylkien ikkunat eivät ole aivan samalla kohdalla kuin siirtokuvien ikkunareiät. Se piti sitten vain hyväksyä.
Miinusta annan rakennussarjan pelastusveneille ja niiden nostureille. Ne ovat melko muodottomina möhkäleinä se suurin epäkohta, joka saa laivamallin näyttämään turhan lelumaiselta. Mietin että olisin väkertänyt laivaan kokonaan uudet pelastusveneet nostokurkineen, mutta lopulta luovuin ajatuksesta sen vaatiman valtavan työmäärän vuoksi.
Maalaus on toteutettu pääsääntöisesti Vallejon maaleilla ruiskulla maalaten. Pienet ruosteläikät Tamiyan tuotteilla ja potkurit Revellin metallilla. Ikkunoita on muuten yli 600kpl. Ne on maalailtu yksitellen. Kahteen kertaan, koska piti vetää se harmaa maali siihen päälle…
Kokonaisuutena olen tyytyväinen ja omasta mielestäni onnistuin tavoittamaan sellaista aitoa Itämeren laivan henkeä ja tunnelmaa, mitä halusinkin. Kaikkine pienine epäkohtineen tämän 30-vuotiaan rakennussarjan saattaminen valmiiksi asti oli kuitenkin hieno elämys.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
