Pienoismallit.net

HMS Druid 1776

Ropewalk

Olen useasti ihaillut MSW:n puolella (Model Ship World) kun pro-rakentajat tekevät itse köydet malleihinsa.
Näinpä sitten päätin itsekin koittaa köysien tekemistä.

Perinteisesti kiinteä takila on varsinkin rakennussarjoissa esitetty mustilla köysillä ja juokseva takila vaalealla tai väriltään hamppua muistuttavalla köysillä. Tällä ajatuksella tuli jo tehtyä ostoksia, kun tilasin Englannista kaikenlaista tavaraa kiireellä, ennen kuin brexit lisää kuluja ja hidastaa toimituksia.

Jenkkilässä perinteisesti keksitään työkaluja ja koneita eri hommiin, vaikka ei tarvittaisikaan. Näin on käynyt myös moneen mallailuun liittyvissä apuvälineissä ja työkaluissa. Olin yhteydessä erääseen valmistajaan, jonka videon perusteella laite ja hänen käyttämänsä tekniikka toimi hyvin. Näinhän se tosin menee jostain syystä myös aina TV-shopin mainoksissa. Mutta liekö korona aiheuttanut sitten hänelle komponenttien toimitusongelmia, joten myytävää ei ollut eikä tietoa koska seuraavan kerran saa uusia.

Ropewalk-nimi juontaa historiasta purjelaivojen ajoilta, kun köydet valmistettiin laivoihin. Köyden säikeitä kierrettiin siihen tarkoitukseen rakennetulla vaunulla ja sen ratastuksella ja kun kierrettä oli tarpeeksi, köysi alkoi muodostua eräänlaisen ”suukappaleen” avustuksella. Näissä köysitehtaissa oli pitkät tuotantolinjat. Netistä löytyy hyviä kuvauksia ja kuvia, mitä köysien valmistaminen aikanaan oli.

Monet pienoismallien köysille tarkoitetut ropewalk:it vaativat suhteellisen paljon pöytä- tai hyllytilaa. Mutta löytyi myös eräs innovaatio, missä ropewalk oli laitettu toimimaan vertikaalisuunnassa. Hintoihin tämänkin laitteen hankinta olisi tullut posti- ja tullikuluineen, joten päätin rakentaa vastaavan laiteen itse. Loppujen lopuksi on kyseenalaista tuliko se sitten yhtään halvemmaksi kuin jo kertaalleen keksitty ratkaisu…

Ensiksi otin reservissä varalla olleen sähköparranajokoneeni ja selvitin ottavatko sen akut virtaa vastaan. Kun näin kävi, pistin koneen palasiksi ja otin sähkömoottorin ja akuston uusiokäyttöön. Jostain oli jäänyt käteeni joskus muovilevyä, jossa oli 0,5 mm alumiinipinnoite molemmin puolin. Tästä sitten pohja- ja päällyslevyt, minkä väliin ratastus ja liityntä sähkömoottorille.
Toteutus ei ollut itselleni alkuun ihan kristallin kirkas ja varmuuden vuoksi tuli ostettua erikokoisia hammasrattaita, 2 mm akseleita ja akseliholkkeja. Olin hieman epäileväinen sähkömoottorin väännöstä ja akselien laakerointiin lähdin vyö- ja henkselit-asenteella mikä osoittautui turhaksi. Tarkoitan, että kävin hankkimaan normi kuulalaakerit 4 mm akseliholkille ja painelaakerit 2 mm akselille. Painelaakereita en löytänyt kuin Kiinan lisäksi Englannista, mutta tulivat suht nopeasti brexitistä huolimatta, kun summa jäi alle 20 euron.
Kuulalaakerit jäivät asentamatta, kun tarvittava 8 mm reikä ei osunut käsin poraten riittävällä tarkkuudella kohdalleen eikä karapaksuus sopinut pikku jyrsimeeni. Onneksi levyä oli sen verran, että susikappaleesta huolimatta uusi levy 2 mm reillä onnistui niin, että rattaiden sovitus oli kohdillaan.

Köydet tehtiin perinteisesti siten, että haruksiin tulevat köydet tehtiin neljästä säikeestä ja muut köydet 3 säikeestä. Tein tämän mahdollisuuden myös omaan laiteeseeni. Köyden kätisyyden muuttaminen oikea- tai vasenkätiselle nousulle on helppo vaihtaa moottorille tulevat johdot eri järjestykseen. Ideaali nousukulma on 35 astetta.

Sähkömoottori paikalleen, sopiva vastapaino ja sitten testaamaan. Mutta vaikka ratastusta mielestäni optimoinkin, laite kiersi aivan liian kovilla kierroksilla. Sitten metsästämään nopeudensäädintä 3V virralle. Onneksi sellainen löytyi Suomesta ja uusi yritys. Ja köyttä alkoi syntymään.

Oikeanlaista lankaa haen vieläkin eri vahvuisille köysille. Langan laadulla on iso merkitys, miten ”karvaisia” köysistä tulee. Olen kokeillut erilaisilla puuvilla- ja polyesterilangoilla. Silkillä tarkoitus kokeilla myös ja sitä on näköjään käytössä monilla rakentajilla. Köyden paksuutta säädetään lankojen määrällä per säie. Tietysti itse langan paksuus vaikuttaa köyden paksuuteen yhtälailla.

Mustat kiinteän takilan köydet teen kuitenkin tumman ruskeasta langasta. Rakenne näkyy paremmin ja näyttää enemmän köydeltä kuin pikilangalta.

Lopputulokseen olen tyytyväinen, tosin tuotekehitys ei ollut taaskaan osaltani mitenkään kustannustehokasta. Tavaraa tuli hankittua hinnallisesti varmasti yli valmiiksi mietityn tuotteen edestä, mutta kokemus taas tämäkin. Ja ylimääräisistä akseleista ja rattaista voisi rakentaa rihmauslaiteen, kun sitäkin joutuu tekemään, kun takilointi aikanaan etenee.

Kommentit

Teit laitteen sitten itse - voi hyvänen aika!
Erittäin mielenkiintoinen päivitys. Aina kun olen itse päässyt takilointivaiheeseen, olen tukeutunut artesaanivaimon lankalaatikoihin ja kuunnellut melkoisen esitelmän lankojen anatomiasta. Nyt todellakin alan jotain siitä ymmärtämäänkin.
Köydet ovat todella hyvän näköisiä ja aitoja - liekö tuon kustannustehokkuuden niin väliä, kun lopputulos miellyttää silmää.
RaimoK 17.3.2021 11:23 Vastaa lainauksella
Kiitos Kai kommentista.
Mielenkiintoinen ilmiö oikeiden köysien ja "lanka"köysien välillä on se, että oikea laskeutuu ja taipuu paljon luonnollisemmin kuin lankaversio. Katkaisukohtaan täytyy vaan topata kevyesti pikaliimaa, käytän tässä harjaversiota, etteivät päät rispaannu.
Todella mielenkiintoinen päivitys. Itsekin suunnittelin tekeväni tuon ropewalkin kun noita vanhoja laivamalleja rakentelin. Päädyin sitten kuitenkin tekemään ns. serving machine:n, (mikä tämä lienee suomeksi, en osaa sanoa), sille kun näytti olevan enemmän käyttöä, ja oli jo tullut tilattua tarvittavat köydet maailmalta.
Mutta varmasti, jos vielä näitä takilahommia tulee enemmälti vastaan, niin pitää tehdä myös ropewalk.

Tein myös tuon serving machinen sähkömoottorivetoiseksi, mutta vaikka käytin melko hidaskäyntistä vaihdemoottoria, niin parempaa jälkeä tulee ihan käsin veivaamalla. Yritin tähän lisätä pari kuvaa tuosta serving machinesta, mutta ei näytä onnistuvan. Mitenkähän näihin kommentteihin saisi lisättyä kuvia?
RaimoK 17.3.2021 13:38 Vastaa lainauksella
Kiitos Matti kommentista.
Tämä serving machine on myös työlistallani. Niin, eikö serving tai myös seizing ole suomeksi rihmaamista?

Tässä on linkki erään saksalaisen kaverin serving machine:stä.
modelshipworld.com…/1029-la-cr%C3%A9ole-1827-by-archjofo-scale-148-french-corvette/page/44/
Ei mene näköjään linkki suoraan kuvaan, mutta kun hieman scrollaa alaspäin, tule asia vastaan.
Tämä laite kuten hänen ropewalk ovat varsinaisia insinöörituotteita. Meikäläisen ropewalkilla ei paljon teollisia muotoilupalkintoja pokkailla… :)

Kuva täytynee laittaa omaan kuvapankkiin ekaksi ja linkittää tänne sitten. Näin olen joskus saanut toimimaan.
pienoismallit.net/profiilit/1565/kuvat/kuvapankki/kuva_159539/

Rihmoitus tuntuu oikealta suomenkieliseltä termiltä. Tuolla omatekoisella härvelillä onnistuu rihmoitusten teko sekä pitkiin haruksiin että lyhyihin, esim plokien tai köysilenkkien päättelyyn.

Ja jollain tavalla sain onnistumaan myös tuon kuvan linkittämisen kuvapankista tänne kommentointialueelle.
RaimoK 18.3.2021 09:06 Vastaa lainauksella
Matti Piilola kirjoitti:
https://pienoismallit.net/profiilit/1565/kuvat/kuvapankki/kuva_159539/

Rihmoitus tuntuu oikealta suomenkieliseltä termiltä. Tuolla omatekoisella härvelillä onnistuu rihmoitusten teko sekä pitkiin haruksiin että lyhyihin, esim plokien tai köysilenkkien päättelyyn.

Ja jollain tavalla sain onnistumaan myös tuon kuvan linkittämisen kuvapankista tänne kommentointialueelle.
Toimivannäköinen laite. Juuri tuollainen täytyy rakentaa.
Millainen lukitus köydelle on tuossa toisessa päässä, että pysyy kireänä? Ja onko sulla lankarullalle millainen kitka, että lanka pysyisi itsestään kireänä?
Tuossa värkissä köysi kulkee toisessa päässä olevan reiän läpi ja vyyhdetään kireälle hammaspyörässä olevien ruuvien ympärille sekä varmistetaan teipillä että pysyy kireällä. Tämä mahdollistaa vaikka kuinka pitkien köysien rihmoittamisen.
Lankarulla pyörii melko herkästi akselillaan, sen kireyttä ja rihmoituksen siistiä edistymistä säädellään käsin. Aikaisemmin lankarullan ja akselin välillä oli suurempi kitka mutta huomasin paremmaksi sen että se pyörii suht. vapaasti ja kireyttä säädetään käsin.

Yksinkertaisempi versio joka soveltuu paremmin plokien ja köysilenkkien rihmoitukseen. Siinä kireyttä ylläpitää toisessa päässä oleva jousi ja rihmalanka kierretään käsin rihmoituksen ympärille:

pienoismallit.net/profiilit/1565/kuvat/kuvapankki/kuva_159540/
RaimoK 18.3.2021 11:11 Vastaa lainauksella
Matti Piilola kirjoitti:
Yksinkertaisempi versio joka soveltuu paremmin plokien ja köysilenkkien rihmoitukseen. Siinä kireyttä ylläpitää toisessa päässä oleva jousi ja rihmalanka kierretään käsin rihmoituksen ympärille:

pienoismallit.net/profiilit/1565/kuvat/kuvapankki/kuva_159540/
Tuokin on hyvä idea ja varsinkin tuo jousi. Erilaisia apukäsivirityksiä tullut tehtyä, mutta täytyy lisätä tuo jousi niihin.
Suomen Joutsenen ja parkki Sigynin kunnossapitohenkilökunta käyttää termiä "kleedata", kun paksumpi köysi ympäröidään, suojataan määrlinkinarulla. Kaipa tuo ruotsista on väännös, "kläda".
RaimoK 5.8.2022 12:58 Vastaa lainauksella
Jojje Kontio kirjoitti:
Suomen Joutsenen ja parkki Sigynin kunnossapitohenkilökunta käyttää termiä "kleedata", kun paksumpi köysi ympäröidään, suojataan määrlinkinarulla. Kaipa tuo ruotsista on väännös, "kläda".
Jojje, kiitos kommentista.
Kyllä, tuo kotimainen termi kuulostaa loogiselta ruotsinkielen lainalta.