Pienoismallit.net

Marcher

Ristipäiden tukiholkit

Kuten tuolla edellisen merkinnän kommenteissa lupasin, tässäpä taas uutta juttua. Tällä kertaa hieman vaativampi työvaihe.
Tämä höyrykonehan on ns. kaksitoiminen, elikkä höyryä johdetaan sekä mäntien ylä- että alapuolelle. Tästä johtuen alapuoliset sylinterinkannet täytyy varustaa männänvarsien läpivienneillä tiivistysbokseineen.
Joten siis oli tehtävä 2 kpl lisää näitä sylinterinkansia, mutta niiden keskelle tuli siis 2,5 mm poraukset männänvarsia varten. Sekä pienet tiivistysboksit jotka tullaan täyttämään grafiitilla kyllästetyllä punoksella. Ja jotta nämä saadaan tiivistymään männänvarsia vasten, on tiivistysboksin pohja ja kansi oltava kartiokkaat. Lisäksi kannet pitää varustaa kierteillä, jotta ne voidaan kiristää bokseihin. Muuten melko tavanomaista sorvaustyötä, mutta bokseihin piti saada tarpeeksi hienot kierteet, koska kierreosien pituus on hyvin lyhyt. Niinpä siis hankintalistalle hienokierteinen M5x0,5 kierrepakka ja -tappi, jotka löytyivätkin yllättäen paikkakunnan erikoisliikkeestä.

Toinen vaativa kohde olivat ryhmän alapuolelle tulevat sylinterin muotoiset tukiholkit ristipäitä varten. Nämä kiinnittyvät sylinteriryhmään samoilla pulteilla kuin sylinterinkannet. Lisäksi sovitus holkin ja ristipään välillä pitää olla melko tarkka, jotta mäntä, sen varsi ja ristipää liikkuisivat juohevasti ohjureissaan.
Noita tukiholkkeja varten oli valusatsissa kunnioitettavan kokoinen aihio, jossa olivat molemmat tukiholkit valettuna yhteen. Eipä sitten muuta kuin valukappale sorviin pyörimään ja aluksi siistittäväksi molemmista päistään. Tämän jälkeen holkit erilleen toisistaan pyörösahalla, ja ulkopuolen sekä kiinnityslaipan sorvaus mittoihinsa. Sen jälkeen sisäpuolen tarkka avarrus sorvissa. Lopuksi vielä kiinnityspulttien reikien poraus, ohjureina sylinterinkansiin aiemmin tehdyt reiät, ja viimeisenä työvaiheena holkkien kylkien auki jyrsintä.
Tässäpä sitä taas riitti sorvailua muutamiksi päiviksi. Ja jälleen piti tarkkaan suunnitella eri työvaiheet etukäteen, että aina sai kappaleen kiinnitettyä luotettavasti koneeseen, joko sorviin tai jyrsinkoneeseen seuraavaa työvaihetta varten. Tuntuukin siltä, että melkein enemmän tulee kulutettua aikaa tuohon koneistuksen suunnitteluun kuin itse koneistukseen, mutta taas kerran, sehän se on koko tämän harrastuksen suola.

Kommentit

Voi hyvänen aika!
Joko liitit CV-listaasi tuon pienmetallisorvarikäsittelijäakrobaatin.
Kai Kauppi kirjoitti:
Joko liitit CV-listaasi tuon pienmetallisorvarikäsittelijäakrobaatin.
Ehdottomasti. Noin hyvää ammattinimikettä ei ole kellään muulla.