Tykkipursi

Hankaimet, rustit ja maalausta

Tämän rakentelun yksi haastavimmista vaiheista on airojen hankainjärjestelmän tekeminen. Chapmanin tässä tykkisluuppimallissa hankainjärjestelmä oli kokonaisuudessaan liikkuva eli taipui taaksepäin ja sisäänpäin. ( Ehkä joku joskus selittäisi: Miksi? Suurimmassa osassa tykkisluupeissa oli kiinteä "siipi", johon hankaimet sitten kiinnittyivät.) Siis täytyi ensin tehdä tukipuut (28 kpl) oikeanmuotoisiksi ja porata niihin reiät hankaimelle sekä kansikiinnitykselle. Sitten oli vuorossa pitkä aisa, johon tukipuut ja hankaimet kiinnittyivät. Hankainten kohdat vahvistin pellin palasilla, jotka kääntyivät aisan ympärille. Pelliin ja aisaan porasin 1,5mm reiät hankaimille. Hankaimet valmistin 1,5mm saksisokista, jotka pujotettiin alakautta tukipuun ja aisan läpi. Saksisokan yläosan taivutin kaksilla pihdeillä hankaimen muotoon ja katkaisin ylimääräiset pois. Näin muodostui sekä hankain että sarana. Tukipuut sitten kiinnitin kanteen 0,8mm messinkinauloilla tukipuun 1mm reiän läpi. Koko systeemi tuettiin sekä takaa että edestä rautaisilla "aisakoukuilla" runkoon. Kaikki em. (paitsi saksisokat) on esitetty Chapmanin piirroksessa.
Ennen hankainjärjestelmän kiinnitystä täytyi valmistaa ja kiinnittää rustit (mastojen vanttien kiinnikkeet), koska ne tulivat osittain systeemin alle. Rustit tein 1mm pellistä ja ne lovettiin kylkilistoihin sekä kiinnitettiin epoksiliimalla ja pienillä messinkinauloilla runkoon. Tein ne samalla kaikki 12 kpl.
Myöskin ennen hankaimien kiinnitystä oli hyvä maalata runko ja kansi, koska aluksen pyörittely olisi hankalaa järjestelmien kiinnittämisen jälkeen. Rungon ulkopuolen maalasin tervan värisellä akryylimaalilla (ettei tuoksu tulisi aivan liian voimakkaaksi) kahteen kertaan. Pienet laudoituksen raot saivat jäädä näkyviin, ettei rungosta tulisi liian "hieno". Kylkilistat maalasin mustaksi, koska aikaisemmat mallini noudattavat samaa linjaa - sopivat paremmin yhteen.(Tutkittuani suurennuslasin kanssa Johan Schoultzin maalauksia totesin kylläkin, että tykkisluuppien kylkilistat olivat usein esim. keltaisia. Sallittakoon kuitenkin eläkeläisveistämölle hieman vapauksia.) Samoin mustaksi tulivat tykkiporttien reunat ja saranat sekä peräsimen metalliosat. Myös hankainjärjestelmän metalliosat tulivat mustaksi. Jotta Ruotsin värit tulisivat esiin, maalasin perän yläosan tumman siniseksi ja ylälistan keltaiseksi (Malli on Pojama-luokan aluksen akvarellipurjepiirroksesta.). Kannen, sivukannet ja niihin liittyvät osat sekä hankainjärjestelmän puuosat tervasin tervaseoksella (1 osa hautatervaa, 1 osa vernissaa, sopivasti havupuutärpättiä) kahteen kertaan. Sivukansien tuet sekä metalliosat tulivat kuitenkin mustiksi. Lopuksi suihkutin rungon ulkopuolelle (ei tervattuihin osiin) hieman fiksatiivilakkaa, jolloin pinnasta tuli tasavärinen ja aivan pikkuisen matta. Näin väri kestää myös paremmin aikaa.

Kommentit

Matti Piilola 22.1.2019 07:29 Vastaa lainauksella

Aika jännä hankainrakenne tuossa paatissa. Lienee tehty sen takia että kaikki soutajat pysyvät samassa tahdissa. Ja hyvin olet saanut akryylimaaleilla puun väristä pintaa. Onko nuo maalit suoraan purkista vai tehty sekoittamalla useista värisävyistä? Minkä merkkisiä maaleja? Ite oon käyttänyt petsiä, mutta en oikein ole tyytyväinen lopputulokseen.

Kai Kauppi 22.1.2019 16:42 Vastaa lainauksella

Kiitos kommentista, Matti

Ulkopinnan maali on Tamiya Red Brown XF-64. Hieman lantattuna vedellä, jottei se peittänyt puun muotoja. Tamiyan maalit ovat "juoksevampia". Sen takia mustana käytin Vallejo Negro Black 70.950. Vallejon maalit ovat hieman paksumpaa "tököttiä", joten oli helpompi maalata pieniä osia ja se pysyy pellissä paremmin. Keltaisena oli Royal Talensin Azo Yellow Medium. Kuten sanottu suihkutin ulkopinnalle hieman tavallista väritöntä HanArt Fiksativ Blanc-lakkaa. Petsiä olen käyttänyt värjätessäni kalastajanlankaa. Kannessa, takilassa ja puuosissa olen käyttänyt tervasekotusta (Mitä enemmän havupuutärpättiä sen nopeammin kuivaa eikä muuta väriä.).

Esitin tuossa selostuksessani hankainjärjestelmästä kysymyksen: Miksi sen täytyy olla "taipuva"? Kun nyt tutkin seuraavaa työvaihetta eli soutupenkkejä, ilmeisesti Chapmanin "haamu" valaisi asiaa. Kun etutykki on tuliasemassa ( Tämä oli yleisempi tilanne. Takatykkiä käytettiin yleensä perääntymisvaiheessa.), menetetään etummaiset soutupenkit ja airopari. Kun nyt siirretään järjestelmää taaksepäin, siirtyvät hankainkohdat "pykälän" taaksepäin ja perään lisätään yksi penkki - siellä on varattu enemmän tilaa. Näin soutuvoima pysyy ennallaan. Tämä myös selittää ihmettelemäni asian: Rustit ja vantit estivät hankainjärjestelmän siirtämisen. Mastothan laskettiin taistelutilanteessa alas ja vantit poistettiin tieltä, joten siirteleminen tuli mahdolliseksi.
Kyllä pienoismallirakentelu opettaa ihmeellisiä asioita!