Pienoismallit.net

Mörssäribarkassi

Saaristolaivaston pienaluksia

Pienoismalli on tehty (2017) mittakaavassa 1:25 pohjautuen Fredrik af Chapmanin alkuperäisiin kuviin ( Sverige Riksarkivet Marinens ritningar) vuodelta 1777.
Rakenteena pääasiassa mäntyrima, runkokaarissa vaneri, pyöröpuissa ”mäntytappi”, lankana erivahvuinen värjätty kalastajan lanka ja metallisosissa 1-2mm pelti sekä taottu kiilateräs (Mörssäri on tehty verhotangon pitimestä, jossa oli oikean kokoinen reikä ja sitä oli helppo sorvata.).
Pintakäsittely on tehty aidolla tervan, vernissan ja puutärpätin sekoituksella, joten tuoksu on aito (Ulkopintaan on kuitenkin käytetty tervan väristä akryylimaalia - tuoksu oli muuten liian voimakas.).

Chapman suunnitteli saaristolaivastolle suuren joukon pienempiä aluksia, joista yksi oli mörssäribarkassi. Pituus 35,5, leveys 13,75, syväys 3,5 (Ruotsin jalkaa). Soutamiseen tarvittiin seitsemän airoparia. Se oli takiloitu harus ja varpapurjeella, jotka mastoineen otettiin alas taistelutilanteessa. Aseistuksena oli 4kpl 3-naulan nikhakaa ja 40-naulan mörssäri, jonka tuhovoimaa käytettiin tulitettaessa maakohteita tai ammuttaessa esim. saarten yli.
Mörssäribarkasseja rakennettiin useita ja niitä osallistui taisteluihin vuosien 1788-90 sodassa.

Tärkein alus saaristolaivastossa oli tykkisluuppi. Se onkin mallintekovuorossa tulevana talvena.
Jos jollakulla on vinkkejä, olen kiitollinen. Katso teksti myös Pojama/Fröjan kohdalta.

Kommentit

Henkka H 5.9.2018 15:42 Vastaa lainauksella
Upeasti tehty barkassin pienoismalli. En ole puumalli asiantuntija mutta tämä miellyttää silmää. Ja vielä kaiken lisäksi sillä on paikallista historiaa, joten mallin rakentaminen on suorastaan kulttuuriteko.
Komppaan Henryä! En itsekään tunne näitä vesialuksia, joten objektiivista näkemystä vaikea sanoa. Mutta pidän, nelosta pukkaa ihan jo subjektiivisesti. Varmasti ollut haastava ja pitkäaikainen työ. Vähän lisää kuvia olisi ollut kiva?

YT
Kalle
AJ 5.9.2018 21:17 Vastaa lainauksella
Moi Kai, Komppaan Henryä ja Kallea yllä, hienosti tehty barkassin pienoismalli.

Kuten Pojama / Fröja laivamallisi kohdalla syvää respektiä siitä pohjatyöstä, jonka olet nähnyt laivamalliisi; se osoittaa todellista omistautumista laivamallisi rakentamisessa. Kiitos erinomaisesta taustahistoriasta ja rakentamiskuvauksesta. Mörssäribarkassin kuvia on myös vähän, mutta ne osoittavat, miten hyvää työtä olet tehnyt.

Tästäkin laivamallistasi tuli mieleen Porkkalassa avattu hylkypuisto: www.mtv.fi…ta-porkkalassa-avattiin-nyt-hylkypuisto-tallaista-ei-ole-missaan-muualla/7057596

Tämäkin on upea purjelaivamalli! Parhain terveisin, AJ
Laiva- ja puumalleista ei ole minullakaan kokemusta. En osaa sanoa siis onko tämä puulaivamallina huippu vaiko ei. Todennäköisesti on. Skrätsiprojekteja tulee mielestäni kuitenkin aina kunnioittaa ja kuvien perusteella loistavalta näyttää. Lähdeaineisto on ollut ilmeisen haastava.
Kiitoksia kommenteista ja kehuista niin Mörssäribarkassin kuin Fröjankin kohdalta.
Riksarkivetistä löytyvät Chapmanin piirustukset ovat todella viitteellisiä. Niissä on kyllä perusrakenne ja muodot, mutta minkälaisia alukset sitten lopulta olivat tullessaan telakoilta. Se on usein pakko "nuuskia" esim. maalauksista, raporteista tms. Joskus on vain käytettävä hieman mielikuvitusta ja päättelyä.
Kuvien vähäisyys johtuu kuvaajan kömpelyydestä kuvankäsittelyssä. Yritän parantaa ko. mallien kohdalta ja tulevaisuudessa.
Tuo Porkkalan hylkypuisto on todella hieno juttu. Ajatelkaapa, mikä määrä "tavaraa" on myös Kotkan edustalla. Nuo 1700-luvun laivastokahinat olivat käsittämättömän suuria.

t. Kai Kauppi
Matti M 6.9.2018 18:07 Vastaa lainauksella
Hieno malli. Aikoinaan kokeilin puulaivan rakentamista rakennussarjasta, minun kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys ei siihen riittänyt. En voi kun ihailla rakentajaa joka kasaa mallinsa ns. irtotavarasta ilman valmiita osia.
Hieno on Chapmanin sarjaan.Tuttu aihe meillekin,et ajatellut uittaa tuota?Me teimme jollat loggertilla ja varpapurjeella nähdäksemme purjehdusominaisuudet molemmissa.Nähdäkseni kuvat,voisin sanoa että,jos on pohjalla painoa.Tuo luultavasti purjehtisi esikuvan mukaisesti,jättämällä skuutit "ratsastajien varaan ja siimalla voi säädellä vauhtia ja käännöksiä.Meillä oli myöskin apuna Emeritusprofessori Jussi.T.Lappalainen joka on kirjoittanut useita kirjoja Kustaan sodista sekä Suomensodasta.Hän on korvaamaton tietolähde ja kotimainen.Häneen saat varmasti yhteyden etsimällä netistä.Hän jos kuka tuntee suomessa käytetyt Chapmanin alukset yksityiskohtiia myöten ja jokaisen nippelin tarkoituksen.Suosittelen.Netistä hänet saa parhaiten kiinni.

P.s.Hänellä on kuulolaite että täytyy puhua selkeästi.

T.Marko ja Anne
Puulaivoissa on sitä jotakin, ja sama koskee pienoismalleja. Etenkin jos ne ovat yhtä hyvin toteutettuja kuin tämä. Vaatii todellakin omistautumista ja taitoa toteuttaa malli pelkästä puutavarasta ja piirrustuksista. Upeaa työtä!