Moi Kai, Heti alkuun syvää respektiä siitä kaikesta vaivannäöstä ja pohjatyöstä, jonka olet nähnyt laivamalliisi; se osoittaa todellista omistautumista laivamallisi rakentamisessa. Kiitos erinomaisesta taustahistoriasta, sitä oli erittäin mielenkiintoista lukea. Kiitos myös rakentamiskuvauksesta.
Pojama / Fröja laivamallisi on kertakaikkiaan upea; kuvia on vähän, mutta nekin vähät kuvat jo osoittavat, miten hienoa työtä olet tehnyt. Tästä laivamallistasi tuli mieleen Porkkalassa avattu hylkypuisto: www.mtv.fi…ta-porkkalassa-avattiin-nyt-hylkypuisto-tallaista-ei-ole-missaan-muualla/7057596
Upea purjelaivamalli! Parhain terveisin, AJ
Pojama / Fröja
Saaristoristeilijä

Fredrik af Chapman: Pojama / Fröja ( 1764 Sveaborg )
Rakenteena pääasiassa mäntyrima, runkokaarissa vaneri, pyöröpuissa ”mäntytappi”, lankana erivahvuinen värjätty kalastajan lanka ja metallisosissa 1-2mm pelti sekä taottu kiilateräs. Jotkut plokiaihiot ja kalloplokit on ostettu kaupasta ja muokattu sopivaksi. Melkein kaikki takilan osat olen yrittänyt saada toimiviksi, jotta näin, miten tuo merkillinen takila on voinut toimia.
Ohessa hieman historian havinaa. Olen selvitellyt saaristolaivaston (Skärgårdsflottan eli Arméns flottan) taustoja mm. netiltä kaikilla mahdollisilla hauilla, tutustunut Ruotsin Riksarkivetin ja Sjöhistoriska museetin tarjontaan ( Karlskronassa en vielä ole käynyt), penkonut läpi John Nurmisen säätiön kirjat ja tarjonnan sekä viettänyt aikaa Kotkan, Rauman ja Loviisan merimuseoissa.
Jos jollakulla on kommentteja malleista tai vinkkejä lisätutkimuksiin, olen todella kiitollinen.
Saaristoristeilijä Pojama-tyyppiä rakennettiin neljä: Gamla Pojama (1760 Stralsund), Disa ja Fröja
(1764 Sveaborg) sekä Brynhilda (1776 Tukholma Djurgårdsvarvet).
Fröja: 1764 Sveaborg. Mitat: pituus 80, leveys 18,5, syväys 5,5 (Ruotsin jalkoja). Aseistus: 2kpl 12-naulaista kanuunaa, 16kpl 3-naulaista nikhakaa.
14 airoparia (2 miestä/airo). Alkuperäinen takila: latinalaispurjeet (halkaistu mastojen kohdalta) sekä kaksi keulapurjetta.
Pojama Fröjan etu oli matalasyväyksisyys ja se oli helposti soudettava. Tosin latinalaistakilointi oli melkoisen hankala käsiteltävä. Raskas tykistö ( 2 kpl 12-naulaisia ) oli sijoitettu keskilaivaan käännettäville laveteille, joten sitä käytettäessä osa soutupaikoista täytyi purkaa sekä köysistöä siirtää.
Miehistö: Täysi miehistö saattoi kohota aina 105 mieheen, joista suurin osa oli sotilaita / soutajia. Aluksessa oli 14 airoparia ja jokaisessa airossa kaksi miestä – siis soutajia yhteensä 56 kerrallaan. Lisäksi tarvittiin merimiehet, puusepät ja tykkimiehet.
Päällystö: 1 kapteeni, 1 luutnantti ja 1 vänrikki sekä 8 aliupseeria, joista 1 oli Styrmansstaten ( navigointiin ja peränpitoon perehtynyt ), 2 Skepparstaten ( huolehtivat purjeista ja rikistä ), 5 Artilleristaten ( vastasivat laivan tykistöstä ).
Taistelutilanteessa alusta tavallisimmin soudettiin eikä purjehdittu. Ne miehet, joita ei aluksella tarvittu silloin, voitiin lähettää maihin perustamaan maapattereita, joista tulitus oli tarkempaa ja voitiin käyttää mm. kuumennettuja kuulia. Aluksella oli siirrettävää tykistöä tätä varten. Alus myös hinasi mukanaan venettä maihinnousua varten.
Fröjan ensimmäinen kapteeni oli tiettävästi Arvid Nils Stenbock. Hän tuli 1761 kapteeniksi Arméns
flotta:an ja otti osaa retkikuntaan Suomenlahdelle Pojama Fröjan kapteenina 1764.
Pojama-luokan aluksia ( Gamla Pojama, Disa, Fröja ) käytettiin lähinnä tiedustelu- ja viestitehtävissä niiden nopeakulkuisuuden takia.
Fröja oli mukana Ruotsinsalmen 1. meritaistelussa 1789 kuunertiksi takiloituna ( Etumasto raakapurjeillla ja perämasto kahvelipurjeella. Tästä löytyy F. H. af Chapmanin ”Disa” och ”Fröja” Projekt till skonerttackling 1789 ). Yliamiraali Carl August Ehrensvärd oli päättänyt 24. 8. 1789 vastaisena yönä sijoittaa majuri Axel de Brennerin viiden tykkisluupin, kuunertti Fröjan ja puolikaleeri Löparnin avulla puolustamaan Ruotsinsalmen pohjoista salmea. Fröjan päällikkönä toimi tällöin vänrkki Daniel Aulin.
Koko taistelu päättyi ruotsalaisten sekasortoiseen pakoon kohti Svartholmaa. Tässä yhteydessä Fröja poltettiin, kun se ei päässyt enää pakoon.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
Tutustu myös näihin
- 27.5.2020 • Matti PiilolaIlmarinen, Suomen ensimmäinen höyrylaivaVuonna 1833 Puhoksessa valmistunut…
- 7.4.2008 • Markku Luhtaking of missisippi