Pojama / Fröja

Olet teynyt loistavaa työtä tämän laivan kanssa, kuten tuon barkassinkin kanssa. Sekä hyvä yhteenveto aluksen taustoista. En kehtaa antaa tähtiä sillä en ole mikään expertti-mallari ja vielä vähemmän pätevä tuomaroimaan. Silti sanon että tämä on juuri sellaista laatu-työtä jota katselee mieluusti.

Kirjoitit että olisit tutkinut tämän takiloinnin toimivuutta, niin millaisia johtopäätöksiä sait tehtyä? Sillä en ole eläessä kuin näyhny välimeren maassa käydessä ja silloinkin niin ettei toiminnasta saanut mitään käsitystä. Mutta mitä olen lukenut niin käsittääkseni latinalais-purjeella on parhaat tuuleen-nousu ominaisuudet?

Itselläni on ollut ajatuksena tämän alus-tyypin kanssa tehdä näitä 2kpl toinen tähän samaan takilointiin ja toinen kuunertiksi takiloituna. Jolloin saisin molemmat versiot vierekkäin ja voisin tutkia takiloiden toimivuutta ja vertailla niitä. Sillä Chapman oli laivanrakentamisessa aikansa edelläkävijä joka toteutti suhteellisen ennakkoluulottomasti takiloinneista omia paranneltuja versioita, joissa oli tarkoitus karsia eri takila- ja laiva-tyyppien heikkouksia.

Mistä muuten löysit tuon pojama-luokan linja-piirrokset? Olisin niistä kiinnostunut jos ne olisi saatavilla?

Sami väistö kirjoitti:

Kirjoitit että olisit tutkinut tämän takiloinnin toimivuutta, niin millaisia johtopäätöksiä sait tehtyä? Sillä en ole eläessä kuin näyhny välimeren maassa käydessä ja silloinkin niin ettei toiminnasta saanut mitään käsitystä. Mutta mitä olen lukenut niin käsittääkseni latinalais-purjeella on parhaat tuuleen-nousu ominaisuudet?

Mistä muuten löysit tuon pojama-luokan linja-piirrokset? Olisin niistä kiinnostunut jos ne olisi saatavilla?

Ensinnäkin kiitos kommentistasi.

Alkuperäisen latinalaistakiloinnin haitta oli se, että pitkittäispuomi täytyi nostaa pystyyn ja alapää ohi maston halssin vaihdon yhteydessä, jolloin alapään säätötaljat täytyi aina myös saada siirtymään toiselle puolelle. Chapmanin versiossa purje on halki maston kohdalta, joten pitkittäispuomi voi olla paikoillaan, mutta tarvitaan vetoköysi, jolla isomaston etummainen purje ja kryssimaston purjeet saadaan vedettyä toiselle puolelle. Lisäksi kummallakin puolella täytyy olla oma skuuttitalja kutakin purjetta kohden. Skuuttitaljat vaihdetaan halssin vaihdon yhteydessä. Isomaston takimmaiselle suurimmalle purjeelle ei käännöksessä tarvinnut tehdä mitään, koska skuutti (jalus) kulki levangin kautta. Näin saatiin käännösten tekemiseen vauhtia ja sujuvuutta Suomen saariston kapeilla väylillä varsinkin, kun aluksella oli runsaasti miehistöä taljoja vaihtelemassa ja kiristelemässä. Lisäksi Chapmanin versiossa oli mahdollista reivata purjeita helposti: ensin pois etummaiset purjeet; sitten takimmaisten reivaus ja puomien lasku alemmas, jolloin kaatava paine saatiin siirrettyä alemmas. Tämä oli tärkeää, sillä kryssillä ajaminen kovalla tuulella kallistaa paattia.
Latinalaispurjeen kryssiominaisuudet (tuuleen nousu) perustuvat aivan samaan kuin nykyisten bermuda-takilaisten purjeveneiden ominaisuudet: Venettä kuljettaa sivu- ja luovituulessa enemmän purjeen taakse muodostuva alipaine kuin tuulen puolelle muodostuva ylipaine, joka enemmän kallistaa venettä kuin kuljettaa. Tärkeintä on saada ilmavirta liikkumaan purjeen takana. Fröjan kohdalla: etummainen klyyvari täyttää fokan tyhjiötä, fokka täyttää kryssimaston etummaista jne.
Raakapurjealuksessa kuljettava voima perustuu pääosin tuulen purjeeseen kohdistuvasta voimasta ( Mitä enemmän "pressua" - sitä kovempaa mennään.). Tällaisen aluksen tuuleen nousu kyky on rajallinen. Tosin eivät sitten kallistele liikoja. Ne ovatkin tarkoitettu avomerelle, jolloin voidaan valita reitti tuulen mukaan.

Koetapa täältä ( Sverige Riksarkivet ). Klikkaa kohtaa Marinens ritningar. Rullaile alaspäin. Kansiot on aika hyvin nimetty. Osaan löytyy kuvat jo verkolta ( Tarvitaan todennäköisesti seuraava ohjelma: DjVu Plug-in ). Melkein kaikki on kuitenkin digitaalisessa muodossa, joten niitä voi koettaa tilailla. En ole vielä itse tilaillut, mutta tarkoitus on yrittää saada kanonbarkassin piirustukset ja tackelritning.

sok.riksarkivet.se…&Huvudkategori=&DatumFran=&DatumTill=&AvanceradSok=False

t. Kai Kauppi

Moi Kai, Kiitokset mielenkiintoisesta vastauksesta Samille, jonkinasteisena vanhana ex-purjehtijana sitä luki mielenkiinnolla ja aina näköjään oppii uutta. Ja Samille kiitokset hyvästä kysymyksestä.

Vastaukseesi viitaten, lienee ollut aika jännää purjehtia ko. alustyypillä. Mikäli ymmärsin ja tulkitsin oikein vastauksesi niin myötätuulessa Pojama Fröjan tyyppinen alus ei liiku juurikaan eteenpäin, kun molemminpuolista virtausta ei synny. Korjaa minua, jos ymmärsin ja tulkitsin väärin, kiitos.

Parhain terveisin, AJ

[quote="AJ" ]

Vastaukseesi viitaten, lienee ollut aika jännää purjehtia ko. alustyypillä. Mikäli ymmärsin ja tulkitsin oikein vastauksesi niin myötätuulessa Pojama Fröjan tyyppinen alus ei liiku juurikaan eteenpäin, kun molemminpuolista virtausta ei synny. Korjaa minua, jos ymmärsin ja tulkitsin väärin, kiitos.

Parhain terveisin, AJ
[/quote]

Toki liikkuu. Poikittaispuomit käännetään niin sivulle kuin mahdollista ja skuutit löysätään. On myös mahdollista ajaa "virsikirjaa" siten, että takimmainen iso ja etummainen iso ottavat tuulen eri puolilta. Tällöin etummaiset ja etupurjeet tietysti "läpsyvät". Tällöin purjeet toimivat kuten raakapurjealuksissa. Taakse ei muodostu tyhjiötä vaan tuulen vaikutus on suoraan verrannollinen purjeen suuruuteen. Suoraa platlenssiä ajettaessa alus on aina hieman epävakaa, joten kannatta leikata ehkä jiippailemalla. Olikohan käytössä Fröjalla - kukaties, jos oli tiukka kapteeni ja hyvin koulutettu miehistö.
Chapmanin parhaimpia innovaatioita oli kanuunabarkassi, jossa oli kaksi mastoa puomitetuin kahvelipurjein. Tällöin em. manööverit onnistuivat helposti.

t. Kai Kauppi

Moi Kai, Kiitokset vastauksesta ja korjauksesta.

Joo, tuo poikittaispuomien kääntö niin sivuille kuin on mahdollista, skuutit löysäten tietysti toimii, mutta samallahan se kallistaa laivaa voimakkaasti sille puolelle/sivulle mille puomit on käännetty, jolloin laivan vauhti väkisinkin hidastuu. Yleensähän ajettaessa myötätuulessa purjeveneen/laivan spinnu tai jenni tai niiden hybridi genaakkeri eivät kallista laivaa jolloin vauhti pysyy tai kiihtyy tietysti tiettyyn rajaan asti, aivan kuten raakapurjeissa raakapurjealuksessa.

Tuota "virsikirjaa" en ottanut huomioon, sillä luulin ettei noita latinalaistakiloinnin purjeita saa käännettyä niin; hyvin ajattelematonta minulta, mutta osoittaa myös sen ettei latinalaistakilointi ole niitä tutumpia takilointeja. Kiitos infosta ja korjauksesta.

En ole purjeveneiden/laivojen asiantuntija, mutta eikös kahvelipurjetta käytetty paljon isoveneissä, sluupeissa ja luotsi/postiveneissä ja luovimiseenhan se on erittäin hyvä. Chapmanin kaksimastoinen kanuunabarkassi (valasvene?) on kyllä minulle tuntematon purjelaiva. Parhain terveisin, AJ

Upea on .Ei ole helpoimmasta päästä tämäkään Chapmanin alus.Puutyö hienoa.Mistä muuten teit liput?.meillä lähti kesäpaita päältä että,sai oikean värisen Kustaan sotalipun kielekkeineen.on muuten oikean väriset ja muotoiset."hiukan vain väärän suuntaan osoittaen"Ellei ole moottoroitu Diana suokista.No vitsi vitsinä.Tuo on meilläkin ollut suunnitelmissa,tuo Chapmanin Suomenlinnan laivasto kokonaisuudessaan.Hämemma,Udemma,Pojamma.Sluupit no,jollat jo onkin.;)

Tietolähteenä suosittelen Emeritusprofessori Jussi.T.Lappalaista edelleen,kuten hienossa mörssäriketchissä jo kirjoitin.

P.S.Onko jo museoista otettu yhteyttä?.tuo kuuluisi johonkin suomen museoon jo sellaisenaan..

T.Marko ja Anne

AJ kirjoitti:

Moi Kai, Kiitokset vastauksesta ja korjauksesta.

Joo, tuo poikittaispuomien kääntö niin sivuille kuin on mahdollista, skuutit löysäten tietysti toimii, mutta samallahan se kallistaa laivaa voimakkaasti sille puolelle/sivulle mille puomit on käännetty, jolloin laivan vauhti väkisinkin hidastuu. Yleensähän ajettaessa myötätuulessa purjeveneen/laivan spinnu tai jenni tai niiden hybridi genaakkeri eivät kallista laivaa jolloin vauhti pysyy tai kiihtyy tietysti tiettyyn rajaan asti, aivan kuten raakapurjeissa raakapurjealuksessa.

Tuota "virsikirjaa" en ottanut huomioon, sillä luulin ettei noita latinalaistakiloinnin purjeita saa käännettyä niin; hyvin ajattelematonta minulta, mutta osoittaa myös sen ettei latinalaistakilointi ole niitä tutumpia takilointeja. Kiitos infosta ja korjauksesta.

En ole purjeveneiden/laivojen asiantuntija, mutta eikös kahvelipurjetta käytetty paljon isoveneissä, sluupeissa ja luotsi/postiveneissä ja luovimiseenhan se on erittäin hyvä. Chapmanin kaksimastoinen kanuunabarkassi (valasvene?) on kyllä minulle tuntematon purjelaiva. Parhain terveisin, AJ

Moi
Olet oikeassa - kallistuu. Saaristoristeijöiden ongelma olikin suhteellisen huonot merenkulkuominaisuudet johtuen siitä, että niiden rungot oli suunniteltu mahdollisimman matalasyväysiksi ja kölit olivat matalia (esim. kryssillä paatti kulki melkein yhtä paljon sivuttain kuin eteenpäin) . Fröjaa ei varmaankaan juuri koskaan voitu ajaa täysillä purjeilla. Se muutettiinkin myöhemmin kuunertiksi.

Olet aivan oikeassa kahvelitakilan kohdalla. Voin laittaa esim. referenssisivuille kuvia kanuunabarkassista. Sen malli löytyy Tukholman Sjöhistoriska museetista.

Kiitos mienkiinnosta.

t. Kaisu Kauppi

Anne ja Marko kirjoitti:

Upea on .Ei ole helpoimmasta päästä tämäkään Chapmanin alus.Puutyö hienoa.Mistä muuten teit liput?.meillä lähti kesäpaita päältä että,sai oikean värisen Kustaan sotalipun kielekkeineen.on muuten oikean väriset ja muotoiset."hiukan vain väärän suuntaan osoittaen"Ellei ole moottoroitu Diana suokista.No vitsi vitsinä.Tuo on meilläkin ollut suunnitelmissa,tuo Chapmanin Suomenlinnan laivasto kokonaisuudessaan.Hämemma,Udemma,Pojamma.Sluupit no,jollat jo onkin.;)

Tietolähteenä suosittelen Emeritusprofessori Jussi.T.Lappalaista edelleen,kuten hienossa mörssäriketchissä jo kirjoitin.

P.S.Onko jo museoista otettu yhteyttä?.tuo kuuluisi johonkin suomen museoon jo sellaisenaan..

T.Marko ja Anne

Kiitos kehuista - lämmitää.
Liput on tehty palakaupasta löydetystä kankaasta (Ostin varoiksi metrin, jos tulee tehdyksi lisää saaristolaivaston malleja.) Kun lippu oli leikattu laitoin viivottimen avulla reunaan Uhu Hartia, ettei rispaa. Liput ovat lippunaruissa, joten niitä voipi käännellä (heh, heh).
Tuhannesti kiitos vinkistä koskien Jussi T. Lappalaisesta. Tilasin heti Tiedekirjastosta kirjan: Kuninkaan viimeinen kortti.
Ei ole museoista otettu yhteyttä. Tosi olen niin tykästynyt malleihin, että raskisinko luopua (Vaimo ei välttämättä ole samaa mieltä.)

t. Kaitsu Kauppi

Moi Kai, Kiitos vastauksestasi.
Laita ihmeessä referenssisivulle kuvia kanuunabarkassista; varmasti se kiinnostaa useita.
Mielenkiinnolla jään odottamaan seuraavaa laivaprojektiasi.
Ja huippulaivamallihan tämä Pojama / Fröja laivamallisi on; museolaatua, kuten Anne ja Marko edellä osuvasti totesivat. Parhain terveisin, AJ