Junkers Ju 87 D-5 Stuka
S7+AL
Lento-osasto Kuhlmeyn kesällä 1944 Suomessa Kannaksen torjuntataisteluihin osallistuneista Stukista yksi oli tämä. Eli luutnantti Theo Baurlen kone, Baurle toimi 3./SG3:n päällikkönä, koneessa siitä osoituksena keltainen vinkkeli. Tämä Italierin sarja valikoitui siksi että sarjan mukana tuli koneen tunnukset ja nimenomaan Suomessa toimineen koneen tunnukset. Enpä ole siis muita rakentanut kuin jollain tavoin Suomikytköksellä olevia koneita ja sama kuvio kaiketi jatkossakin…koneita kuitenkin riittää vielä loputtomiin.
Tämä malli kuvaa konetta sellaisena kuin se oli kesä-/heinäkuun vaihteessa 1944 Immolassa.
Malli oli kaikin puolin mukava rakennettava, tosin ei ihan helpoimmasta päästä monien hieman hankalastikin toteutettujen yksityiskohtien vuoksi. Osat olivat pääosin hyvälaatuisia eikä pahoja sovitusongelmia ollut. Sarjan ohjeet olivat kuitenkin aika kehnot, onneksi Stukista on paljon referenssitietoa olemassa. Esimerkiksi ohjaamon sisäpuolen väriksi annettiin RLM 02, maalasin sen kuitenkin RLM 66 sävyyn joka käsittääkseni näissä loppupään Stukissa oli.
Sarjan mukana tuli myös etsiosia joilla koneen ulkoista olemusta sai kohennettua, mm. siiven tyven kävelyalue oli etsiosista, samoin runkoon tuli muutamia levyjä. Tämän lisäksi hankin Eduardin sisäetsit tuttuun tapaan ja olivat tietenkin paremmat kuin sarjan omat. Siirtokuvat eivät ihan parhaimmasta päästä olleet, aika paksulle paperille olivat printatut ja siksi kyllä kestäviä mutta taipuivat todella huonosti pinnan muotoihin vaikka pehmennintä käytinkin.. Sivuvakaajan hakaristejä ei ollut lainkaan ( liekö Italierien tapa ? ) ja ne piti varastaa toiselta arkilta.
Pommivarustus ei ollut aivan Suomivastaava, joten käytin sarjasta ainoastaan siipiripustimiin kiinnitettävät 50Kg:n pommit. Runkoripustimeen kiinnitettävän 250kg:n miinapommin varastin aiemmin tekemästäni Tamiyan Focke Wulfista ( sitäkin toki piti hieman modifioida ), kuten myös tuon hydraulisen pomminosturin ja nuo ukkelit. Tämä 450 kg:n pommikuorma oli kuitenkin se tyypillisin Stukien Kannaksella käyttämä. Tuon erikoisen, öljynjäähdyttimen takana olevan haarukan tehtävänä oli jyrkällä kulmalla pommittaessa kipata pommi irrotushetkellä ohi potkurinkehän. Koneen vieressä vielä 500 kg:n pommi joka odottelee ilmeisesti Jaboa?
Antennilanka 0,08mm:n EZ-line. Maalattu, lakattu ja säistetty siveltimillä käyttäen LifeColorin, Vallejon ja Tamiyan tuotteita. Alustaan käytetty hiekkaa, Scale Supply:n ruohosirotetta, ruohotupsut Mini Naturilta.
Mallin ohjeiden lisäksi referenssinä Keskinen/Stenman kirja SIH 16, Saksalaiset koneet Suomessa, Hannu Valtosen kirja Lento-osasto Kuhlmey, sekä ideoita dioon ja itse malliin myös näiden kuvien pohjalta: scontent-arn2-1.xx.fbcdn.net…_cat=0&oh=7d161952eaf23159285b741537c8b181&oe=5BEECB01
upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/27/Stuka_Immola_28_06_1944.jpg
Kommentit tervetulleita!
Hyvin tehty Stuka! Italeri ei tosiaan liene niitä helpoimpia kasata? Camo ja säistäminen sekä alusta onnistuneet. Mukava tarina taustalla. Mielestäni paras mallisi toistaiseksi. Viikon Malli -ainesta!
YT
Kalle
Hyvä taustoitus rakennusprosessista! Malli näyttää tosi hyvälle, ja hallitset kyllä sivellinmaalauksen mainiosti. Camo ja pintakäsittely on erittäine onnistunut. Kuten lähikuvasta näkee, malli kestää hyvin tarkastelua läheltäkin eli detaljeja riittää ja työn jälki on hyvää! Alusta on erittäin hyvä lisä myös.
Kiitos Kalle kommenteista! Kyllä tuo ihan kohtuudella onnistui mutta aina on varaa parantaa, kylkiä olisi voinut ehkä aavistuksen verran vielä lisääkin tummentaa. Tuohon aikaan…niillä lentotuntimäärillä Stukien kyljet ja siipien tyviosat valokuvien perusteella olivat jo hyvinkin voimakkaasti pakokaasujuovien oksidoimia.
Kiitos Janne kommenteista! Itse pääkohde, eli Stuka rakentui pääosin niin kuin olin aikonutkin eikä mitään pahoja kämmejä käynyt. Suurin tuska taisi tulla noiden paksujen siirtokuvien kanssa, mm. alapuolen palkkiristit jotka jatkuvat osittain myös syöksyjarrujen päälle ei onnistunut siirtokuvilla ( en saanut niitä millään nätisti taipumaan ) teinkin ne sitten lopulta maalaamalla. Alusta ukkeleineen…siinä kait eniten parannettavaa, mutta…aika haastaviahan nuo ukkelit on jo tässäkin skaalassa.
Moi Markku, Komppaan Kallea ja Jannea edellä; kaikki hienosti paketissa. Hyvä taustoitus, rakentamiskertomus, hyvin tehty malli, säistys ja viimeistely nappiin. Alusta ja figut jälleen kruunaa kokonaisuuden. Tykkään erityisesti tavastasi tehdä kertomus dioon ja linkittää se reaalielämään; superextraplussat siitä, koska se on oikeata pienoismallailua. Ei mitään nillitystä, narinaa tai itkupotkuraivareita, vaan ainoastaan ansaittuja kehuja.
Kyllähän tässä on täysin selkeästi viikon mallin einekset kasassa, kuten Kalle edellä osuvasti toteaa. Anteeksipyytäen kielenilmaisua, hiton hieno dio! Parhain terveisin, AJ
PS Kyllä tuo Stuka on itsessään häjyn ja pelottavan näköinen leko; varmaan koko ilmailun historian häjyimmän ja pelottavimman näköinen kone - olikohan se suunniteltua vaiko sattumaa, en tiedä.
Kiitos AJ kommenteista! Joo…kyllä minua kiinnostaa saada aikaiseksi jokin tunnelma jonka olen jossain valokuvassa nähnyt. Vaikka ei se aina ihan yks yhteen onnistuisikaan, niin se tietty hetki ( kuten tässä tapauksessa tuo pommien ripustaminen ) on kuitenkin kiva ikuistaa. Samalla tavallahan toimii valokuvatkin…tilanteiden ikuistamisiahan nekin ovat.
Samaa mieltä tuosta Stukasta…yksi häijyimmän näköisistä WWII sotalekoista. Eikä vain rajun tappokoneen näköinen, vaan todellisuudessakin oli melkoisen tehokas maakohteiden tuhoamisessa juuri tarkkuutensa ja tietenkin huimapäisten pilottiensakin ansiosta. Kyllä mielestäni koneen suunnittelussa jo otettiin huomioon tehdä mahdollisimman pelottava kone, esimerkkinä vaikkapa ne "Jerikon trumpetitkin" jonka avulla viholliselle luotiin entistä pelottavampi olotila. Samanlainen "häijy" kone nykykoneista taitaa olla A-10 thunderbolt II ( Warthog )?
Jep, kyllähän sekä Stuka että A-10 ovat sotahistorian julmimman näköisiä lekoja. Omasta mielestäni myös Me-262:n haimainen muoto ja härski etuprofiili 30mm tykkeineen pääsee samaan kaartiin. Mielenkiintoista, että TykkiStuka-ässä, Rudel osallistui aikoinaan A-10:n suunnitteluun. Muistaakseni A-10 suunnittelijatiimin jäsenten piti lukea Rudelin biografia.
Mutta joo, häijyn näköinen ja HÄIJY leko! Ja kuten aiemmin totesin, olet siitä hienon version tehnyt!
YT
Kalle
Ai…tuota en tiennytkään että Rudel on osallistunut A-10:n suunnitteluun. Ilmankos siitä yhtä häijy tulikin ;-).
Stukasta Brittiläinen testilentäjä Eric Brown kirjoitti ( päästyään kokeilemaan sotasaaliiksi saatua Stukaa ) sodan jälkeen…"Stuka oli omaa luokkaansa". Britithän eivät syöksypommittajia varsinaisesti edes käyttänyt, tekivät joitakin kokeita mutta epäilivät että koneet eivät pidemmän päälle kestä äärimmäisiä syöksyjä ja keskittyivät perinteisiin pommittajiin.
Olihan Stukallakin ne omat heikkoutensa, hitaus ja kehnohko omasuoja…mutta aika paljon pahaa saksalaiset näilläkin kuitenkin saivat aikaan.
Näinpä! Päällimmäisenä Rudelin uskomaton saldo, lainaan tässä oman Tykki-Stuka-mallini tekstiä:
Rudel on kiistatta yksi tunnetuimpia sotalentäjiä ja saavutustensa puitteissa voidaankin häntä pitää ilmasotahistorian menestyksekkäimpänä lentäjänä. Hän saavutti kaksi maailmanennätystä; 2530 sotalentoa (näistä 430 Fw190:llä) ja 519 tuhottua panssarivaunua. Lisäksi hän tuhosi yhden taistelulaivan (Marat, josta tosin on epäselvää upposiko se pelkästään Rudelin pommista, vaiko yhteisosumasta kaverin kanssa), yhden risteilijän, yhden hävittäjän ja n. 70 maihinnousualusta. Maakulkuneuvoja hän tuhosi yli 800, yli 150 tykistöasemaa, neljä panssarijunaa sekä lukuisia siltoja. Hän saavutti myös 9 vahvistettua ilmavoittoa sisältäen Neuvostoliiton toiseksi kuuluisimman ässän; Lev Lvovitš Šestakovin alas ampumisen 13.4.1944. Rudel ammuttiin alas 32 kertaa, haavoittui viidesti sekä pelasti 6 miehistöä vihollisalueelta. Häntä ei koskaan ampunut alas vihollisen lentokone vaan ilmatorjunta tai sitten syynä oli konerikko. Tämä kertoo myös siitä, että vaikka Stuka oli hidas kone, niin sillä oli kuitenkin ketteryyttä, jos osasi pilotti sitä käyttää. Pahin haavoittuminen tapahtui 8.2.1945 venäläisen it:n 37mm osumasta. Rudelin oikea jalka amputoitiin polvesta alaspäin. Mekaanikot rakensivat hänelle oikean jalan toimintoja varten käsikäyttöisen vivuston. Yksijalkaisena hän tuhosi vielä kolmisenkymmentä panssarivaunua.
Stalin lupasi Rudelin päästä 100 000 ruplan tapporahan, jota kukaan ei kuitenkaan päässyt lunastamaan. ”Punaisten Haukkojen” pääpolitrukki karjuikin hyvin suojatusta komentobunkkeristaan usein lentäjilleen radioon: ”Ampukaa alas se natsi-sika, jonka koneessa on pitkät tangot tai ammun teidät!” Tiedossa ei ole toteutuiko uhkaus.
Vastoin useimpien Saksan lentäjä-ässien linjaa pitäytyä sivussa politiikasta, Rudel oli sitoutunut kansallissosialisti. Hän oli myös menestyvä urheilija ja alkoholin suhteen absolutisti - seikka jossa hän jälleen erosi ässien valtavirrasta, jossa juhlittiin ja nauratettiin naisia useinkin aina pikkutunneille asti (en sinällään tätä tuomitse, heh) . Rudel oli myös WW2:n kunniamerkeillä palkituin saksalainen sotilas.
Jenkkien kehitellessä kuusikymmentäluvulla maataistelukone A-10 Thunderboltia, Rudel kutsuttiin asiantuntijaksi projektiin. Koneen suunnittelijatiimin jäsenten tulikin lukea tuo Rudelin sotalentopäiväkirja pohjaksi suunnittelutyölle.
YT
Kalle
Moi Markku ja Kalle, Hyvät herrat olette aivan oikeassa, että olihan tuo Stukan häjy & pelottava ulkonäkö suunniteltua eikä sattumaa; kiitos täsmennyksestä.
Kalle, Hyvä pointti ja muistutus tuo Rudelin osallistuminen A-10 Thunderbolt II "Warthog" aka "Crucifix" lekon suunnitteluun, kuten Markku osuvasti sanoi, että "Ilmankos siitä yhtä häijy tulikin ;-)" ja kiitos vauhdikkaasta videosta.
Kertakaikkiaan upea Stuka-dio! Parhain terveisin, AJ
Hienoja videoita olet Kalle tehnyt, siinä dokumenttifilmit ja itse tekemäsi mallit sulassa sovussa seikkailevat keskenään. Taidat olla tykästynyt nimenomaan Saksalaisiin sotalekoihin kun niihin olet niin hyvin perehtynytkin? Tuo kertomus Rudelista oli myös mielenkiintoinen ja kertoo hyvin millaisesta herrasta oli kysymys.
Kiitos AJ ja Markku!
Joo, tuo saksalainen ww2-sotahistoria kyllä kiinnostaa, myös kirjallisuudessa. Par`aikaa luen Antony Beevorin massiivista "Berliini 1945" -dokumenttia, joka kaikessa järkyttävyydessään kertoo hyvin venäläisten mentaliteetista siviiliväestöä kohtaan Puolaan ja Saksaan tullessaan.
YT
Kalle
Aiheeseen liittymätöntä. Klikkaa tästä nähdäksesi tekstin.
Huom! Pysythän aiheessa etkä ota tätä käyttäjän offtopiciksi merkitsemää sisältöä mukaan keskusteluun.
Antony Beevor:n parhaat kirjat ovat Stalingrad ja Berliini 1945; muut hänen kirjoistaan ovat vähän sinnepäin kirjoja… kts.
www.pienoismallit.net/kirjoitukset/artikkeli_572/ Parhain terveisin, AJ
Onnittelut Markku ansaitusta palkinnosta!
YT
Kalle
Onnittelut viikonmallista! Kyllähän näin nätti Stuka on kyseisen tittelin ansainnut.
Kiitos Kalle ja Veli-Matti! Taisi olla hiljainen viikko ;-).
Moi Markku, Onnittelut ansaitusta viikon mallista! Parhain terveisin, AJ
Galleria 
